 |
| Kalajoen yhteiskoulu 1971 |
Kalajoen lukion ylioppilaat 2023
|
Ahonen Ossi |
|
Anttiroiko Saimi |
|
Aunola Veera |
|
Autio Kiia |
|
Erkkilä Lotta |
|
Fors Riina |
|
Haapasaari Minja |
|
Harmaala Katri |
|
Hautala Viivi |
|
Heikkilä Leevi |
|
Heusala Hannele |
|
Hietala Antti |
|
Hietamäki Valtteri |
|
Himanka Aleksi |
|
Honkaperä Katariina |
|
Häivälä Henna |
|
Isokääntä Henna |
|
Isopahkala Elias |
|
Isopahkala Tytti |
|
Jaatinen Jenni |
|
Joki-Erkkilä Iina |
|
Jylkkä Arttu |
|
Jyrkkä Niko |
|
Karjalainen Mari |
|
Karukka Niiro |
|
Kauppila Petra |
|
Kemell Mico |
|
Kero Fanny |
|
Kontio Jemina |
|
Kurikkala Venla |
|
Kyösti Joonas |
|
Lavander Fiina |
|
Mantila Ellen |
|
Mohaibes Safana |
|
Mujunen Miriam |
|
Mustonen Netta |
|
Myllylä Emma |
|
Märsylä Konsta |
|
Nauha Aleksi |
|
Nauha Joni |
|
Nevalainen Hilla |
|
Niemi Salla |
|
Niskakangas Charlotta |
|
Nissilä Sofia |
|
Oikarinen Hanna |
|
Ojala Nuutti |
|
Perttula Miisa |
|
Põder Priit |
|
Prittinen Janina |
|
Pulkkinen Pinja |
|
Rahja Tilda |
|
Rahkola Eetu |
|
Rahkola Martta |
|
Rantala Jasmin |
|
Saari Pinja |
|
Saukko Santtu |
|
Saukko Valtteri |
|
Siermala Arttu |
|
Simonen Iida |
|
Sinkkonen Nathalie |
|
Sinko Natalia |
|
Sorvari Alina |
|
Takkunen Samuli |
|
Talvi Lauri |
|
Tilus Iita |
|
Tilus Sara |
|
Tkach Darya |
|
Tölli Ella |
|
Uunila Eetu |
|
Vuotila Juho |
Kalajoen lukion ylioppilaat 2022
Alatalo Noora Emilia
Anias Santeri Otto Oskari
Anttila Janika Katariina Maarit
Eeronketo Miia-Riikka Susanna
Finnilä Iitu Katariina
Hannula Sami Jere Oskari
Hihnala Venla Alina
Hongell Noora Emilia
Isopahkala Alina Josefiina
Jokela Eetu Valtteri
Juhola Janne Sakari
Juola Krista Sofia
Jutila Jonne Marus Eemeli
Kaakko Sini Susanna
Kauppila Josefin Alina
Kivioja Johanna Katariina
Korpi Oona Maria Tatjana
Kupari Ellen Aune Emilia
Kuusisto Sanja Suvituuli
Kähtävä Janne Matias
Laakso Johanna Tuulia
Lastikka Joona Elmeri
Luokkanen Nea Johanna
Malinen Nella Ada Erica
Miikkulainen Jonna Emmi-Sofia
Mujunen Marcus (kaksoistutkinto)
Mujunen Martin (kaksoistutkinto)
Mäkelä Kirsi Maria
Nauha Henry Sakari
Nauha Janina Juulia
Niemi Laura Anni Alisa
Niemi Oona Karoliina
Nikula Johanna Iida Maria
Ojala Nelli Pieta Vilhelmiina
Pahikainen Joni¨Pekka Benjamin
Pahkala Kimi Juuso
Peltola Annika Aleksandra
Perttula Jessica Kristiina
Prittinen Martti Valtteri
Pudas Patricia Sofia Josefina
Rajaniemi Arttu Oskari
Salmu Laura Pirita
Samanen Sara Mariana
Sandholm Netta Kia Emilia
Saukko Mirjami Ulla Kaija
Simonen Tomi Esko
Taka-Eilola Liisa Iida Amanda
Tilvis Venla Matilda
Tolonen Riina Maija
Tuorila Eero Juhani
Tuorila Esko Johannes
ProForest 2023 – messutapahtuma Kalajoella
https://www.youtube.com/watch?v=S7bj-Jx1kcQ
Proforestissa nähtiin hyväntuulisia kohtaamisia ja näyttävää kalustoa sekä kuultiin ensimmäistä kertaa huippupuheenvuoroja ohjelmalavalla. Nähtävää riitti, kun lähes 4700 messuvierasta tutustui yli 180 näytteilleasettajan tuotteisin ja palveluihin sekä demoihin ja pieniin työnäytöksiin.
Hiekkasärkkien Marinan vierasvenesataman rakentaminen alkaa syksyllä – Aallonmurtajiin tarvitaan 3000 rekkakuormaa kiviainesta
Erkin kommentti: Venesataman rakentaminen tulee muuttamaan meren virtaamien suuntaa ja se tulee näkymäään Hiekkasärkkien maiseman muuttumisena lähivuosina.
1122 allekirjoitti vetoomuksen Himangan terveysaseman puolesta: “Muuten koemme tulleemme petetyiksi ja unohdetuiksi”
Himangan terveysaseman puolesta on tehty vetoomus, jonka on allekirjoittanut 1122 Himangalla, Rautiossa ja Kalajoella asuvaa tai vaikuttavaa ihmistä. Vetoomuksessa todetaan, että Himangan terveyasema on säilytettävä.
Vetoomuksen laatineen Riitta A. Tiluksen mielestä allekirjoittajien määrä on merkittävä.
Erkin kommentti: Himangan entinen kunnanjohtaja Jorma Tikkanen vakuutti, että hän kutsuu Tapani Töllin Himangalle ja Kalajoelle asian johdosta. En tiedä enkä ole kuullut onko Tapani Tölli vaivautunut tulemaan.
Himangan uuden S-marketin rakentaminen alkaa todennäköisesti vuonna 2025 -“Tuotteiden valikoima tulee selkeästi paranemaan ja pysäköintipaikat lisääntymään”
Kalajoen keskusta
https://www.youtube.com/watch?v=xXmviGrmSRo
Vapaat tontit Meri-Himanka, Himanka
https://www.youtube.com/watch?v=qyIloRqOp88
Kotimaa
Yötön yö on alkanut pohjoisessa
Yötön yö Utsjoella on alkanut. Nousun jälkeen aurinko paistaa yhtäjaksoisesti yli kaksi kuukautta. Seuraavan kerran aurinko laskee Utsjoella 28. heinäkuuta.
Suomessa yöttömän yön raja kulkee Kemi-Kuusamo-linjan pohjoispuolella, mutta koko maassa on kesällä jakso, jolloin yöt ovat valoisia.
Etelässä valoisat kesäyöt alkoivat 12. toukokuuta. Seuraava pimeä yö on vasta 2. elokuuta.
”Tuomiopäivä” on lähempänä kuin koskaan, varoittaa suomalaistutkija
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009564235.html
ASEVALVONNALLA menee huonosti. Joukkotuhoaseiden valvonta on kriisiytynyt hetkellä, jolloin kaikki ydinasevallat modernisoivat ydinaseitaan.
Näin voi tiivistää Maanpuolustuskorkeakoulun dosentin Katariina Simosen tuoreen tutkimuksen kovan ytimen.
”Asevalvonta on käytännössä kaatunut. Kaikki se, mitä on rakennettu 50 vuotta, on kaatunut. Ellei nyt tehdä toimia jäljellä olevan pelastamiseksi, niin sekin kaatuu”, Simonen ennustaa.
Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitos julkaisi runsas kuukausi sitten Simosen kirjan Joukkotuhoaseet ja asevalvonta: asevalvonnan arkkitehtuurin kehitys ja kriisiytyminen.
Tutkimus antaa synkän kuvan nykyhetkestä: kansainvälisen asevalvonnan sopimusjärjestelmä on kriisissä. Sen lisäksi alan osaaminen on päässyt rapautumaan.
YLE Areena
Katsomisen arvoinen dokumentti. Suomen osalta on vielä Stasi arkoistoissa paljon tiedotettavaa. Lähinnä kysymys on SDP:n johtohenkilöiden toiminnasta. Yksi kalajokinen löytyy Stasin tiedoista. Hän on käynyt Sirola-opiston. Tässä Stasin toimintaa Saksassa.
Historia: Stasi, valtio vs. kansalaiset
https://areena.yle.fi/1-61691326
Julmista metodeistaan tunnettu DDR:n tiedustelupalvelu Stasi taltioi toimintansa aikana mm. 41 miljoonaa arkistokorttia, 1,4 miljoonaa valokuvaa ja 111 kilometriä kansioita omien kansalaistensa toiminnasta. Ohjelmassa kuullaan sekä Stasin entisiä agentteja että sen uhriksi joutuneita kansalaisia, jotka kertovat häikäilemättömistä toimintatavoista. Tuotanto: Et La Suite Productions/France 5, Ranska, 2021.
Youtube
Mäntsälän kapinan lopettaneen presidentti Pehr Evind Svinhufvudin radiopuhe
https://www.youtube.com/watch?v=0MYV61FZD-s&t=53s
Kremlin kortti: KGB:n poliittinen sota Suomessa (Alpo Rusi) | Puheenaihe 233
https://www.youtube.com/watch?v=LwaAorKkbIc&t=1s
Russia Surrendered: NATO deploys 230 Tanks and 1,550 Armored Vehicles to Ukraine
https://www.youtube.com/watch?v=3Ji3Zxq1GCc
ВТРАТИ РОСІЙСЬКОЇ АРМІЇ СТАНОМ НА 17.05.2023
https://www.youtube.com/watch?v=Cjb0uuB5Ijo
Yli 200 000 venäläistä on kuollut Putin hyökkäyssodassa Ukrainassa. Miksi venäläiset sallivat läheistensä tappamisen?
BenTV: Tämä kissa on nostettava pöydälle säätytalolla
https://www.youtube.com/watch?v=22bV-3o2ywQ
Urheilua
Finland vs. Sweden - Game Highlights | 2023 #IIHFWorlds
https://www.youtube.com/watch?v=07AE5WLblY0
LOHKO A, TAMPERE
USA 3 3 0 0 0 14- 4 9
Tanska 3 2 1 0 0 13- 6 8
Ruotsi 3 2 1 0 0 8- 1 8
Ranska 3 0 1 2 0 7- 8 4
Suomi 3 1 0 1 1 6- 9 4
Unkari 3 0 1 0 2 5-12 2
Itävalta 3 0 0 1 2 3-13 1
Saksa 3 0 0 0 3 5- 8 0
LOHKO B, RIIKA
Sveitsi 3 3 0 0 0 15- 0 9
Kanada 3 2 1 0 0 13- 3 8
Tshekki 3 2 0 1 0 11- 7 7
Slovakia 3 1 0 1 1 5- 6 4
Norja 3 1 0 1 1 4- 7 4
Latvia 3 0 1 0 2 5-11 2
Kazakstan 3 0 1 0 2 5-13 2
Slovenia 3 0 0 0 3 2-13 0
Konsulttitoimisto Erkki Aho Ky:n esitykset tulevan hallituksen säästökohteiksi
Tässä ovat suurimmat yritystukien saajat – tutkija ihmettelee outoja tapauksia
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009579833.html
Erkin kommentti: Yritystuet vääristävät kilpailua. Yritystuet on pääsääntöisesti poistettava. Siinä on valtava säästökohde Suomen valtiolle ja veronmaksajille.
Yritystuista voidaan säästää 250 miljoonaa euroa vuodessa. Seuraavina vuosina lisää.
Verotuista voidaan säästää 200 miljoonaa euroa vuodessa. Seuraavina vuosina lisää.
Veronkierron estämisellä ja veroparatiisien käytön estämisellä säästetään vähintäänkin 500 – 800 miljoonaa euroa vuodessa. Sadat suomalaiset yksityishenkilöt ja yritykset harjoittavat sijoitustoimintaa ja varallisuudenhoitoa Luxemburgiin rekisteröityjen yhtiöiden välityksellä, kertoo Yle MOT. Luxemburgiin perustettujen yritysten todellisiin omistajiin kuuluvat suomalaisista muun muassa Björn Wahlroos ja Koneen omistajasukuun kuuluva Ilkka Herlin, käy ilmi Le Monde -lehden keräämästä tietokannasta, jota Yle MOT on saanut luvan tutkia. Tietokannasta näkyy, että Wahlroos on sijoittanut kaikkiaan Luxemburgiin varallisuutta yli 140 miljoonaa euroa. MOT:n haltuunsa saamat vuodetut asiakirjat paljastavat, miten Euroopan unionin jäsenmaa Luxemburg on jo vuosia tehtaillut salaisia ennakkosopimuksia verotuksesta suuryritysten kanssa. Sopimusten avulla yritykset ovat välttyneet maksamasta veroja miljardien eurojen edestä. Vuodetussa Luxemburg-vero-aineistosta löytyy seitsemän suomalaista tai Suomeen kytkeytyvää yhtiötä. Neljä suomalaisyritystä ovat rakennusyhtiö SRV, pakkausyhtiö Huhtamäki, Suomen lähikauppa (johon kuuluvat muiden muassa Siwa ja Valintatalo) ja metsäalan rahaston konsulttiyhtiö Dasos Capital Oy. Nelikon lisäksi salaisia ennakkosopimuksia on tehnyt kolme sellaista ulkomaista yritystä, joilla on yhteys Suomeen joko suomalaisten tytäryhtiöidensä tai suomalaisjohtajan kautta. Kaksi on pohjoismaisia sijoitusyhtiöitä: IK Investment Partners ja Altor Funds. Kolmas yhtiö on yhdysvaltalainen vahinkovakuutusyhtiö AIG, jonka suomalainen tytäryhtiö on osa Luxemburgin verottajan kanssa tehtyä ennakkosopimusta. MOT:n saamat vuodetut asiakirjat paljastavat ensimmäisen kerran, miten EU:nn perustajajäsen Luxemburg on tehtaillut salaisia ennakkosopimuksia monikansallisten yhtiöiden kanssa. Sopimukset kertovat yksityiskohtaisesti, miten yritykset ovat päässeet lähelle 0-verotusta.
Huhtamäellä on 62 tehdasta ja yli 14 000 työntekijää 30 maassa. Pääkonttori on Espoossa. Huhtamäen suuria omistajia ovat muiden muassa Suomen Kulttuurisäätiö, Kuntien eläkevakuutus KEVA, Valtion eläkerahasto ja KELA.Vuonna 2009 Huhtamäki lähetti tilintarkastusyhtiö PwC:n kautta kirjeen Luxemburgin veroviranomaisille, jossa se kuvaa monimutkaista rahoitusjärjestelyä. Yksi osa tätä järjestelyä on konsernin sisäinen laina. Siihen tarkoitukseen käytetään yhtiön jo ennestään perustettua kahta luxemburgilaista tytäryhtiötä. Huhtamäki perustaa Irlantiin tytäryhtiön, joka antaa 300 miljoonan dollarin KOROTTOMAN lainan Luxemburgin Huhtamäen tytäryhtiölle. Huhtalux lainaa saman summan eteenpäin Huhtamäen yhdysvaltalaiselle tytäryhtiölle. Tällä kertaa lainaan sisältyy korko, joka on neljästä-viiteen prosenttiyksikköä Libor-markkinakoron päälle. Huhtamäen verohyöty tällaisesta järjestelystä on miljoonia euroja. SRV:n ja Luxemburgin sopimuksessa sovitaan, että luxemburgilaisen tytäryhtiön virallinen toimipiste ja johto ovat Luxemburgissa. Yhtiökokoukset ja johtoryhmän kokoukset pidetään säännöllisesti Luxemburgissa. Lisäksi kirjanpito ja arkistot säilytetään siellä. SRV:n luxemburgilaisen tytäryhtiön osoite näyttää tavalliselta asuintalolta. Mutta Guillaume Schneider numero 6 ja viereinen numero 12, josta löytyy vastaanottovirkailija, näyttää olevan varsinainen finanssikeskus. Yli 700 yritystä on rekisteröinyt toimipisteensä tähän rakennukseen.
Nordean asiakkaiden joukosta löytyi esimerkiksi panamalaisen asianajotoimiston Mossack Fonsecan perustamia yhtiöitä, rahanpesusta epäilty sekä kymmeniä veroparatiisiyhtiöitä. Pankkikonserni Nordean asiakkaana on ollut Suomessa lähes 40 pöytälaatikkoyhtiötä, joiden taustoihin liittyy epäselvyyksiä. Aiemmin Nordea on väittänyt, että rahanpesuepäilyissä on kyse vanhoista asioista ja ne koskevat vain pankin toimintaa Tanskassa. MOT:n selvitys osoittaa Nordean väitteen olevan hataralla pohjalla.
Pieni mutta ökyrikas. Luxemburgin suurherttuakunnassa elää puoli miljoonaa asukasta, josta 44% on ulkomaalaisia. Luxemburg on EU:n rikkain maa. Se on maailman toiseksi tärkein finanssikeskus Yhdysvaltojen jälkeen. Täällä toimii 150 pankkia
Nordea osti osakkeita ja hoiti veroparatiisiyhtiöiden rahaliikenteen tapauksessa, jossa kroatialainen liikemies Danko Končar piilotteli omistuksiaan suomalaisessa pörssiyhtiössä. Finanssivalvonta sai tiedon järjestelyistä jo vuonna 2013, mutta puuttui asiaan vasta viisi vuotta myöhemmin. Pankkikonserni Nordea tiesi lähes vuosikymmenen ajan arvopaperimarkkinalain vastaisista omistusjärjestelyistä suomalaisessa pörssiyhtiössä. Nordea järjesteli useita osakekauppoja ja rahasiirtoja, joissa kroatialainen liikemies Danko Končar hankki kaivosyhtiö Afarakin osakkeita bulvaanien eli sijaisomistajien kautta. MOT:n haltuunsa saamat sähköpostit ja asiakirjat osoittavat, että Nordean rooli osakekaupoissa oli keskeinen. Myös niihin liittyvät kymmenien miljoonien rahasiirrot kulkivat Nordean tilien kautta.
Verotuksen porsaanreikien poistaminen esim. ammattiliittojen kiinteistöbisneksen verovapaus on poistettava. Taloustieteen professori Matti Viren on laskenut, että pelkästään jäsenmaksujen verovähennysoikeudesta koituu muille veronmaksajille 500 miljoonan euron vuosittainen lasku. Lisäksi liitot nauttivat pääomatulojen verovapaudesta. Ammattiliittojen verohyödyn tarkkaa määrää kukaan ei tiedä, koska yleishyödyllisten yhteisöjen ei tarvitse julkaista tase- ja tulostietojaan. Virenin arvion mukaan summa kuitenkin lasketaan kymmenissä miljoonissa. Ammattiliitot saivat jo pelkästä Kojamon pörssilistautumisesta yhteensä satojen miljoonien eurojen sijoitustulot verottomana, koska ne ovat yleishyödyllisiä yhdistyksiä. Verovapaus kohdistuu myös osinkoihin. Koronakeväästä huolimatta Kojamo maksaa 84 miljoonan euron osingot, eli enemmän kuin vuotta aiemmin. Suurimmat osingonsaajat ovat Ilmarinen ja Varma ja kymmenen ammattiliittoa. Ne kaikki saavat osinkonsa verovapaana. Listaamattomat yritykset, jotka omistavat pörssiyhtiöistä vähintään kymmenen prosenttia, saavat osingot verotta. Vasta kun sijoitusyhtiö maksaa omistajilleen osinkoja, tulevat verot maksuun.
Kojamolta taas verovapaa osinkopotti ammattiliitoille – Teollisuusliitolle yli kuusi miljoonaa euroa. Nykyisen hallituksen ohjelmassa mainitaan kyllä osinkojen lähdevero, mutta yleishyödylliset yhteisöt olisivat jääneet senkin ulkopuolelle. Lähdeverouudistus on tällä erää jäissä. TEOLLISUUSLIITTO vähensi viime vuonna Kojamo-omistustaan, mutta sillä on edelleen yhtiöstä melkoinen osuus. Tammikuun lopussa päivätyn osakasluettelon mukaan Teollisuusliiton osuus Kojamon osakkeista on noin 6,7 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että se saa asuntosijoitusyhtiöstä 6,3 miljoonaa euroa osinkoja. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ omistaa Kojamosta 4,8 prosenttia. Tulossa on näin 4,5 miljoonan euron edestä osinkoja. Rakennusliiton osuus Kojamosta on 3,3 prosenttia ja osinkoja on tällä perusteella tulossa 3,1 miljoonaa euroa. Ammattiliitto Pron omistus Kojamosta on 2,1 prosenttia, mikä osinkoina tarkoittaa noin kahta miljoonaa euroa. Palvelualojen PAM:in osuus on kaksi prosenttia ja osinkoina tämä tarkoittaa noin 1,9 miljoonaa euroa. Kojamon pitkäaikaisia suuromistajia ovat myös työeläkeyhtiöt Ilmarinen ja Varma, joiden saamat osingot hyödyttävät eläkkeensaajia. Ilmarisen osuus on 8,3 prosenttia ja Varman 7,8 prosenttia. VIIME vuoden lopussa Kojamon suurimmaksi omistajaksi nousi Malmössä kotipaikkaansa pitävän kiinteistösijoitusjätti Heimstadenin tytäryhtiö Heimstaden Bostad.
Asuntoja rakennettiin halvalla lainalla, johon saatiin valtion korkotukea. Käytännössä siis julkisin varoin. Ammattiliitoilla oli varaa sijoittaa, koska niille kertyi verovapaita jäsenmaksuja. Vuosikymmenien aikana VVO:sta tuli valtavan omaisuuden haltija, mutta yleishyödyllisyys alkoi karista. Vuonna 1997 VVO:sta tuli osakeyhtiö. Sosiaaliseen hätään syntynyt asuntotuotanto muutti muotoaan kovaksi bisnekseksi. Sen sijaan että voittoja olisi käytetty vuokrien pitämiseksi kohtuullisena, niillä alettiin tehdä kunnolla voittoa. 2010-luvulla kävi ilmi, että vuokrat ovat korkotuetuissa asunnoissa kovemmat kuin kovan rahan vapailla markkinoilla. Se kannatti omistajille. Kymmenen ammattiliittoa omistaa melkein puolet VVO:sta, jonka liikevaihto on yli viisi miljardia euroa. Kauppalehti laski, että Kojamo maksoi esimerkiksi tällä vuosikymmenellä viiden vuoden jakson aikana 243 miljoonan euron osingot, josta yli 130 miljoonaa euroa meni ammattiliitoille. Niistä ay-liitot eivät maksaneet lainkaan veroa, koska ne ovat ”yleishyödyllisiä”. Nämä miljoonat eivät kuitenkaan riittäneet niille. VVO muutettiin nimeltään Kojamoksi vuonna 2017 ja se listautui pörssiin vuonna 2018. Sen yhteydessä ammattiliitot saivat yli 200 miljoonan eurojen osakekauppojen tilin. Edelleen verovapaasti. Kojamo saa edelleen suoraa julkista rahaa esimerkiksi asumistuen kautta. Kela maksaa sille suoraan kymmeniä miljoonia euroja vuodessa asumistukea. Eli: julkisen rahan voimalla syntynyt miljardibisnes tuottaa satumaisia voittoja, ei käytä niitä asuntojen vuokrien pitämiseen kohtuullisina vaan tulouttaa niitä ammattiyhdistyksille, jotka eivät maksa voitoista yhtään veroa. MOT selvitti: Asuntosijoitusyhtiö Kojamo ollut todellinen kultakaivos ammattiliitoille – yhteensä yli 900 miljoonan euron tulot verottomana. Ay-liikkeen sijoitustoiminnan verovapaus on kuohuttanut Kojamon pörssilistautumisen yhteydessä. Jopa vasemmistopuolueista on samalla ihmetelty, miten ay-pomot voivat kasvattaa asuntobisneksellä palkkioitaan.
Valtio menettää joka vuosi arviolta puoli miljardia euroa sen takia, että ihmiset muuntavat keinotekoisesti palkkatuloja verottomiksi pääomatuloiksi. Arvio perustuu siihen, että verovapaita osinkoja maksetaan noin 2 mrd. euroa vuodessa. Todennäköisesti suurin osa ellei kaikki näistä osingoista on keinotekoisesti pääomatuloiksi muutettuja ansiotuloja. Jos näistä osingoista maksettaisiin edes samat verot kuin pörssiyritysten osingoista, eli 25,5%, valtion kirstuun kilahtaisi noin puoli miljardia euroa lisää verotuloja joka vuosi.
Metsärahastot voivat saada muita vahvemman kilpailuaseman, jos niiden ulkomaiset osuudenomistajat eivät maksa sijoituksistaan veroa Suomessa eivätkä omassa asuinvaltiossaan. Metsärahastojen ja ulkomaisten sijoittajien omistaman metsän pinta-ala on yhteensä lähes 600 000 hehtaaria ja arvo yli kaksi miljardia euroa. Lähes puolet tästä on ulkomaisten toimijoiden hallussa. Luvut ovat kaksinkertaisia aikaisempaan käsitykseen verrattuna.
Verolainsäädännön porsaanreikien vuoksi laillisen ja laittoman välille jää harmaa alue, jota vastuuttomasti toimivat yritykset voivat hyödyntää siirtämällä verotettavat tulonsa matalampaa verotusta tarjoavaan valtioon.
Yritysten aggressiivinen verosuunnittelu aiheuttaa suuren loven valtioiden saamiin verotuloihin. Suomi menettää sen vuoksi vuosittain arviolta 430–1 400 miljoonaa euroa yhteisöverotuloja.
Suomi ottaa lainaa 1400 miljoonaa euroa ja käyttää lainan kehitysyhteisyön rahoittamiseen. Rahat menevät tutkitusti ”Kankkulan kaivoon”. Toiminta on järjen vastaista. Kehtiysyhteistyövaroissa voidaan säästää 1 000 miljoonaa euroa vuodessa.
Ilmastovouhotuksessa voidaan säästää 200-300 miljoonaa euroa vuodessa. Suomalaisten osuus ihmisperäisistä CO2 päästöistä on niinkin huima kuin 0.07 PROMILLEA . Jos oletetaan että ihmisperäinen CO2 lisäys on nostanut globaalia lämpötilaa 0.5° niin suomalaisten osuus on ~0,0000347° . Jotkut suomalaiset ovat suuruudenhulluja luullessaan, että Suomi voisi päästöjään (niitä kaikkia 0.13% maailman päästöistä) vähentämällä pelastaa maailman ilmaston.
Maahanmuuttoasioissa voidaan säästää 700 -1000 miljoonaa euroa vuodessa.
Rikoksiin syyllistyneet maahanmuuttajat on poistettava välittömästi maasta perheineen. Työttömät ja työllistymättömät maahanmuuttajat poistetaan maasta lähtörahan turvin. Jumala ei laiskoja elätä eikä veronmaksajat kustanna heidän oleiluaan Suomessa. Ulkomaalaiset vangit kotimaihinsa vankeusrangaistusta kärsimään. Maahanmuuton kustannukset ovat vuodessa 3200 miljoonaa euroa vuodessa.
Oikeusjärjestelmän uudistamisessa säästetään 100 miljoonaa euroa vuodessa seurannaisvaikutuksineen. Me tarvitsemme ainoastaan käräjäoikeudet, hovioikeudet ja perustuslakituomioistuimen. Suomesta voidaan lopettaa nykyisenkaltainen laillisuusvalvonta, hallinto-oikeudet ja korkein oikeus.
Suomessa on tehtävä yhteiskunnan rakennemuutos karsimalla julkisen hallinnon ja palvelujen verkostoa 300 - 400 miljoonalla eurolla vuodessa useamman vuoden ajan. Sote-uudistus hallintohimmeleineen on susi. Väliportaan hallinto on purettava koko yhteiskunnasta. Virkamiehiä julkisella sektorilla etenkin kunnissa on liian paljon. Kunnallinen hallinto on muutospaineessa. Tarvitsemmeko näin paljon kuntia ja kunnallista hallintoa? Valtion hallinto on paisunut kohtuuttoman suureksi. Meillä on virkamiehiä tuhansia liikaa. Tämä uudistus ja leikkaus on helpommin sanottu kuin tehty.
YLE:n rahoitus on 620 miljoonaa euroa. YLE on kuin juottoporsas. Pääjohtajan palkkaedutkin ovat tähtitieteelliset. Yle maksoi toimitusjohtaja Ylä-Anttilalle 327 000 euroa vuosipalkkaa, tulospalkkiota päälle 34 200 Palkitsemisraportin mukaan Ylen työntekijöiden palkat ja palkkiot olivat viime vuonna keskimäärin 57 857 euroa eli 4 821 euroa kuukaudessa.
Rahoitusta voidaan karsia 100 – 200 miljoonalla eurolla. Meidän tulee ottaa mallia Virosta. Viron yleisradio ERR toimii 42 miljoonan euron budjetilla: Kolme tv-kanavaa, viisi radiokanavaa, neljä uutisportaalia netissä . ERR:n palveluihin kuuluu myös esimerkiksi suoratoistopalvelu Jupiter, joka välittää runsaasti englanninkielistä sisältöä varsinkin Iso-Britanniasta ja vironkielisellä tekstityksellä, joten se on hyödyllinen apu viron kielen opiskelijoille. Suomen Ylellä on siis lähestulkoon 14 kertaa suurempi rahoitus kuin Viron ERR:lla.
Ulosotossa oli vuoden 2022 aikana 570 000 eri velallista, missä on kasvua edellisvuoteen 1,7 prosenttia. Ulosotossa olevan ihmisen ei kannata ottaa töitä vastaan eikä siitä saatavaa palkkaa, koska palkka menee ulosottoon. Suomen valtio omilla toimillaan estää suomalaisen työllistymisen, jos henkilö on ulosoton kohteena. Jos ulosottosysteemiä muutettaisiin sellaiseksi etä ulosoton kohteena oleva henkilö voisi ottaa töitä ja palkkaa vastaan, niin voitaisiin vapauttaa työmakkinoille satojatuhansia suomalaisia henkilöitä. Tällä olisi äärettömän suuri vaikutus työttömyyden vähentymiseen ja työllisyyden parantumiseen. Tämän osalta säästöjä on erittäin vaikea laskea, mutta kysymys lienee sadoista miljoonista euroista, ehkä 200-300 miljoonaa euroa. Voitaisiin työperäinen maahanmuutto suurelta osin unohtaa tai siirtää vähemmälle huomiolle, kun saadaan suomalainen työvoima työllistettyä ja vapautettua valtion riistotoimista.
Omistamisen veropohjaa voidaan tiivistää esimerkiksi laittamalla lähdevero institutionaalisten sijoittajien ja muiden osinkoverosta vapautettujen yhteisöjen osingoille. Parin viime vuosikymmenen aikana on haluttu talouskasvun aikaansaamiseksi ja ylläpitämiseksi alentaa suurituloisimpien suomalaisten veroja, erityisesti pääomatulojen verotusta. Jos tähän on ollut halua, niin siinä on onnistuttu tosi huonosti. Pääomatuloveron prosentti oli pari vuosikymmentä sitten 28 (johon se oli juuri nostettu 25:stä), ja meillä oli voimassa avoir fiscal. Suomen varakkain promille maksaa tuloistaan veroja keskimäärin vain 34 prosenttia – saman osuuden kuin noin 50 000 euroa vuodessa ansaitsevat. Suomalaisten rikkain kymmenesosa on kaksinkertaistanut reaalisen tulotasonsa vuoteen 1995 verrattuna, kun taas kaikkien muiden tuloluokkien reaalinen tulotaso on pysynyt jokseenkin samana.
Yliopistoilla itsellään on huomattavan iso hallintoporras, jonka rooli jää monilta osin hämäräksi. 90-luvulla raha tuli valtaosalle henkilökunnasta suoraan budjetista ja tutkijat tutkivat mikä tuntui kiinnostavalta ja/tai mihin tuntui olevan eniten annettavaa. 2015 mennessä tutkijoista oli tullut oleellisesti yksityisyrittäjiä, jotka hankkivat oman rahoituksensa, hallinnoivat itseään ja ryhmäänsä (jos oli esimiesasemassa) ja tekivät sitä mihin milloinkin rahaa saatiin. Kuitenkin ilman yrittäjän palkintoa, eli isompaa palkkapussia silloin kun tekee hommansa hyvin. Iso osa työajasta meni rahan hankintaan ja iso osa tutkimuksesta jäi sitten tohtoriopiskelijoiden tehtäväksi. Eli suoraa budjettirahoitusta leikattiin ja ulkoisen projektirahoituksen osuutta kasvatettiin. Tämä ymmärtääkseni ainakin osittain myytiin työn tehostamisen ajatuksella, mikä käytännössä tarkoitti stressitasojen hillitöntä nousua kun jatkuvasti pienenevällä tutkimukseen käytetyllä ajalla piti yrittää saada riittävästi aikaiseksi. Voi myös hyvin kuvitella, ettei se laatu siinä ainakaan parantunut. Toinen puoli siinä tietysti on se, että tuolla tavoin pystyttiin paremmin ohjaamaan tutkimusta haluttuihin kohteisiin. Lopputulema on kuitenkin se, että tänä päivänä ei Suomessa taideta enää juuri perustutkimusta tehdä, kaikki on soveltavaa. Siis parannettavaa on.
Säästöt yhteensä 3 980 - 5 950 miljoonaa euroa.
Kokoomuksen 6 miljardin säästöjä Kokoomuksen ohjelmalla pidän haasteellisena jopa epäuskottavana ja toiveajatteluna. Valtionvarainministeriön esitystä säästöistä pidän epäoleellisiin asioihin keskittyneenä ja toteutuskelvottomana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti