Presidentti Urho Kekkonen, ministeri Ahti Karjalainen, Kalajoen valtuuston puheenjohtaja Paavo Rahko ja Rautaruukin toimitusjohtaja Helge Haavisto tulevat alasti uimasta takaisin Kalajoen Hiekkasärkkien leirintäalueen saunaan. Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin jo pukeutunut ja ottaa vastaan saunaan tulijat.
Valokuvat kiinnostavat
ihmisiä. Minulla on runsaasti valokuvia ja siksi olen miettinyt
miten valokuvien avulla voidaan tuoda Kalajoen historiaa parhaiten
esille. Minulla on ollut oman taidenäyttelyni yhteydessä myös
valokuvanäyttely. Huomasin, että valokuvanäyttely Kalajoen
historiasta edellyttää suurta näyttelytilaa, koska valokuvien
selostuksille on varattava riittävästi tilaa. Näyttelyvieraat
haluavat tietää mitä valokuvat esittävät. Lisäksi tarvitaan
riittävästi rahaa ja välineitä valokuvien valmistamiseksi
esittelykuntoon. Minulla on oma suunnitelma asialle omien
taloudellisten resurssieni mukaan toteuttaa asia omalla
aikataulullani. Minulla on omissa blogeissani runsaasti valokuvia
Kalajoen historiasta ja lisäksi minulla tuhansia valokuvia
kaapeissani. Esittelen tässä kuitenkin muutamia valokuvia asiasta.
Kalajoen historia-blogini
sisältää runsaasti valokuvia Kalajoelta,
https://kalajoenhistoria.blogspot.com/
Kalajoen Hiekkasärkkien leirintäalue nousi Suomen suosituimmaksi leirintäalueeksi 1970-luvun alussa. Leirintäalueen päävalvojana oli vuonna 1973 Erkki Aho kuvassa oikealla. Leirintäalueella palkittiin 50 000.s yöpyjäperhe.
Jussi Kurikkala Lontoon olympialaisten maratonjuoksussa kuvassa vasemmalla. Väinö Hietanen kuvassa oikealla. Kurikkala sijoittui maratonjuoksussa sijalle 13.
Jukka Kauppila ja Martti Vainio Kalajoen urheilukentällä kunniakierrosjuoksussa. Jukka Kauppila on voittanut urallaan yli 100 arvokisamitalia. Hänellä on ikäluokkansa Suomen ennätykset kaikilla juoksumatkoilla 1500 metristä maratonjuoksuun.
Hilman hotelli. Hotelli poltettiin Kalajoen kunnan teknisen lautakunnan päätöksellä vuonna 1987.
Anttilan talo oli nykyisen Kalajoen kristillisen kansanopiston paikalla ja talo toimi Kalajoen käräjien istuntopaikana. Ainoastaan Kalajoen käräjien istunnoista pidettiin nykyisessä Kalajoen kotiseutumuseossa.
Kalajoen kirkon palo
Rovasti, kansanedustaja Vilho Heikki Kivioja
Vieno Lahdenperä ja hänen puolisonsa, joka kaatui sodassa. Vieno Lahdenperä menehtyi Kalajoen pommituksissa helmikuussa 1944. Heidän lapsensa pelastui rikkoutuneen ikkunan kautta pommituksessa luhistuneesta talosta.
Näköalagrilli. Mikko Prittinen toimi yrittäjänä Näköalagrillissä. Yhden kesän Näköalagrilli oli vuokralla Leiribaari Ky:lle ja Erkki Aholle.
Kylpylä SaniFanin avaustilaisuus. Nauhan leikkaa poikki Bengt Pihlström kunnanjohtaja Torsti Kalliokosken ja Hiekkasärkät Oy:n toimitusjohtaja Seppo Mäki-Ullakon avustuksella.
Oopperalaulaja Ida Basilier-Magelsen. Hän asui Tyngällä Tavastissa. Myöhemmin hän muutti Norjaan.
Ennen pidettiin kylienvälisiä kilpailuja. Kuvassa Raution Kaarlo Verronen Tyngällä pidetyssä kilpailussa. Kaarlo on kirjailija Maarit Verrosen isoisä.
Valaskala tarttui Vasankarissa Erkki Puskalan verkkoihin. Kalajoen lukkari Friis osti valaan ja lähti sitä maksua vastaan esittelemään aina Oulua myöten. Viranomaiset puuttuivat asiaan koska mätänevä valas haisi ja siitä oli muutakin haittaa.
Kalajoen juhannusjuhlat ovat olleet varsin värikkäitä varsinkin 1970- ja 1980-luvulla. Putkat olivat Kalajoella ja Ylivieskassa täynnä. Siksi humalaisia kuljetettiin autolla Kauvastentien varteen. Nykyisin tällainen menettely ei olisi mahdollista.
Ravintola Kultakalan avajaiset. Kuvassa Eskolan pariskunta sekä Kalajoen Osuuskaupan hallintoneuvoston puheenjohtaja Isopankala sekä toimitusjohtaja Valkama. Olin silloin Kalajoen Osuuskaupan markkinointipäällikkönä. En nähnyt investointia järkevänä asiana Kalajoen Osuuskaupan kannalta asiaa ajateltuna. Minut irtisanottiin vuonna 1983 laittomasti Ylivieskan käräjäoikeuden mukaan. Kalajoen Osuuskauppa liitettiin vuonna 1984 Ylivieskan Osuuskauppa Lokkiin.
Raution suojeluskuntatalo, joka toimi myöhemmin Raution kunnantalona.
Valan tehneitä lottia Suojan portailla
Kalajoella
J. A. Lankila asui 1910-luvun puoliväliin saakka, muuttaen sitten
Varkauteen. Syksyn 1917 eduskuntavaaleissa hänet valittiin
eduskuntaan. Hän toimi kansanedustajana 1.11.1917 – 25.9.1918
välisenä aikana. Hän oli vankilassa poliittisista syistä
1918-1919 ja kuoli vankilassa 1919.
Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosaston sulkemispäätöksen tehnyt Pohteen henkilö Päivi Peltokorpi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti