Taidenäyttelyssäni Raution monitoimitalossa heinäkuussa paljastetaan ansioituneen henkilön muotokuva. Taidenäyttelyyni valmistuu kesäkuussa taiteilija Rositsa Tanchevan maalaus Suomen sodasta. Olen kirjoittanut maalauksen historiikin, jonka perusteella maalaus tehdään. Maalauksesta tulee yksi taidenäyttelyni arvokkaimmista maalauksista.

Helmikuun 1. päivänä 1808 sai Oulun läänin maaherra Jakob David Lange kenraali Klerckeriltä tiedonannon, jossa sanottiin Venäjän valmistelevan hyökkäystä Suomen alueelle ja määrättiin rykmentit kiireellisesti rajalle. Sotatoimet alkoivat helmikuun lopulla. Vasta maaliskuun 1. päivänä aloittivat Kalajoen ruotusotamiehet marssinsa kohti Hämeenlinnaa. Matkaevääksi antoi kukin ruotu miehellensä 3 leiviskää kuivaa leipää, 1,5 leiviskää särvinainetta kuten lihaa, läskiä tai silakoita. Ankarien pakkasten takia oli miehille annettu myös turkit ja sarkaviitat.

Suomen armeijan ylipäällikön kenraali Klingsporin käskystä perääntyivät suomalaiset ja ruotsalaiset joukot nopeasti pohjoista kohti. Maaliskuun 18 päivänä tiedotti maaherra Salon kihlakunnan asukkaille, että vihollinen lähestyi jo läänin rajoja. Kansan olisi parasta vaihtaa omaisuutensa rahansa, että se olisi turvassa viholliselta. Edelleen maaherra kehotti asukkaita teurastamaan osan karjastaan ja tuomaan lihat suolattuna Raahen kenttämakasiiniin käteistä maksua vastaan. Seuraavana päivänä kehotettiin kansaa kuitenkin säästämään elukoitaan, ettei se joutuisi pulaan vihollisvallan aikana. Pelättyä hyökkäystä Savosta käsin ei tullut.

Rantatietä pitkin perääntyivät ensimmäiset Suomen armeijan joukko-osastot Kalajoelle huhtikuun 4. päivänä. Kulnev, joka johti venäläisten etujoukkoa, seurasi Suomen armeijan kintereillä ja oli Kalajoella 13. päivänä. Pari päivää myöhemmin saapui Tutskov pitäjän alueelle. Venäläiset kokivat ankaran tappion Siikajoella 18. päivänä ja Tutskov, jolla oli hiukan yli 5000 miestä, vetäytyi nyt Kalajoelle 30.4 sekä edelleen Kokkolaan. Toukokuun 5 päivänä marssi Suomen armeijan kolmas prikaati Kalajoelle jo saman päivän iltana. Kevät tulvineen ja kuraisine teineen teki lopun sotatoimista. Alue oli pelastettu vihollisvallan alaisuudesta.

Kesän ja syyskesän aikana käytiin Etelä-Pohjanmaalla joukko taisteluita, joiden tuloksena Suomen armeijan oli jälleen peräännyttävä. Oravaisten verisessä taistelussa haavoittui kuolettavasti mm. Runebergin sankarien joukkoon kuuluva nuori ruotsalainen tykistöupseeri kreivi Wilhelm von Schwerin. Hän kuoli Kalajoella syyskuun 27. päivänä klo 12 päivällä ja haudattiin Kalajoen hautausmaahan.

Syyskuun 29. tehdyn Lohtajan aseleposopimuksen perusteella vetäytyivät suomalaiset ja ruotsalaiset joukot. Venäläiset olivat edeltäneiden viikkojen suurissa taisteluissa olleet voitokkaita. Klingspor suostui lähes venäläisten saneluratkaisuun. Sopimukseen kuitenkin pakotti armeijassa täysin katastrofaaliseksi muuttunut punatauti- ja lavantautiepidemia sekä huollon ongelmat. Päämaja sijoittui nyt kolmannen suomalaisen prikaatin kanssa Kalajoelle. Klingpor jätti lokakuun 5. päivänä ylipäällikkyyden Klerckerille ja matkusti Ruotsiin. Lokakuun viimeisenä päivänä päättyi aselepo. Osa Kalajoella olevasta neljännestä prikaatista lähetettiin Pulkkilaan ja kolmas prikaati Temmekselle avustamaan Sandelsia. Kiertoliikettä peläten Klercker vetäytyi Himangan hyvin varustetuista asemista Kalajoelle.

”Täällä elämä oli ihanaa! Sitä täydensi vielä se, että Kalajoki, eräänlainen kauppala ja markkinapaikka, on tavattoman miellyttävä, vapaa ja avoin seutu. Se sijaitsee joen molemmin puolin, joen, jonka rantoja siihen aikaan yhdisti korkea ja kaunis puusilta. Kaikkialla nähtiin ihmisiä, kaikkialla oli elämää ja liikettä. Elämänhalu sykki voimakkaana, hilpeä hälinä kantautui kauaksi. Kaikki kiihotti maagillinen voima, minkä aiheutti valmistautuminen edessä olevaan taisteluun.” Näin kirjoitti 18-vuotias vänrikki Carl Johan Ljunggren muistelmissaan tilannetta Kalajoella ennen taistelujen alkua.

Kalajoella ollut Adlercreutzin armeija käsitti 16 pataljoonaa, yhteensä noin 4 500 palveluskelpoista miestä, joilla oli kahdeksan 6-naulaista ja neljä 3-naulaista tykkiä. Toinen ruotsalainen prikaati, johon Ljunggrenkin kuului, sijoittui Tyngälle sekä ensimmäinen suomalainen prikaati. Kolme pataljoonaa Turun läänin rykmentistä ja yksi pataljoona Uudenmaan rykmentistä Vasankariin. Joen pohjoispuolelle sillan ja pappilan väliin asetettiin kolme tykkipatteria, joissa oli yhteensä 12 kanuunaa. Etujoukko oli Siipojoella. Sen muodosti kaksi pataljoonaa. Toinen niistä asettui sillan korvaan suojanaan tykkipatteri ja toinen levittäytyi pitkin joenrantaa ¾ peninkulman alueelle Törmälästä Santapakkaan. Mankell arvioi Kalajolle ryhmittyneiden joukkojen vahvuuden tykkimiehiä ja ratsuväkeä lukuun ottamatta 5 800 mieheksi.

Samaan aikaan lähti Kamenski Kokkolasta n. 8000 miehen kanssa Lohtajaa kohti. Ihmeekseen huomasivat venäläiset Himangan lujat varustukset tyhjiksi. Huolimatta tuhoituista silloista ja kuraisista teistä oli Kulnev ja marraskuun 5. päivän iltana Siipojoella. Seuraavan päivänä hän meni joukkoineen Törmälän luona olevaa pukkisiltaa myöten joen yli pakotettuaan suomalaiset perääntymään. Pian joutuivat ruotsalaiset laukaustenvaihtoon kasakkapartion kanssa Tyngän metsäpoluilla. Erään kasakan hevonen kaatui ja mies joutui vangiksi.

Kalajoki oli joutunut toisen kerran sodan jalkoihin. Sunnuntaina 6.11. kuului melkein yhtämittaisessa taistelujen tuoksinassa. Kanuunoiden jyminä sekoittui kiväärituleen. Kaikkialla oli liikettä. Rummut pärisivät ja pataljoona kiiruhtivat hälytyspaikoilleen. Kun Suomen armeijan enemmistö oli perääntynyt joen taakse, antoi joukkojen päällikkö kreivi Olof von Schwerin käskyn tulipalon sytyttämisestä Etelänkylässä. Silta pantiin myös palamaan. Talonpojat joutuivat lähtemään tuvistaan, jotka tuota pikaa sytytettiin. Ihmisparkojen nähtiin hoipertelevan metsään, naiset lapsi sylissään hätyyttäen karjaa edellään. Pian oli koko kylä liekeissä. Myös kirkko syttyi tuleen. Keskellä liekkien hävitystä, ei kanuunain pauke lakannut hetkeksikään, eikä kiväärin rätinä lakannut kaikumasta ilmassa. Taistelutoiminta taukosi yön ajaksi.

Seuraavana päivän kutsuttiin toinen suomalainen prikaati Vasankarista Pohjankylään. Nyt saapui myös Kamenski päävoimineen Kalajoelle. Kanuunat jymisivät molemmin puolin pitkin päivää ja illalla työnsi kumpikin armeija etuketjunsa joen rannoille. Yöllä venäläiset kuljettivat kaksi tykkipatteria: toisen eräälle kukkulalle kirkon länsipuolelle 1800 kyynärän etäisyydelle ruotsalaisten oikeasta siivestä ja toisen kauemmaksi oikealle vasenta siipeä vasten.

Marraskuun 8. päivänä lähti Kamenski aikaisin aamulla Tyngänkylää kohti, koska hän katsoi suoranaisen rintamahyökkäyksen mahdottomaksi. Kulnev ja Deminov jäivät Etelänkylään. Kenraali Erikson kulki edellä. Suomen armeijan tulitusta peläten hän ei uskaltanut kulkea joenrantaa, vaan hänen osantonsa rämpi vyötäisiään myöten vedessä soita pitkin Tyngälle. Siellä jotkut miehistä kahlasivat joen yli ja ajoivat suomalaiset etuvartiot tiehensä. Joenhaarojen yhtymäkohdalle ryhdyttiin rakentamaan lauttasiltaa. Sillä välin saapui Kamenski kovan marssin jälkeen vastapäätä pohjoispuolella sijaitsevaan Pitkäsenkylään jääden erään pukkisillan luo odottamaan Eriksonin tuloa.

Seuraavana päivän käytiin viimeiset taistelut Kalajoella. Kun viholliset olivat ylempänä suurin joukoin ylittäneet joen, vahvisti Schwerin vasenta siipeä. Sen lähistöllä oli puolen peninkulman mittainen suo. Ensimmäinen ruotsalainen ja toinen suomalainen prikaati asettuivat joen ja mainitun suon väliin. Toinen ruotslainen prikaati oli äärimmäisenä oikealla pappilan luona. Yksi pataljoona lähetettiin Metsäkylään. Kello 12 Kamenski aloitti 3000 miehen voimalla rajun hyökkäyksen Suomen armeijan vasenta siipeä vasten noin ¼ peninkulmaa sillan yläpuolella. Joukot ryntäsivät Myllylän talon luona metsästä kohti jokea. Tuota pikaa rakennettiin pukkisilta, jota pitkin venäläiset vähitellen tulivat joen yli. Pian saatiin tieto, että Erikssonin kolonna oli edennyt jo Metsäkylään ja Yppäriin. Tämä ratkaisi asian. Suomen armeija aloitti perääntymisen: ensin keskusta ja tykistö, sitten vasen siipi sekä lopuksi toinen ruotsalainen prikaati oikealta. Heti aloittivat Kulnev ja Demidov tykistöllä ankarana pommituksen. Suomen armeija poistui Kalajoen alueelta. Kalajoen taisteluissa kaatui seitsemän henkilöä ja 9 haavoittui vaikeasti ja kaksi lievästi.

Schwerinin polttamiskäskyssä ei ollut mitään järkeä. Kirkko, silta ja kahdeksan taloa rakennuksineen oli poltettu. Marraskuun 19 päivänä tehtiin Olkijoen sopimus. Suomen armeija vetäytyi Kemijoen taakse.

Lähdeaineisto:
Suur-Kalajoen historia II osa
Reima T.A. Luoto – Heikki Talvitie – Pekka Visuri: Suomen sota 1808-1809
Jussi T.Lappalainen- Lars Ericson Wolke- Ali Pylkkänen: Suomen sodan historia 1808-1809

Taiteilija Olga Markova-Orell on maalannut taulun Matturaisen talosta. Tuossa talossa kuoli kreivi Wilhelm von Schwerin.

Pauli Vahtera Vantaalta kirjoittaa

Pääsiäisen viimeinen perheateria on ohi. Meitä oli paikalla 7. Keskituloiset suomalaiset joutuvat tekemään viikon-kaksi töitä maksaakseen pääsiäisen riennot.

Sen lisäksi he maksavat vieraittemme suurperheiden kaikki menot asumista myöten joka päivä. Asumistuen kiristäminen ei vaikuta lainkaan heihin, jotka elävät sosiaalituen varassa. Eikä heitä hetkauta sähkön hurjat hinnat, vuokrien korotus, elintarvikkeiden viimevuotinen 10,5 % hinnankorotus. Mitenkähän noin pieni inflaatio on ruoalle osattu laskea?

Suomessa oli viime joulukuussa 227.292 asukasta, joiden kansaneläke- ja työeläke oli yhteensä alle 1000 euroa kuukaudessa. Takuueläke on 922,42 euroa. Eli yli 200.000 suomalaista on ahkeroinut koko ikänsä ja saa siitä saman eläkkeen kuin tänne tullut vieras, joka ei ole tehnyt päivääkään töitä. Vuoden 2021 lopussa oli yli 64-vuotiaita vieraskielisiä 21.370. Määrän kasvua hidastaa hieman se, että tuhannet ovat kertoneet tullessaan ikänsä useamman vuoden todellisuutta alhaisemmaksi.

Monet tänne tulleet asuvat kotimaassaan viikkoja, kuukausia ja jopa pitemmänkin aikaa. Kotimaassa suomalainen sosiaaliturva takaa vuorineuvoksen elintason.

Suomalainen: kaiken se kestää, kaiken se kärsii.

Ruotsi on saanut tarpeekseen. Maan hallitus on antanut maahanmuuttovirastolle määräyksen, jonka mukaan väärin perustein myönnetyt oleskeluluvat on peruttava, varsinkin jos t-u-r-v-apaikan saanut lomailee kotimaassaan, josta on tullut Ruotsiin. Suomessa saamme odottaa tällaista päätöstä 25 vuotta eli kaksi kertaa pitempään kuin ollaan hiilineutraali.

Kotimaan uutiset

Lähes 40 prosenttia työssäkäyvistä nostaa asumistukea – Määrä huimassa nousussa

https://www.iltalehti.fi/talous/a/8fa7274d-c7e5-4a23-b1eb-963b7f751cfc

Riittääkö puu?

https://www.hs.fi/talous/art-2000009499309.html

Maria Ohisalo syrjään vihreiden johdosta

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/9e4933ed-6a76-477d-b891-5f2415ccdeb7

Ulkomaan uutiset

Sveitsin lääkevienti Venäjälle vain kasvanut

https://www.hs.fi/talous/art-2000009509766.html

Karhu hyökkäsi moottoripyöräilijöiden kimppuun metsässä

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009499719.html

Taiwanin lähistöllä edelleen runsaasti kiinalaisia sota-aluksia, vaikka sotaharjoitusten kerrottiin jo päättyneen

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009511251.html

Urheilu-uutiset

Naisleijonat selvitti B-lohkon tappioitta – tässä mahdolliset puolivälierän vastustajat: ”Ei ole suosikkeja, valmistaudumme itse paremmin”

https://yle.fi/a/74-20026449

Mikko Rantanen teki taas suomalaista NHL-historiaa

https://www.hs.fi/urheilu/art-2000009510035.html

Jääkiekon MM-ottelussa väkivaltainen kaaos – jäähyjä yli 500 minuuttia

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/jaakiekon-mm-ottelussa-vakivaltainen-kaaos-jaahyja-yli-500-minuuttia/8673696#gs.uz5zah

Yle Areena

Koronarahaa mafialle?

https://areena.yle.fi/1-63576152

Italia sai EU:n suurimman koronaelvytyspotin, noin 220 miljardia. Saadaanko Italian mafia pidettyä loitolla koronarahojen jaosta? Ohjaus Pertti Pesonen (2023)

Historia: Neuvostoliitto 1922 – 1991

https://areena.yle.fi/1-63500841

Neuvostoliitto perustettiin virallisesti joulukuussa vuonna 1922 ja maata hallitsi kommunistinen puolue ja sen valtaeliitti. Valtavaa maata johdettiin keskusjohtoisesti, maatalous kollektivisoitiin ja maa käpertyi sisäänpäin. Miten tämä yhteiskunnallinen koe onnistui ja miten se lopulta päättyi? (The Soviet Union. Tuotanto: 3DD, Iso-Britannia 2022.)

Kun Suomesta tuli Suomi

https://areena.yle.fi/1-4173012

Toimittaja Esko Varhon ja leikkaaja Petteri Latomäen sarjassa ääneen pääsevät niin historian suuret kuin pienetkin muokkaajat.

Youtube

Urho Kaleva Kekkonen külaskäigul Eestis (1964)

https://www.youtube.com/watch?v=5K8RfE2wZho

Ylimääräiset TV-uutiset 18.3.1992 klo 13 (EY-jäsenyys)

https://www.youtube.com/watch?v=jIVkifgvs_M&t=653s

Risto Rytin Natopuhe

https://www.youtube.com/watch?v=tcYPzFQnPfY

SUOMI LIITTYY NATOON

https://www.youtube.com/watch?v=KanN9fJ1mqs

Karikatyyrimaalaus presidentti Mauno Koivistosta edustaa uudempaa Suomen historiaa taidenäyttelyssäni samoin kuin karikatyyrimaalaus pääministeri Esko Ahosta.

Presidentti Mauno Koiviston rooli valtiopetokseen ja 1990-laamaan sekä pankkikriisiin on kiistaton. Katso video Suomen pankkikriisi 1993.

Suomen pankkikriisi 1993

https://www.youtube.com/watch?v=apZ50_znthg

Sinivalkoinen Kavallus eli 90-luvun laman edelleen jatkuvat vaikutukset

https://www.youtube.com/watch?v=VyIhuiwTXys

Tekikö Koivisto valtiopetoksen ns. Koiviston konklaavissa?

https://www.youtube.com/watch?v=-vziUPPE7p0&t=11s

Musiikki

Muisto vain jää

https://www.youtube.com/watch?v=Bh4s2ZFW6tg

Kari Tapio (oikealta nimeltään Kari Tapani Jalkanen; 22. marraskuuta 1945 Suonenjoki – 7. joulukuuta 2010 Espoo) oli suomalainen iskelmälaulaja. Hän oli Suomen suosituimpia iskelmäartisteja, ja hänen levyjään myytiin hänen elinaikanaan lähes miljoona kappaletta.

Kari Tapio oli nuorena innokas urheilumies ja harrasti erityisesti mäkihyppyä. Urheilu-ura kuitenkin katkesi lääkärin määräyksestä keuhkovarjostuman takia. Ennen ammattimuusikon uraansa hän opiskeli oppisopimuksella kirjapainon latojaksi ja työskenteli latojana Pieksämäellä ja Kuopiossa.

Kari Tapion oma läpimurto tapahtui vuonna 1976 singlellä ”Laula kanssain”. Sitä seurasivat ”Viisitoista kesää” ja ”Kaipuu”. Myöhempien vuosien myyntimenestyksiä olivat muiden muassa ”Olen suomalainen”, ”Myrskyn jälkeen”, ”En pyydä paljon” ja ”Paalupaikka”.

Kari Tapion puoliso oli vuodesta 1964 Pia (oik. Brita Kyllikki) Viheriävaara (12.4.1947 – 5.4.2015). Heillä on kolme lasta, Jani, Jiri ja Joona Jalkanen. Jani ja Jiri soittivat isänsä taustayhtyeessä ja Joona toimi hänen managerinaan.Jani Jalkanen toimii keulakuvana tanssiyhtyeessä Jani Jalkanen ja Hänen Orkesterinsa. Kari Tapiolla on myös avioliiton ulkopuolinen neljäs poika Karri. Kari Tapio asui vuosia Kirkkonummen Luomassa ja muutti vuonna 2010 Espoon Haukilahteen.

Kari Tapio kuoli äkilliseen sydänkohtaukseen 7. joulukuuta 2010. Hänet siunattiin 22. joulukuuta 2010 Tapiolan kirkossa. Hautajaiset järjestettiin avoimena tilaisuutena ja kirkossa oli 700 ystävää ja ihailijaa. Kansaa oli myös kirkon ulkopuolella. Kari Tapion hauta on Olarissa Gräsan uurnalehdossa korttelissa Koivikko, viimeisiä hautoja aivan hautausmaan reunassa.

Mahdunko maailmaas

https://www.youtube.com/watch?v=32qzXMv8Vao

Yölinnun perustivat vuonna 1992 teini-ikäiset Silmun veljekset Simo ja Matti. Pian mukaan liittyi myös Markus Kuusijoensuu soolo- ja bassokitaristiksi. Rumpaliksi liittyi Saku Mansikkamäki. Yhtye julkaisi esikoisalbuminsa Yölintu laskeutuu 5. joulukuuta 1993. Albumin tuottajana toimi laulaja Simo Silmu. Yhtye herätti jonkin verran kiinnostusta, mutta suurta kansaa ei kiinnostanut "mokoma teiniyhtye". Vuonna 1995 julkaistiin toinen albumi, Pieni lintunen. Tämä levy myi jo jonkin verran.

Vuonna 1996 Yölintu voitti Satakunnan tanssiyhtyeiden mestaruuden yleisöäänestyksessä Ulvilan Ravanin juhlahallissa pidetyssä kilpailussa.

Toisen levyn konserttikiertueen jälkeen yhtye aloitti seuraavan levynsä äänitykset. Kolmas studioalbumi Kaikki kohdallaan, josta tuli yhtyeen ensimmäinen kultalevy, nosti yhtyeen yhdeksi suosituimmista suomalaisista tanssiorkestereista. Yhtye kiersi Suomea aktiivisesti hyvällä menestyksellä, ja 1998 julkaistiin neljäs studioalbumi Tositarkoituksella. Albumi oli suurmenestys, ja siitä tuli Yölinnun ensimmäinen tuplaplatinalevy. Levyn platinapainos julkaistiin vuonna 1999. Suurimpia hittejä olivat Mahdunko maailmaas, Kaikki kohdallaan, Tositarkoituksella ja Tv:n kokoinen haitari.

Vuonna 2000 yhtye julkaisi viidennen studioalbuminsa Pienen pojan haaveet, joka myi platinaa. Albumin ensimmäisenä singlenä julkaistiin Liian suuri city, joka nousi Suomen virallisen singlelistan sijalle 11 Levyä seurasivat menestysalbumit Sitä saa mitä tilaa (2001) ja Tää on rankkaa (2002), jotka myivät platinaa. Yhtyeen ensimmäinen kokoelmalevy Mahdunko maailmaas (2003) myi jälleen kultaa. Nämä levyt siivittivät yhtyettä koko maan maineeseen. Tää on rankkaa -levyn yhteydessä yhtyeeseen tuli vakituinen basisti Antti Kataja.

Vuonna 2004 Kari Heiskari korvasi Antti Katajan basistin roolissa, ja rumpaliksi ryhtyi Mikko Taipale. Yhtyeen seuraava studioalbumi Mennyttä miestä julkaistiin 16. helmikuuta 2005.Albumi päätyi ilmestyessään Suomen albumilistan kakkossijalle ja saavutti huippusuosion erityisesti ex-basisti Antti Katajan säveltämän suurhitin "Mä putoan" ansiosta. Vaikka albumin avausraita "En ole pyhimys", Esa Niemisen ja Sinikka Svärdin säveltämä nimikkoraita "Mennyttä miestä" sekä Kari Heiskarin kirjoittama "Satukirjan prinsessa" saavuttivat kukin suosiota, "Mä putoan" -kappaleesta tuli Yölinnun historian menestynein: vuonna 2008 kyseinen single ylitti kultalevyrajan. Kappale valittiin myös vuoden 2005 parhaaksi iskelmäksi, ja siitä tuli koko Suomen laajuinen radiohitti, sillä kappale pysyi Iskelmän listalla vuosina 2005-2011 yhteensä 292 viikkoa, joista se piti hallussaan ykkötilaa 45 viikon ajan.

Vuonna 2006 yhtye julkaisi kokoelma-albumin Tanssin taikaa - 16 hittiä, ja vuonna 2007 päivänvalon näki jo seuraava studioalbumi Haavoittumaton. Albumi nappasi ilmestyessään vain yhden listasijan huonomman tilan kuin edeltäjänsä, sillä albumi kiilasi välittömästi Suomen albumilistan kolmannelle sijalle. Vaikka Mennyttä miestä oli kaksi vuotta aiemmin saavuttanut ilmestyessään sekä kulta- että platinalevyn, Haavoittumaton ei enää ylittänyt platinalevymyyntiä mutta ylsi edelleen kultalevyn myyntilukemiin. Yhtyeen entinen rumpali Saku Mansikkamäki vieraili toistamiseen yhtyeestä poistumisensa jälkeen Yölinnun albumilla ja kantoi soittovastuun kappaleilla "Jos sinut saan" ja "Kaunis nainen". Mainittavaa radiosoittoa keräsivät nimikkoraita "Haavoittumaton", Simon kirjoittama balladihenkinen "Tein susta laulun" sekä "Preussinpunaista".

Vuonna 2009 ilmestyi jälleen uusi studioalbumi Nyt ja aina. Albumi jäi valitettavasti viimeiseksi Yölinnun levytykseksi, jolla rumpali Mikko Taipale vaikutti, eikä se enää yltänyt edeltäjiensä kaltaisiin myyntilukuihin vaan jäi odotettua laimeammaksi menestykseksi. Vaikka albumi sijoittui ilmestyessään albumilistan kakkossijalle, se putosi listoilta jo kahdentoista viikon kuluttua sijoittuen viimeisellä listaviikollaan sijalle 32. Tämän ohella albumilta puuttui merkittävä radiohitti, mikä karsi myyntilukuja. Studioalbumia seurasivat jälleen uusi kokoelma-albumi, kultalevyyn yltänyt Hetkiin menneisiin - suurimmat laulutmsekä Rauli ”Badding” Somerjoen tuotannosta koostunut coveralbumi Iso lemmen pala – Baddingin jalanjäljissä…, joka sitä vastoin oli kehnompi menestys.Tämän albumin julkaisemisen jälkeen vuoden 2011 syksyllä yhtyeen alkuperäiskitaristi Markus Kuusijoensuu jätti yhtyeen vedoten henkilökohtaisiin syihin. Hänen korvaajakseen hankittiin Matti Fredrikson, jonka pesti kuitenkin osoittautui odotettua lyhyemmäksi: vuoden 2011 joulukuussa Fredrikson, rumpali Mika Lilja ja basisti Kari Heiskari kertoivat jättävänsä yhtyeen. Faneille he kertoivat asiasta Facebookin kautta. Syyksi välirikkoon Mika Lilja kertoi Iskelmä-radion haastattelussa, etteivät eronneet soittajat päässeet yhteisymmärrykseen työsopimuksesta. Myöhemmin Yölinnusta eronneet soittajat perustivat oman yhtyeensä Lemmenklaanin.

Yölintu julkisti uuden kokoonpanonsa kesäkuussa 2012. Alkuperäismiehityksestä olivat mukana solisti Simo Silmu sekä hänen veljensä kitaristi Matti Silmu. Tuoreina jäseninä mukaan tulivat rumpali Joni Leino, basisti Jari Luostari sekä kitaristi Jukka Harju. Albumi Minne maailma kuljettaa julkaistiin 28. syyskuuta 2012. Levyn ensimmäisenä singlenä julkaistiin sen nimikappale, joka oli ensisoitossa Iskelmä-radiossa 14. elokuuta. Yölintu on saanut urallaan kymmenen kultalevyä, viisi platinalevyä ja yhden tuplaplatinalevyn.

Yhtyeen toiminnasta vastaava Yölintu Oy -yhtiö haettiin konkurssiin kesällä 2015 ja yhtiötoiminta siirtyi uudelle yritykselle, samana vuonna perustetulle M. Silmu Oy:lle. Myös tämä yhtiö asetettiin konkurssiin 18. helmikuuta 2016. Yhtye kuitenkin jatkaa keikkailua.

Kesällä 2017 yhtye julkaisi yli neljän vuoden tauon jälkeen uutta musiikkia, singlen Ajopuu.

Kuumat kyyneleet

https://www.youtube.com/watch?v=NR4CcDybv54

Jarmo Antti Jussi ”Jamppa” Tuominen (11. toukokuuta 1949 Oulu – 19. marraskuuta 1998 Playa del Inglés, Espanja ; joidenkin lähteiden mukaan kuoli vasta 25. marraskuuta tai sen vastaisena yönä 1998) oli suomalainen iskelmälaulaja. Hän oli suosionsa huipulla 1970- ja 1980-luvuilla, ja hänen tunnetuimpiin kappaleisiinsa kuuluvat muun muassa ”Aamu toi, ilta vei”, ”Kuumat kyyneleet” ja ”Kevään ensi kukkanen”. Yli 500 000 myydyllä levyllään Tuominen on yksi kaikkien aikojen suosituimmista iskelmälaulajista Suomessa.

Jamppa Tuomisella oli absoluuttinen sävelkorva . Laulamisen ohella hän soitti seitsemää instrumenttia, huilua, klarinettia, baritoni-, tenori- ja alttosaksofonia, kitaraa ja pianoa. Tuominen oli vasenkätinen ja opetteli kitaransoitossa omat otteet vaihtamatta kielien paikkaa, eli hän soitti soinnut ikään kuin ylösalaisin. Tuominen oli äänialaltaan tenori.

Huumori

Lääkäri valitti, että mielenterveyspotilaita tulee ovista ja ikkunoista. Kollega vastasi että hulluja on monenlaisia, kun ovetkin on keksitty

Luettele kolme erilaista kuovia.

Hmm, yksi on pikkukuovi ja toinen on kuovi, mutta kolmatta en keksi.

No, se on tietysti liukuovi.

Turkulainen seksiopas: 1. sisään 2. ulos 3. toista tarvittaessa.

Mies juoksi rynäkkökiväärin kanssa baariin. ”No niin, kuka teistä kusipäistä makasi vaimoni kanssa?” Vanha baariärpänen vastaa: ”Ei taida lipas riittää”.

Miksi vanhemmat miehet haluavat pelata golfia? - Se on ainoa tapa saada kepin päästä lentämään jotain valkoista.

Erikoisimmat etunimet | Karpolla on asiaa

https://www.youtube.com/watch?v=L6TtcCVBmGI

Helppoheikin anatomia | Karpolla on asiaa

https://www.youtube.com/watch?v=LF64T5MKe_U&list=RDCMUCEb0L9GA3e014YdsGO1UfCQ&index=3

I dare you not to laugh. Bushman Prank

https://www.youtube.com/watch?v=BW3hfpknCWo

Tankki Täyteen - Reinikaisen tarina arvesta

https://www.youtube.com/watch?v=Ng7KKm4CBuk