Olen poiminut punaviinimarjoja. Punaviinimarjoista saa tehtyä erittäin hyvää lappapuuroa. Virallisempi nimi punaviinimarjavispipuuro. Ruskeisiin mannaryyneihin tehtynä se on erittäin hyvää. Sitä voi syödä jäätelön kera. Mielestäni maku on taivaallinen. Se on erinomainen jälkiruoka. Sopii se myös välipalaksi tai iltapalaksi. Valmistusohjeet löytyvät täältä. Huom. sokerin määrä tarvitsee olla vain 10 %:a ohjeen mukaisesta. https://www.martat.fi/blogit/vispipuuroa-punaherukoista-ja-marttatori-innostusta/
Tänä vuonna hyönteisten , hyttysten, sääskien, kärpästen ja paarmojen määrä on minun mielestäni ja kokemukseni perusteella ollut varsin pieni Kalajoella. Tilanne saattaa johtua kesä-heinäkuun vaihteen hellejaksosta, joka aiheutti kuivuutta. Sen aikana painanteet kuivuivat ennen kuin monet sääsket olivat ehtineet kuoriutumaan.
Tutkijan mukaan mukaan munat voivat jäädä odottamaan myös vuoden yli, joten yhden vuoden sääski- tai mäkärämääristä ei voi päätellä kovin paljoa seuraavasta vuodesta.
Pihlajissa on tänä vuonna paljon marjoja. Pihlajanmarjojen määrästä on korviini kantautunut kahta tulkintaa. Yleisin on se, että kun pihlajassa on paljon marjoja, niin tulee vähäluminen talvi. Toinen tulkinta viittaa päinvastaiseen: pihlajanmarjoja on paljon, jotta linnuilla olisi syötävää vielä silloinkin, kun maassa on paljon lunta.
Harvinaisempi muoto sanonnasta on, että ”pihlaja ei kahta kanna: vettä ja marjoja.” Siis mitä enemmän marjoja, sitä poutaisempi syksy.
Kalajoella havaittiin pari viikkoa sitten suuri tikkavaellus. Kaikkiaan 13 000 tikkaa. Näin uutisoi Iltasanomat.
Kalajoella vaelsi tiistaina 13 000 käpytikkaa – tulivat ilmeisesti Venäjältä
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009763651.html
Mielestäni näistä tikoista osa on jäänyt Kalajoelle. Tämä havainto voi olla väärä, sillä elinpiirini Kalajoella on varsin pieni, mutta siitä huolimatta minulla on tavallista enemmän havaintoja käpytikoista.
Pyöräilyä harrastavana arvostan erittäin korkealle rautiolaisen Jouni Keskisipilän suoritusta. Jouni Keskisipilä yli 4 000 kilometrin urakka tuli päätökseen hänen saapuessaan Nordkapiin varhain maanantaina. Vaiherikas matka Italian Torinosta käynnistyi 22.7. ja päättyi Nordkapiin maanantaina 14.8.2023 klo 02.00. Joka päivä on ajettava melkein 200 kilometriä päivässä. Onnittelut Jounille uskomattomasta, voimia ja sitkeyttä vaatineesta suorituksesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti