Kalajoen Säästöpankkirakennuksen pienoismallin on tehnyt puuseppä Leo Takalo. Pienoismalli on Erkki Ahon taidenäyttelyssä.
Yli satavuotias Säästöpankin talo Kalajoella ehostuu uuden omistajan käsissä: ”Parasta suojelua on, kun talolla on käyttöä” – Katso videolta, miltä talossa nyt näyttää
Veli-Matti Oja etsi sijoituskohdetta yrityskaupparahoille ja päätyi investoimaan 500-neliöiseen suojelukohteeseen.
Kalajoen Säästöpankintalo Omapohja
Kalajoen Säästöpankin rakennus valmistui 1915. Aikaisemmin pankki oli toiminut Merenojan, Ventelän ja Hakalan taloissa, Kalajoen kauppayhtiön tiloissa, Pohjankylän kansakoulun tiloissa sekä Himangan talossa. Rakentajina olivat rakennusmestari Kyösti Himanka ja kauppias Leander Rahko. Rakennuksen pirustukset ovat Kyösti Himangan signeeraamia. Pankkitilojen lisäksi rakennuksessa oli vuokrattavana kansliahuone ja kassaholvi, jotka tulivat Kalajoen kunnan käyttöön. Talossa oli myös suuri juhlasali, joka oli 1940-luvulla Petsamon kunnan käytössä. Vuonna 1948 salista tehtiin neljä huonetta, jotka vuokrattiin Kalajoen kunnalle. Kalajoen kunnan kunnanhallituksen puheenjohtajana toimi Uuno Välimaa ja kirjanpitäjänä Aune Yliuntinen. Vuonna 1957 pankkisaliin tehtiin arkkitehti Elsi Borgin suunnitelman mukaan uusi pankkitiski. Säästöpankki rakensi uuden toimitalon vuonna 1967, ja samana vuonna muutettiin kunnan käytössä olleet tilat asunnoiksi rakennusmestari Arvo Säilynojan piirustusten mukaan. Lääkäri Untamo Sorasto piti yksityisvastaanottoaan eläkkeelle jäätyään Säästöpankin tiloissa. Rakennus on maakunnallisesti arvokas rakennus.
Omapohja
on Kalajoentien varressa sijaitseva ja maisemassa tunnusomaiseksi
muodostunut 1915 valmistunut entinen säästöpankin rakennus on
kunnan ainoa säilynyt jugend-piirteitä omaava rakennus.
KALAJOEN SÄÄSTÖPANKKI 1887-1990
Ensimmäiset kirjalliset merkinnät säästöpankin perustamisesta Kalajoelle löytyvät Kalajoen kunnan väliaikaisen kunnalliskokouksen pöytäkirjasta 17. päivältä kesäkuuta 1884. Samassa väliaikaisessa kunnalliskokouksessa valittiin komitea (puheenjohtajaksi kruununnimismies G. A. Palmqvist ja jäseniksi kansakoulunopettaja Matti Tuomikoski, Johan Pahikainen, Matti Alasuwanto ja kirjuri Kalle Myllylä ) valmistelemaan pankin sääntöehdotus. Joulukuun 15. päivänä v. 1884 pidetyssä varsinaisessa kunnalliskokouksessa päätettiin perustaa pankki ja hyväksyä toimikunnan tekemä sääntöehdotus. Pohjarahasto saatiin myymällä siemenjyvästöstä sata tynnyriä rukiita ja kaksisataa tynnyriä ohria. Pankin sääntöjä muutettiin 21. lokakuuta 1885 uudelleen kunnalliskokouksessa ja vasta näille uusille säännöille päätettiin hakea vahvistus. Keisarillisen Suomen Senaatin Talous-osasto vahvisti 8. toukokuuta 1886 esitetyt säännöt ja Keisarillisen Majesteetin Korkeassa Nimessä ovat vahvistuskirjan allekirjoittaneet S. W. von Troil, W. Zilliacus, Z. Yrjö-Koskinen, W. von Daehn, Fr. Lerche ja A. W. Lindström.
Kalajoen säästöpankin ensimmäiseen "kunnan vallan " -alaiseen johtokuntaan valittiin talonisäntä Jaakko Merenoja, esimies Kustu Himanko, kunnankirjuri Kalle Myllylä, kauppias Juho Löfqvist, talokas Antti Rahko ja talokas Antti Manninen.
Uuden säästöpankkilain 1895 edellyttämään ensimmäiseen isännistöön valittiin 14.3.1898 kauppias Antti Santaholma ja maanviljelijät Kaarlo Haavisto, Antti Manninen, Joonas Tavasti, Antti Tiinanen, Esa Mustonen, Eliel Naatus, Matti Nikula, Mikko Nauha, Sakri Kaakko, Antti Niska ja Juho Roukala. Isännistö puolestaan valitsi 25.3.1898 pidetyssä kokouksessa ensimmäisen pankin hallituksen, johon tulivat seuraavat jäsenet: pastori J. H. Ihalainen, nimismies A. W. Snellman, apteekkari J. O. Hedman ja maanviljelijät J. Fr. Naatus ja Otto Muuttonen.
Vanhimman tilikirjan merkintöjen mukaan Kalajoen kunnan Säästöpankki avattiin yleisölle 19. marraskuuta 1887 maan 134. säästöpankkina. Ensimmäisenä pankkipäivänä tehtiin yksi talletus; talokas Juho Sauvola talletti 800 mk ja koko rahamäärä lainattiin heti Kalajoen kunnalle. Alkuaikoina pankki oli avoinna kerran kuukaudessa lauantaisin. Marraskuussa 1920 otettiin toinen pankkipäivä käyttöön. Lauantain lisäksi pankki oli auki myös keskiviikkoisin. Toiminnan edelleen lisääntyessä vuoden 1925 alusta pankki oli avoinna jokaisena arkipäivänä. Lauantai pankkipäivä poistui vasta vuonna 1966, kun pankkitoiminnassa siirryttiin viisipäiväiseen työviikkoon.
Kalajoen Säästöpankin toiminta aloitettiin vuokrahuoneissa. Kolme ensimmäistä vuotta se toimi johtokunnan puheenjohtaja Jaakko Merenojan talossa, sitten Ventelän talossa vuoteen 1898, jolloin pankki vuokrasi huoneen Hakalasta. Vuonna 1899 se siirtyi kirjanpitäjänsä luokse Pohjakylän koululle, jossa toimittiin vuoteen 1914 asti. Joulukuun 9. vuonna 1915 muutettiin Heikki Himangan talosta omalle 1913 ostetulle "Omapohja" -tontille rakennettuun omaan toimitaloon. Vuonna 1954 tehtiin tässä pankkitalossa perusteelliset korjaus- ja muutostyöt. Taloon laitettiin mm. keskuslämmitys ja toteutettiin viemäröintityöt. Vuonna 1964 keskuslämmitys muutettiin öljykäyttöiseksi. Samana vuonna alettiin ensimmäisen kerran suunnitella uuden toimitalon rakentamista. Kalajoen ja Merijärven säästöpankkien yhdistymisen jälkeisessä isännistön kokouksessa 16.1.1966 hyväksyttiin päätös rakentaa uusi pankkitalo.
Uusi talo oli avoinna ensimmäisen kerran yleisölle 4.7.1967. Tämä uusi pankkitalo laajennettiin ja peruskorjattiin 1981 vastaamaan paremmin 70-luvun lopulla kasvanutta toimintaa. Kalajoen Säästöpankki avasi Merijärvellä sivukonttorin 1965 yhdistymisen jälkeen. Merijärven konttori muutti 1984 uuteen toimitaloon ja vanha toimitalo myytiin.
Kalajokilaakson eri säästöpankkien yhdistämisasia oli ollut esillä useiden vuosien ajan 1960-luvun alkupuoliskolla. Merijärven Säästöpankki liittyi Kalajoen Säästöpankkiin 27.11.1965. Pitkällisten neuvottelujen jälkeen v. 1966 alusta Alavieska, Rautio ja Sievi liittyivät Ylivieskan Säästöpankkiin muodostaen yhtyneinä uuden Keskipohjan Säästöpankin. Kalajoen Säästöpankki puolestaan yhdistyi 19.11.1990 Keskipohjan Säästöpankkiin, josta tuli osa SSP Oy:tä vuonna 1992. SSP Oy:n pilkkomisen yhteydessä vuonna 1993 Kalajoen konttorin vastaanotti Osuuspankki.
KALAJOEN SÄÄSTÖPANKIN ISÄNTIEN PUHEENJOHTAJAT:
Antti Santaholma 1898-1918, Kalle Myllylä 1919-1923, Heino Tavasti 1924-1925, A. J. Heilala 1926-1927, Oskari Metsola 1928-1945, J. S. Yrjänä 1946-1948, Untamo Sorasto 1949-1950, V. H. Kivioja 1951-1965, Paavo Kotimäki 1966-1977, Leena Kivioja 1978-
KALAJOEN SÄÄTÖPANKIN HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAT:
J. O. Hedman 1898-1904, A. W. Snellman 1905-1906, Oskari Santaholma 1907-1912, A. J. Sariola 1913-1917, Antti L. Manninen 1918-1928, Kustaa Rahko 1929-1952, K. A. Siipola 1953-1964, Tapio Karjula 1965-1977, Pekka Jaakola 1978-1979, Martti Huttunen 1980-
KALAJOEN SÄÄSTÖPANKIN KAMREERIT JA TOIMITUSJOHTAJAT:
Kaarle ( Kalle ) Myllylä 1887-1897, Heikki Kivioja 1897-1898, Jaakko Hiivala 1898-1911 ja 1912-1914, O. H. (Olli Heikki) Petäjistö 1911-1912, Alfred Kärjä ( Kärje ) 1914-1918, Mikko Koskela 1918, Sergei Åkerman ( Orkamaa ) 1918, Eino Hongell 1919-1923, Martta Heinonen 1923-1928, Anni Helanen 1928-1965, Eino Kalliokoski 1965-1977, Mikko Siirilä 1978-
LÄHDE:
Kalajoen Säästöpankki 1887-1987, kirjoittanut Aarre Aunola.
Katsaus arkistoainekseen
SSP Oy siirsi Kalajoen Säästöpankin arkiston ELKAan Suomen Säästöpankki - SSP Oy, Keskipohjan Säästöpankkialueen arkistojen luovutuksen yhteydessä 13.12. 1994 ja 23.1.1995. Asiakirjoja on vuosilta 1885-1990 yhteensä 1,00 hyllymetriä.
Kalajoen Säästöpankin historiaa
http://kalajoenhistoria.blogspot.fi/2009/04/kalajoen-saastopankin-historiaa.html
Tietoja rakennuksesta
Suurikokoinen 1915 valmistunut aumakattoinen hirsirakennus, johon liittyy korkea keskisesti sijoittuva satulakattoinen poikkisiipi. Poikkisiipeä on myöhemmässä vaiheessa laajennettu piha puolelta ja ikkunajakoa on muutettu. Myös eteläjulkisivun kuisti on myöhempi lisäys. Rakennuksella on lohkokivisokkeli ja katteena on käytetty punertavaksi maalattu palapelti. Umpiräystäitä koristaa nikkarityylinen profiilista, jota on myös käytetty julkisivun listoituksessa.. Julkisivupanelointi on jaettu pysty-vaaka-pysty-suuntaisiin kenttiin. 1. kerroksen vanhat sirolinjaiset ja suurikokoiset jugendtyyliset ikkunat ovat säilyneet, mutta mm. poikkisiiven kohdalla on tehty ikkunamuutoksia. Ullakkokerroksen ikkunat ovat 2-jakoisia myöhemmältä ajalta. Vuonna 1949 rakennuksen saunaan vedettiin vesijohto ja vuonna 1954 tehtiin viemäröintityöt, asennettiin keskuslämmitys ja rakennettiin 2 asuntoa. Puukeskuslämmitys muutettiin 1964 öljykäyttöiseksi. Myöhemmistä muutoksista huolimatta on rakennus hyvin säilyttänyt vanhan ja arvokkaan ilmeensä Kalajoentien kaupunkikuvassa, Pihan puolella ovat ilmettä muuttaneet myöhempien tilamuutosten seurauksena tehdyt ikkuna- ja ovimuutokset.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti