Valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koivisto
En hyväksy Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden laskua numero 1550287495 tositenumero 0900059059 lasku 16.08.2022 laskun eräpäivä 06.09.2022 summa 265.00 euroa. Olen jo aikaisemmin ilmoittanut asiasta Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle ja kun se ei ole auttanut niin olen tehnyt siitä rikosilmoituksen Oulun poliisipäällikkö Mika Heinälälle. Olen tehnyt asiassa neljä kiirehtimispyyntöäkin.
Lasku perustuu Oulun käräjäoikeuden tuomarin Sarianne Ervastin rikokseen, jota lestadiolaiset poliisit alkoivat suojella yhdessä Pohjois-Suomen syyttäjän kanssa. Kun käräjätuomari Sarianne Ervasti jäi rikoksesta kiinni, niin hän teki minusta Erkki Johannes Ahosta rikostutkintapyynnön. Koko virkamieskunta lähti suojelemaan käräjätuomari Sarianne Ervastia.
PR-talojen markkinoilta poistaminen
(linkki aukeaa google-haulla)
Tässä todistusaineisto Oulun poliisin rikollisesta toiminnasta.
TI 15.12.2020 poliisi, tutkija Pekka Niskakangas, poliisi tutkinnanjohtaja Hannu Mensonen, poliisi tutkinnanjohtaja Tiina Sarparanta
http://kalajokinen.blogspot.com/2020/12/ti-15122020-poliisi-tutkija-pekka.html
TI 15.12.2020 poliisi, tutkija Pekka Niskakangas, poliisi tutkinnanjohtaja Hannu Mensonen, poliisi tutkinnanjohtaja Tiina Sarparanta
Poliisi Pekka Niskakangas, Te toimitte tutkijana asiassani, jossa tutkinnanjohtajana oli poliisi Hannu Mensonen. Kysymyksessä oli virkamiehen väkivaltainen vastustaminen ja kunnianloukkaus. Tutkintapyynnöntekijöinä käräjätuomari Sarianna Ervasti ja ulosottomies Eveliina Nissilä.
Pyydän Teitä vastaamaan kohtuullisessa ajassa ( 14 vrk) seuraaviin kysymyksiin:
Kuka oli toimeksiantajana poliisi Joel Mäntysaarella asiassa? Te vai tutkinnanjohtaja Mensonen vai joku muu?
Kuulustelutodistajan lausunto
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2019/09/esitutkintalaki1-luku-2.html
Toimititteko Te nämä minun loppulausuntoni tutkinnanjohtajalle Hannu Mensoselle ja syyttäjä Juha Karikoskelle?
Loppulausunto
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2019/12/loppulausunto.html
loppulausunto 1. jatko-osa
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2019/12/loppulausunto-1.html
loppulausunto 2, jatko-osa
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2019/12/loppulausunto-2.html
Loppulausunto tutkintailmoitukseen
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2020/01/tarkistamatonloppulausunto.html
loppulausunto käräjätuomarin kuulustelukertomukseen
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2020/01/loppulusunto-karajatuomarin.html
loppulausunto käräjäsihteerin kuulustelukertomukseen
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2020/01/loppulausunto-karajasihteerin.html
Loppulausuntotäydennys koskien tutkinnanjohtajan toimintaa
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2020/01/loppulausuntotaydennys-koskien.html
Loppulausunto ulosottomies Eveliina Nissilän rikosilmoitukseen 5770/R/15736/19
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2020/01/loppulausunto-ulosottomies-eveliina.html
Rikostutkinta cd 5770/R/53493/18 loppulausunto asiasta
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2020/01/rikostutkinta-cd-5770r5349318.html
5770/R/53493/18.
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2020/01/rikostutkinnassatama-on-kaanteentekeva.html
Toimitin Teille kaksi kirjoittamaani kirjaa Olet Maamme Armahin Suomenmaa todistusaineistoksi sekä kopiot 48 miljoonan pantatuista kiinnityksistä, jotka oli salattu meiltä kaupanteon yhteydessä? Toimititteko Te nämä todistusaineistot tutkinnanjohtaja Hannu Mensoselle ja syyttäjä Juha Karikoskelle?
Kuka rajasi tämän asian pois rikostutkinnasta Te vai tutkinnanjohtaja Hannu Mensonen?
Olen syyttömänä joutunut kärsimään valtavat taloudelliset vahingot ja hirvittävät henkiset kärsimykset 25,5 vuoden aikana kun poliisi ei tutki asioita, eikä korkein oikeus pura vääriä päätöksiä eikä oikeuslaitos ota asioita käsiteltäväkseen. Olen pyrkinyt todistamaan , että kaikki ulosotossa olleet ja olevat saatavat on saatu aikaan rikosten avulla ja ne ovat siksi perintäkelvottomia.
Koska poliisi kieltäytyy tutkimasta asioita ja korkein oikeus kieltäytyy purkamasta eri oikeusasteiden vääriä päätöksiä, niin minulle ei ole jäänyt muuta mahdollisuutta kuin todistaa asiani käräjäoikeudessa. Olen vastustanut ulosottoa koko ajan ja kertonut heille sähköpostitse totuuden asioista. He eivät ole halunneet lopettaa rikoksilla aikaansaatua ulosottoa.
Siksi olen haastanut ulosottoviranomaiset oikeuteen todistaakseni sen, että kaikki ulosotot ovat rikoksilla aikaansaatuja ja siten perintäkelvottomia.
Haastoin ulosottoviranomaiset Raahen käräjäoikeuteen tässä tarkoituksessa. Käräjätuomarina oli Sarianne Ervasti. Sain tiedon käräjäoikeudesta että tuomio asiassa annetaan tiettynä päivämääränä. Minä soitin Raahen käräjäoikeuteen ja sovittiin käräjäoikeuden sihteerin kanssa, että voin tulla tarkistamaan sähköpostitse lähettämäni todistusaineiston asiassa sekä myös sen, että käräjäoikeuden Ylivieskan toimipisteestä on siirretty Raaheen todistusaineistoni. Menin Raahen käräjäoikeuteen tarkistamaan todistajani Ivan Georgievin kanssa asian. Minä tarkistan aineistot ja huomasin, että todistusaineisto oli väärin tulostettu.
PR-talojen konkurssivyyhti todistusaineistoineen
http://kalajokinen.blogspot.fi/2017/06/pr-talojen-konkurssivyyhti.html
PR-talojen konkurssivyyhti todistusaineistoineen 2
http://kalajokinen.blogspot.fi/2017/06/pr-talojen-konkurssivyyhti_24.html
PR-talojen konkurssivyyhti todistusaineistoineen 3
http://kalajokinen.blogspot.fi/2017/06/pr-teollisuus-oyn-konkurssivyyhti.html
Nämä linkit olivat avaamatta ja tulostamatta. Lisäksi videot olivat merkitsemättä niin, että niitä olisi voitu käyttää todistusaineistona. Lisäksi Ylivieskan toimipisteestä oli tämä todistusaineisto jätetty siirtämättä.
1.Tyytymättömyyden ilmaisu Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden käräjäoikeuden esteellisyyttä koskeva osaratkaisuun
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2016/02/tyytymattomyyden-ilmaisu-ylivieska.html
Aineisto sisältää kopion salaiseksi julistetusta SSP-sopimuksesta, mikä on osa valtiopetosta sekä valtiopetoksen todistusaineistoa Lisäksi aineisto sisältää kirjani.
Perusteet sille, että olen oikeassa ja että on syytä epäillä, että Suomen valtion viranomaiset toimivat rikollisesti
http://kalajokinen.blogspot.com/2020/08/la-01082020-perusteet-sille-etta-olen.html
Kerroin asiani käräjäsihteerille. Käräjäsihteeri kutsui paikalle käräjätuomari Ervastin. Kerroin hänelle kolmen todistajan läsnä ollessa totuuden asioista. Käräjätuomari antoi ymmärtää ettei näillä asioilla ole mitään merkitystä asian käsittelyssä.
Olin eri mieltä ja poistuin todistajani Ivan Georgievin kanssa Raahen poliisiasemalle tekemään rikosilmoitusta asiasta. Raahen poliisiasemalla ei ollut poliiseja paikalla joten tulimme Kalajoelle ja tein heti rikosilmoituksen asiasta Oulun poliisille.
Miksi todistajaani Ivan Georgievia ei kuultu asiassa?
Miten informoitte tutkinnanjohtajaa loppulausunnoistani ja muusta todistusmateriaalistani?
Ensimmäisessä loppulausunnossani totean seuraavaa:
Loppulausunto
Kiitän käräjätuomari Sarianne Ervastia ja ulosottomies Eveliina Nissilää omasta ja Suomen kansan puolesta, että he ovat tehneet rikosilmoituksen toiminnastani. Olen pyrkinyt samaan oikeutta Suomessa jo lähes 25 vuoden ajan, mutta se ei ole onnistunut vaikka todistusaineisto on kiistaton ja rikolliset ovat tunnustaneet tekonsa. Tämä johtuu siitä, ettei poliisi tutki, syyttäjä ei syytä, oikeus ei ota käsiteltäväkseen ja laillisuusvalvonta ei näe asioissa mitään laitonta rikoksista puhumattakaan.
Tekoni motiivi näkyy heti ensimmäisestä loppulausunnostani. Motiivi ei ole rikollinen, vaan sen tarkoituksena on saada oikeutta, kun Suomen valtion viranomaiset toimivat rikollisesti.
Miksi Te ette ole huomioineet rikostutkinnassa tekojeni motiiveja?
Ensimmäisen loppulausuntoni perusteella Teidän olisi pitänyt esitutkinta- ja poliisilain perusteella ryhtyä asian vaatimiin toimenpiteisiin niin käräjätuomari Ervastin asiassa kuin PR-talojen konkurssivyyhden asioissa ja valtiopetoksen tutkimisen käynnistämisessä sekä kidutusrikoksessani. Miksi ette reagoineet asiaan?
Tämän loppulausunnon 1. jatko-osan perusteella Teidän olisi tullut ryhtyä asian vaatimiin toimenpiteisiin. Miksi ette ryhtyneet?
loppulausunto 1. jatko-osa
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2019/12/loppulausunto-1.html
Miksi ette ryhtyneet asian vaatimiin toimenpiteisiin loppulausunto 2.jatko-osan perusteella?
loppulausunto 2, jatko-osa
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2019/12/loppulausunto-2.html
Loppulausunto tutkintailmoitukseen osoittaa kirkkaasti ja kiistatta mistä on kysymys? Miksi ette ole ottaneet rikostutkinnassa siinä esitettyjä asioita huomioon rikostutkinnassa?
Loppulausunto tutkintailmoitukseen
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2020/01/tarkistamatonloppulausunto.html
Loppulausunto tutkintailmoitukseen osoittaa tosiasiat, myös sen ettei käräjätuomari Sarianna Ervasti tunne vanhaa oikeudenkäymiskaarta. Miksi Te tutkijana ohititte tämän tärkeä loppulausuman, jossa kerrotaan totuus asioista?
Loppulausunto tutkintailmoitukseen
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2020/01/tarkistamatonloppulausunto.html
Loppulausunto käräjätuomarin kuulustelukertomukseen pitää paikkansa, Minä vaadin ensin ulosottoasian ratkaisua ja sitten vasta avioeroasian ratkaisua. Jos asiat olisi ratkaistu oikeassa järjestyksessä niin avioerolta olisi vältytty. Jos tämä asia olisi kuulusteluissa käsitelty niin olisin voinut täydentää asioita tarkennuksilla, jotka valaisevat asiaa. Miksi näitä asioita ei otettu huomioon esitutkinnassa?
loppulausunto käräjätuomarin kuulustelukertomukseen
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2020/01/loppulusunto-karajatuomarin.html
Miksi käräjäsihteerin kuulustelukertomusta ei otettu huomioon esitutkinnassa. Käräjäsihteeri kertoo tosiasiat myös Ylivieskan toimipisteen aineistosta?
loppulausunto käräjäsihteerin kuulustelukertomukseen
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2020/01/loppulausunto-karajasihteerin.html
Loppulausunto koskien tutkinnanjohtajan toimintaa osoittaa kiistatta tutkinnanjohtajan olevan esteellinen. Eikö tutkinnanjohtaja Hannu Mensonen reagoinut tähän asiaan? Mikä on tutkijan Pekka Niskakankaan näkemys asiaan?
Loppulausuntotäydennys koskien tutkinnanjohtajan toimintaa
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2020/01/loppulausuntotaydennys-koskien.html
Loppulausunnossani ulosottomies Eveliina Nissilän rikosilmoitukseen olen kertonut tosiasiat ja motiivini tekooni. Motiivi ei ole rikollinen vaan tavoitteenani oli saada aikaan asiassa rikostutkinnat. Miksi olette sivuuttaneet nämä asiat rikostutkinnassa?
Loppulausunto ulosottomies Eveliina Nissilän rikosilmoitukseen 5770/R/15736/19
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2020/01/loppulausunto-ulosottomies-eveliina.html
Loppulausunnossa cd 5770/R/53493/18 olen esittänyt tosiasiat mitkä pitävät paikkansa. Miksi näitä tosiasioita ei ole huomioitu rikostutkinnassa?
Rikostutkinta loppulausunto asiasta
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2020/01/rikostutkinta-cd-5770r5349318.html
Miksi tätä loppulausuntoa
5770/R/53493/18.
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2020/01/rikostutkinnassatama-on-kaanteentekeva.html
ei ole huomioitu rikostutkinnassa lainkaan?
20. Miksi kidutusrikos ja valtiopetos eivät kiinnostaneet Teitä, tutkija Pekka Niskakangas, rikostutkijana vaan Teitä kiinnosti käräjätuomarin kunnia?
Pyydän vastaukset 29.12.2020 mennessä joko sähköpostitse tai kirjeitse.
Erkki Aho
Merenojantie 9 B 16
85100 Kalajoki
Lähetän nämä kyselyt tiedoksi Oulun poliisipäällikkö Mika Heinälälle ja keskusrikospoliisille ja Oulun poliisille taltioitavaksi.
Pekka.niskakangas@poliisi.fi , mika.heinala@poliisi.fi , kirjaamo.oulu@poliisi.fi , kirjaamo.keskusrikospoliisi@poliisi.fi
Poliisi, tutkinnanjohtaja Hannu Mensonen
Poliisi Hannu Mensonen, Te toimitte tutkinnanjohtajana asiassani, jossa tutkijana oli poliisi Pekka Niskakangas. Aiheena oli virkamiehen väkivaltainen vastustaminen ja kunnianloukkaus. Tutkintapyynnöntekijöinä käräjätuomari Sarianna Ervasti ja ulosottomies Eveliina Nissilä.
Pyydän Teitä vastaamaan kohtuullisessa ajassa ( 14 vrk) seuraaviin kysymyksiin:
1. Te ilmoititte olevanne esteellinen asiassa silloin kun Teitä pyydettiin tutkimaan käräjätuomari Sarianna Ervastin toimintaa, Olen syyttömänä joutunut kärsimään valtavat taloudelliset vahingot ja hirvittävät henkiset kärsimykset 25,5 vuoden aikana kun poliisi ei tutki asioita, eikä korkein oikeus pura vääriä päätöksiä eikä oikeuslaitos ota asioita käsiteltäväkseen. Olen pyrkinyt todistamaan , että kaikki ulosotossa olleet ja olevat saatavat on saatu aikaan rikosten avulla ja ne ovat siksi perintäkelvottomia.
Koska poliisi kieltäytyy tutkimasta asioita ja korkein oikeus kieltäytyy purkamasta eri oikeusasteiden vääriä päätöksiä, niin minulle ei ole jäänyt muuta mahdollisuutta kuin todistaa asiani käräjäoikeudessa. Olen vastustanut ulosottoa koko ajan 30.6.1996 tähän päivään asti ja kertonut heille sähköpostitse totuuden asioista. He eivät ole halunneet lopettaa rikoksilla aikaansaatua ulosottoa.
Siksi olen haastanut ulosottoviranomaiset oikeuteen todistaakseni sen, että kaikki ulosotot ovat rikoksilla aikaansaatuja ja siten perintäkelvottomia.
Haastoin ulosottoviranomaiset Raahen käräjäoikeuteen tässä tarkoituksessa. Käräjätuomarina oli Sarianne Ervasti. Sain tiedon käräjäoikeudesta että tuomio asiassa annetaan tiettynä päivämääränä. Minä soitin Raahen käräjäoikeuteen ja sovittiin käräjäoikeuden sihteerin kanssa, että voin tulla tarkistamaan sähköpostitse lähettämäni todistusaineiston asiassa sekä myös sen, että käräjäoikeuden Ylivieskan toimipisteestä on siirretty Raaheen todistusaineistoni. Menin Raahen käräjäoikeuteen tarkistamaan todistajani Ivan Georgievin kanssa asian. Minä tarkistan aineistot ja huomasin, että todistusaineisto oli väärin tulostettu.
Lisäksi Ylivieskan toimipisteestä oli tämä todistusaineisto jätetty siirtämättä.
Tyytymättömyyden ilmaisu Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden käräjäoikeuden esteellisyyttä koskeva osaratkaisuun
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2016/02/tyytymattomyyden-ilmaisu-ylivieska.html
Aineisto sisältää kopion salaiseksi julistetusta SSP-sopimuksesta, mikä on osa valtiopetosta sekä valtiopetoksen todistusaineistoa Lisäksi aineisto sisältää kirjani.
Kerroin asiani käräjäsihteerille. Käräjäsihteeri kutsui paikalle käräjätuomari Ervastin. Kerroin hänelle kolmen todistajan läsänäollessa totuuden asioista. Käräjätuomari antoi ymmärtää ettei näillä asioilla ole mitään merkitystä asian käsittelyssä.
Olin eri mieltä ja poistuin todistajani Ivan Georgievin kanssa Raahen poliisiasemalle tekemään rikosilmoitusta asiasta. Raahen poliisiasemalla ei ollut poliiseja paikalla joten tulimme Kalajoelle ja tein heti rikosilmoituksen asiasta Oulun poliisille.
Kysymyksessä ei ollut summaarinen riita-asia vaan rikosasia kuten Oulun käräjäoikeuden laamanni on päättänyt, Kun asia tuli Teidän tutkittavaksi nin Te ilmoititte esteellisyytenne.
Tutkinnanjohtajan näen asiat siten, kuin ne kirjoitin. Koska asiaan liittyy mielestäsi yhä edelleen rikos, niin pyydänkin, että esimieheni ottaa asia käsiteltäväksi ja tekee sen suhteen päätöksiä. En pysty kääntämään ratakiskoa, mihinkään suuntaan. Ymmärrän mitä tarkoitat kirjoittamallasi viimeisellä lauseella.
Koska olet ilmoittanut minun olevan jäävi hoitamaan asioita, niin katson ettei minun tarvitse tästä eteenpäin vastata Sinulle lähettämiisi tätä asiaa koskeviin kirjoituksiin. Uskoisin, että Oulun poliisilaitoksesta löytyy päteviä tutkinnanjohtajia tähän asiaan.
Ystävällisin terveisin
rkom Hannu Mensonen.
Esteellinen poliisi ei saa selvittää rikosepäilyjä - Ratkaisut ja tiedotteet
https://www.oikeusasiamies.fi/fi/-/esteellinen-poliisi-ei-saa-selvittaa-rikosepailyja
kysymys: Kun käräjätuomari Sarianna Ervasti teki nyt rikostutkintapyynnön samasta tapahtumasta mutta erilaisella nimikkeellä niin miksi Te nyt ryhdyitte esteellisenä henklönä tutkinnanjohtajaksi?
Esitutkintalain 2 § Esitutkinnassa selvitettävät asiat
1) asian laadun edellyttämällä tavalla epäilty rikos, sen teko-olosuhteet, sillä aiheutettu vahinko ja siitä saatu hyöty, asianosaiset sekä muut syyteharkintaa ja rikoksen johdosta määrättävää seuraamusta varten tarvittavat seikat;
mahdollisuudet rikoksella saadun omaisuuden palauttamiseksi ja rikoksen johdosta tuomittavan menettämisseuraamuksen tai asianomistajalle tulevan vahingonkorvauksen täytäntöönpanemiseksi;
Poliisilaki 1 § Poliisin tehtävät
Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, paljastaminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä yhteisöjen ja asukkaiden kanssa ja huolehtii tehtäviinsä kuuluvasta kansainvälisestä yhteistyöstä.
2 § Perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen
Poliisin on kunnioitettava perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä toimivaltuuksia käyttäessään valittava perusteltavissa olevista vaihtoehdoista se, joka parhaiten edistää näiden oikeuksien toteutumista.
Perustuslaki 21 § Oikeusturva
Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artikla Kidutuksen kielto
Ketään ei saa kiduttaa, eikä kohdella tai rangaista epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla. Te varmastitte tiesitte tilanteeni
Olen joutunut Suomen valtion kidutusrikoksen kohteeksi. Kidutus on kestänyt nyt lähes 26 vuotta.
Olen joutunut syyttömänä kärsimään 4 konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion sekä 7 kunnianloukkaustuomiota. Olen menettänyt Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta, yritykseni, omaisuuteni, ihmisarvoni ja minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Olen ollut luottokelvottomana yli 25 vuotta enkä ole voinut harjoittaa yritystoimintaa. En ole saanut esteetöntä rikostutkintaa enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä 25 vuoteen. Minut on pidätetty useita kertoja rikollisten toimesta ja olen joutunut olemaan maan paossa Suomessa, Ruotsissa ja Bulgariassa. Olen joutunut hakemaan poliittista turvapaikkaa Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta Euroopan Unionilta eli oikeuskomisaari Vera Jourovalta sekä Bulgarian presidentiltä. Olen menettänyt terveyteni sairastuttuani syöpään ja korkeaan verenpaineeseen. Syövän onnistuin voittamaan, mutta korkea verenpaine on tuhonnut elimistöäni ja on edelleenkin hengenvaarallisen korkea. Minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Tämä on minulle äärettömän vaikea asia.
Koska poliisi ei tutki ja korkein oikeus ei pura eri oikeusasteiden vääriä päätöksiä, niin minulla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin haastaa ulosottoviranomaiset oikeuteen sen johdosta, että he perivät minulta sellaisia saatavia, mitkä on saatu aikaan rikosten avulla ja siksi ne on perintäkelvottomia
2. kysymys Miksi esitutkinta tehtiin esitutkintalain, poliisilain , perustuslain ja ihmisoikeussopimusten vastaisesti? Miksi halusitte jatkaa kidutustani?
3, Kysymys: Koska en saanut asianmukaista asianomistajakuulustelua eikä todistusaineistoani otettu vastaan niin ns. kuulustelussa kuulustelupöytäkirjaan kirjattiin että annan loppulausunnot asiassa. Kuulustelutodistaja todistaa kuulustelutilaisuuden.
Kuulustelutodistajan lausunto
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2019/09/esitutkintalaki1-luku-2.html
Koska en saanut asianmukaista asianomistajakuulustelua syylliseksi epäiltynä enkä myöskään kuulustelukertomuksesta kopioa niin tein sovitusti loppulausunnot asiassa.
Loppulausunto
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2019/12/loppulausunto.html
loppulausunto 1. jatko-osa
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2019/12/loppulausunto-1.html
loppulausunto 2, jatko-osa
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2019/12/loppulausunto-2.html
Loppulausunto tutkintailmoitukseen
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2020/01/tarkistamatonloppulausunto.html
loppulausunto käräjätuomarin kuulustelukertomukseen
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2020/01/loppulusunto-karajatuomarin.html
loppulausunto käräjäsihteerin kuulustelukertomukseen
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2020/01/loppulausunto-karajasihteerin.html
Loppulausuntotäydennys koskien tutkinnanjohtajan toimintaa
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2020/01/loppulausuntotaydennys-koskien.html
Loppulausunto ulosottomies Eveliina Nissilän rikosilmoitukseen 5770/R/15736/19
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2020/01/loppulausunto-ulosottomies-eveliina.html
Rikostutkinta cd 5770/R/53493/18 loppulausunto asiasta
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2020/01/rikostutkinta-cd-5770r5349318.html
5770/R/53493/18.
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2020/01/rikostutkinnassatama-on-kaanteentekeva.html
3, Miksi loppulausunnoillani ei ollut Teille tutkinnanjohtajana mitään merkitystä rikostutkinnassa?
Kysymys: Toimititteko Te minun tekemäni loppulausunnot syyttäjä Juha Karikoskelle? Loppulausunnoissani minä todistin syyttömyyteni ja asioiden todellisen tilan.
Minä toimitin Teille tutkinnanjohtaja Hannu Mensonen ja tutkija Pekka Niskakangas rikostutkintaa varten kaksi kirjoittamaani kirjaa Olet Maamme Armahin Suomenmaa, missä on PR-talojen konkurssivyyhden todistusaineisto sekä kopiot kaupanteossa salatuista 48 miljoonan markan pantatuista kiinnityksistä.
Perusteet sille, että olen oikeassa ja että on syytä epäillä, että Suomen valtion viranomaiset toimivat rikollisesti
http://kalajokinen.blogspot.com/2020/08/la-01082020-perusteet-sille-etta-olen.html
kysymys: Miksi Teille tutkinnanjohtajana oli tärkeämpi käräjätuomarin kunnia kuin minun kidutusrikokseni eli ihmisoikeusrikos ja valtiopetos?
Kysymys: Oliko toimittamani todistusaineisto kirjat ja kopio salaituista pantatuista 48 miljoonan kiinnitysasiakirjoista syyttäjä Juha Karikosken käytössä?
Pyydän vastaukset 30.12.2020 mennessä joko sähköpostitse tai kirjeitse.
Erkki Aho
Merenojantie 9 B 16
85100 Kalajoki
Lähetän nämä kyselyt tiedoksi Oulun poliisipäällikkö Mika Heinälälle ja keskusrikospoliisille ja Oulun poliisille taltioitavaksi,
Hannu.mensonen@poliisi.fi . Mika.heinala@poliisi.fi
kirjaamo.oulu@poliisi.fi kirjaamo.keskusrikospoliisi@poliisi.fi
Poliisi, tutkinnanjohtaja Tiina Sarparanta
Pyydän Teitä vastaamaan minulle kohtuullisessa ajassa ( 14 vrk) seuraaviin kysymyksiin.
Te toimitte tutkinnanjohtajana kun tein rikosilmoituksen asiastani Oulun käräjäoikeuden laamanni Antti Savelan päätöksen perusteella,
Oulun käräjäoikeuden laamanni Antti Savelan päätös
28.03.2020
Hyvä Erkki Aho
Kirjeessänne selostamanne asia on Oulun käräjäoikeudessa vireillä rikosasiana diaarinumerolla R 20/925.
Ystävällisin terveisin
Antti Savela
laamanni
Rikos on tämä asia
Olen joutunut Suomen valtion kidutusrikoksen kohteeksi. Kidutus on kestänyt nyt lähes 26 vuotta.
Olen joutunut syyttömänä kärsimään 4 konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion sekä 7 kunnianloukkaustuomiota. Olen menettänyt Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta, yritykseni, omaisuuteni, ihmisarvoni ja minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Olen ollut luottokelvottomana yli 25 vuotta enkä ole voinut harjoittaa yritystoimintaa. En ole saanut esteetöntä rikostutkintaa enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä 25 vuoteen. Minut on pidätetty useita kertoja rikollisten toimesta ja olen joutunut olemaan maan paossa Suomessa, Ruotsissa ja Bulgariassa. Olen joutunut hakemaan poliittista turvapaikkaa Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta Euroopan Unionilta eli oikeuskomisaari Vera Jourovalta sekä Bulgarian presidentiltä. Olen menettänyt terveyteni sairastuttuani syöpään ja korkeaan verenpaineeseen. Syövän onnistuin voittamaan, mutta korkea verenpaine on tuhonnut elimistöäni ja on edelleenkin hengenvaarallisen korkea. Minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Tämä on minulle äärettömän vaikea asia.
Koska poliisi ei tutki ja korkein oikeus ei pura eri oikeusasteiden vääriä päätöksiä, niin minulla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin haastaa ulosottoviranomaiset oikeuteen sen johdosta, että he perivät minulta sellaisia saatavia, mitkä on saatu aikaan rikosten avulla ja siksi ne on perintäkelvottomia.
1.Kysymys: Kuka oli toimeksiantajanne Oulun poliisissa tässä rikostutkinnassa? Mainitkaa henkilö nimeltä?
Te tiesitte, että asia oli R-asia ja se muutettiin S-asiaksi. Te tiesitte ja Teille varmasti tuli selväksi, että asia on R-asia. Minä toimitin Teille sähköpostitse tarvittavat tiedot ja lähetin Teille kirjani Olet Maamme Armahin Suomenmaa, mikä todistaa PR-talojen rikosvyyhden rikokset.
Perusteet sille, että olen oikeassa ja että on syytä epäillä, että Suomen valtion viranomaiset toimivat rikollisesti
http://kalajokinen.blogspot.com/2020/08/la-01082020-perusteet-sille-etta-olen.html
Minä toimitin Teille kopion salaiseksi julistetusta SSP-sopimuksesta muistitikulle talletettuna.
Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n pilkkomissopimus solmittiin 22.10.1993 Suomen valtion ja neljän ns. ostajapankin (SYP, KOP, Osuuspankit ja Postipankki) välillä. Tässä salaiseksi julistetussa sopimuksessa sovittiin toimialakohtaiset listaukset yrityksistä, jotka tullaan viemään konkurssiin, sekä määriteltiin kaatamisperusteet luottomäärien ja asiakkuuksien pohjalta. Jos asiakas toimi joillakin seuraavista toimialoista, niin pankeille annettiin vapaus poistaa yritys markkinoilta ja laittaa saatavansa valtion avoimeen pankkitukipiikkiin: kiinteistösijoittaminen ja kiinteistösijoittamiseen verrattava kiinteistötoiminta, muu sijoittaminen, rakentaminen, vähittäiskauppa, hotelli- ja ravintolatoiminta, vapaa-aikatoiminta. SSP-sopimus solmittiin pääministeri Esko Ahon hallituksen toimesta. Valtionvarainministerinä toimi Iiro Viinanen ja sisäministerinä Mauri Pekkarinen. Nämä kolme ministeriä muodostivat valtioneuvoston ”sisäpiirin”. Suomen 1990-luvun pankkikriisissä ja suuren lamassa toteutettiin Suomen historian suurin omaisuuden ryöstö. Liituraitojen jäljiltä jäi kitumaan 280 000 elinkautista lumevelkavankia, joista 11 500 valitsi lopullisimman ratkaisun vuoden 1997 loppuun mennessä. Sen jälkeen on vielä on poistettu yrityksiä markkinoilta ja niiden kokonaismäärä Velallisten Tukirymän mukaan on n.60 000 kappaletta ja itsemurhan tehneiden määrä n. 16 000. Katkeraa kansaa kasvaa jo kahdessa sukupolvessa.
Kysymyksessä oli valtiopetoksen todistusaineisto, josta johtuu PR-talojen konkurssivyyhti ja minun kidutusrikokseni. Kidutusrikos on alkanut 30.6.1996 ja jatkunut tähän päivään, Valtiopetos ei vanhene koskaan,
Kysymys Miksi Te tutkinnanjohtajana palautitte ko. todistusaineistot ja teitte tutkimattajättämispäätöksen? Miksi halusitte jatkaa kidutusrikostani ja miksi ette ryhtyneet sellaisiin toimenpiteisiin kuin valtiopetosasiassa olisi pitänyt ryhtyä?
Tiedoksi Teille, että haastoin Teidät oikeuteen ja pyysin siirtämään oikeuskäsittelyä varten tämän aineiston käräjäoikeuden käsittelyyn
1.Tyytymättömyyden ilmaisu Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden käräjäoikeuden esteellisyyttä koskeva osaratkaisuun
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2016/02/tyytymattomyyden-ilmaisu-ylivieska.html
Oulun käräjäoikeus ei siirtänyt aineistoa Ouluun eikä käräjätuomari Jyrki Määttä haastanut Teitä oikeuteen joten oikeuskäsittelyä ei tapahtunut. Minun oikeustajuni mukaan Jyrki Määttä oli esteellinen asian käsittelyssä ja asia olisi pitänyt käsitellä Kajaanin käräjäoikeudessa.
Pyydän vastaukset 30.12.2020 mennessä joko sähköpostitse tai kirjeitse.
Erkki Aho
Merenojantie 9 B 16
85100 Kalajoki
Lähetän nämä kyselyt tiedoksi Oulun poliisipäällikkö Mika Heinälälle ja keskusrikospoliisille ja Oulun poliisille taltioitavaksi,
Lähetän nämä kyselyt tiedoksi Oulun poliisipäällikkö Mika Heinälälle ja keskusrikospoliisille ja Oulun poliisille taltioitavaksi,
Hannu.mensonen@poliisi.fi . Mika.heinala@poliisi.fi
kirjaamo.oulu@poliisi.fi kirjaamo.keskusrikospoliisi@poliisi.fi
Poliisi, tutkinnanjohtaja Tiina Sarparanta
Pyydän Teitä vastaamaan minulle kohtuullisessa ajassa ( 14 vrk) seuraaviin kysymyksiin.
Te toimitte tutkinnanjohtajana kun tein rikosilmoituksen asiastani Oulun käräjäoikeuden laamanni Antti Savelan päätöksen perusteella,
Oulun käräjäoikeuden laamanni Antti Savelan päätös
28.03.2020
Hyvä Erkki Aho
Kirjeessänne selostamanne asia on Oulun käräjäoikeudessa vireillä rikosasiana diaarinumerolla R 20/925.
Ystävällisin terveisin
Antti Savela
laamanni
Rikos on tämä asia
Olen joutunut Suomen valtion kidutusrikoksen kohteeksi. Kidutus on kestänyt nyt lähes 26 vuotta.
Olen joutunut syyttömänä kärsimään 4 konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion sekä 7 kunnianloukkaustuomiota. Olen menettänyt Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta, yritykseni, omaisuuteni, ihmisarvoni ja minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Olen ollut luottokelvottomana yli 25 vuotta enkä ole voinut harjoittaa yritystoimintaa. En ole saanut esteetöntä rikostutkintaa enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä 25 vuoteen. Minut on pidätetty useita kertoja rikollisten toimesta ja olen joutunut olemaan maan paossa Suomessa, Ruotsissa ja Bulgariassa. Olen joutunut hakemaan poliittista turvapaikkaa Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta Euroopan Unionilta eli oikeuskomisaari Vera Jourovalta sekä Bulgarian presidentiltä. Olen menettänyt terveyteni sairastuttuani syöpään ja korkeaan verenpaineeseen. Syövän onnistuin voittamaan, mutta korkea verenpaine on tuhonnut elimistöäni ja on edelleenkin hengenvaarallisen korkea. Minulle on aiheutetu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Tämä on minulle äärettömän vaikea asia.
Koska poliisi ei tutki ja korkein oikeus ei pura eri oikeusasteiden vääriä päätöksiä, niin minulla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin haastaa ulosottoviranomaiset oikeuteen sen johdosta, että he perivät minulta sellaisia saatavia, mitkä on saatu aikaan rikosten avulla ja siksi ne on perintäkelvottomia.
1.Kysymys: Kuka oli toimeksiantajanne Oulun poliisissa tässä rikostutkinnassa? Mainitkaa henkilö nimeltä?
Te tiesitte, että asia oli R-asia ja se muutettiin S-asiaksi. Te tiesitte ja Teille varmasti tuli selväksi, että asia on R-asia. Minä toimitin Teille sähköpostitse tarvittavat tiedot ja lähetin Teille kirjani Olet Maamme Armahin Suomenmaa, mikä todistaa PR-talojen rikosvyyhden rikokset.
Perusteet sille, että olen oikeassa ja että on syytä epäillä, että Suomen valtion viranomaiset toimivat rikollisesti
http://kalajokinen.blogspot.com/2020/08/la-01082020-perusteet-sille-etta-olen.html
Minä toimitin Teille kopion salaiseksi julistetusta SSP-sopimuksesta muistiikulle talletettuna.
Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n pilkkomissopimus solmittiin 22.10.1993 Suomen valtion ja neljän ns. ostajapankin (SYP, KOP, Osuuspankit ja Postipankki) välillä. Tässä salaiseksi julistetussa sopimuksessa sovittiin toimialakohtaiset listaukset yrityksistä, jotka tullaan viemään konkurssiin, sekä määriteltiin kaatamisperusteet luottomäärien ja asiakkuuksien pohjalta. Jos asiakas toimi joillakin seuraavista toimialoista, niin pankeille annettiin vapaus poistaa yritys markkinoilta ja laittaa saatavansa valtion avoimeen pankkitukipiikkiin: kiinteistösijoittaminen ja kiinteistösijoittamiseen verrattava kiinteistötoiminta, muu sijoittaminen, rakentaminen, vähittäiskauppa, hotelli- ja ravintolatoiminta, vapaa-aikatoiminta. SSP-sopimus solmittiin pääministeri Esko Ahon hallituksen toimesta. Valtionvarainministerinä toimi Iiro Viinanen ja sisäministerinä Mauri Pekkarinen. Nämä kolme ministeriä muodostivat valtioneuvoston ”sisäpiirin”. Suomen 1990-luvun pankkikriisissä ja suuren lamassa toteutettiin Suomen historian suurin omaisuuden ryöstö. Liituraitojen jäljiltä jäi kitumaan 280 000 elinkautista lumevelkavankia, joista 11 500 valitsi lopullisimman ratkaisun vuoden 1997 loppuun mennessä. Sen jälkeen on vielä on poistettu yrityksiä markkinoilta ja niiden kokonaismäärä Velallisten Tukiryhmän mukaan on n.60 000 kappaletta ja itsemurhan tehneiden määrä n. 16 000. Katkeraa kansaa kasvaa jo kahdessa sukupolvessa.
Kysymyksessä oli valtiopetoksen todistusaineisto, josta johtuu PR-talojen konkurssivyyhti ja minun kidutusrikokseni. Kidutusrikos on alkanut 30.6.1996 ja jatkunut tähän päivään, Valtiopetos ei vanhene koskaan,
Kysymys Miksi Te tutkinnanjohtajana palautitte ko. todistusaineistot ja teitte tutkimattajättämispäätöksen? Miksi halusitte jatkaa kidutusrikostani ja miksi ette ryhtyneet sellaisiin toimenpiteisiin kuin valtiopetosasiassa olisi pitänyt ryhtyä?
Tiedoksi Teille, että haastoin Teidät oikeuteen ja pyysin siirtämään oikeuskäsittelyä varten tämän aineiston käräjäoikeuden käsittelyyn
1.Tyytymättömyyden ilmaisu Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden käräjäoikeuden esteellisyyttä koskeva osaratkaisuun
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2016/02/tyytymattomyyden-ilmaisu-ylivieska.html
Oulun käräjäoikeus ei siirtänyt aineistoa Ouluun eikä käräjätuomari Jyrki Määttä haastanut Teitä oikeuteen joten oikeuskäsittelyä ei tapahtunut. Minun oikeustajuni mukaan Jyrki Määttä oli esteellinen asian käsittelyssä ja asia olisi pitänyt käsitellä Kajaanin käräjäoikeudessa.
Pyydän vastaukset 30.12.2020 mennessä joko sähköpostitse tai kirjeitse.
Erkki Aho
Merenojantie 9 B 16
85100 Kalajoki
Lähetän nämä kyselyt tiedoksi Oulun poliisipäällikkö Mika Heinälälle ja keskusrikospoliisille ja Oulun poliisille taltioitavaksi,
______________________________________
Näyttää siltä ettei Oulun poliisipäällikkö ota vastaan sähköostiviestejäni
Olen
selvittänyt Rovaniemen hovioikeuden rikollisen toiminnan asiassani
KE 25.08.2021 Vastaus hovioikeudenneuvokselle
http://kalajokinen.blogspot.com/2021/08/ke-25082021-vastaus-hovioikeudenneuvoks.html
PE 20.08.2021Rovaniemen hovioikeuden presidentti
http://kalajokinen.blogspot.com/2021/08/pe-20082021rovaniemen-hovioikeuden.html
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus jatkaa ja hyväksyy Rovaniemen hovioikeuden rikollisen toiminnan. Tässä esimerkki,
KE 16.08.2022 Pyyntö Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle rikostutkintaa varten, kysymys on siis Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden rikollisesta toiminnasta. Perustuslain 106 §;n mukaan jos tavallinen laki ja perustuslaki ovat ristiriidassa niin perustuslailla on etusija.
http://kalajokinen.blogspot.com/search?updated-max=2022-08-16T19:51:00-07:00&max-results=7
Koska asia ei ole vanhentunut, niin oikeuskanslerin Tuomas Pöystin ja valtakunnansyyttäjän Ari-Pekka Koiviston on ryhdyttävä asian vaatimiin toimenpiteisiin jotta oikeus toteutuu.
Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen on tehnyt seuraavan väärän ja totuuden vastaisen päätöksen 11.08.2022, mikä todistaa kiistattomasti Suomen valtion rikollisen toiminnan:
Vastaus 1
11.8.2022 OKV/1999/10/2022 OKV/1999/10/2022-OKV-3
PL 20,
00023
Valtioneuvosto
Puhelin 0295 16001
kirjaamo.okv@gov.fi www.okv.fi
Erkki Aho
Kerrotte oikeuskanslerille 2.8.2022 toimittamassanne kirjoituksessa tehneenne Oulun poliisille, keskusrikospoliisille sekä valtakunnansyyttäjälle rikosilmoituksen 13.7.2022 ja että viranomaiset eivät ole reagoineet asiaan.
Olette liittänyt kirjoitukseenne 13.7.2022 päiväämänne blogikirjoituksen.
Palaatte asiaan muiden vastaanottajien ohella 4.8.2022 oikeuskanslerinvirastoon toimittamassanne kirjoituksessa. Valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain 4 §:n 1 momentin mukaan oikeuskansleri tutkii kantelun, jos on aihetta epäillä oikeuskanslerin valvontavaltaan kuuluvan henkilön, viranomaisen tai muun yhteisön menetelleen lainvastaisesti tai jättäneen velvollisuutensa täyttämättä taikka jos oikeuskansleri muusta syystä katsoo siihen olevan aihetta.
Esittelin asianne apulaisoikeuskanslerille, jonka arvion mukaan edellä esitetty huomioiden kirjoituksissanne ei ole tullut esille sellaista, jonka perusteella olisi laillisuusvalvonnallista aihetta ryhtyä asiaa enemmälti selvittämään tai tutkimaan.
Tämä asiakirja on allekirjoitettu sähköisesti.
Vanhempi oikeuskanslerinsihteeri Outi Lehvä
Tässä
on valtakunnansyyttäjäviraston valtiosyyttäjä Tarmo Tannerin
väärä ja totuudenvastainen päätös asiassa, mikä osoittaa
Suomen valtion rikollisen toiminnan.
SYYTTÄJÄLAITOS Lintulahdenkuja 4 00530 HELSINKI Puhelin 029 5620 800 Fax 029 5620 888 ILMOITUS Asia nro 3.8.2022 R 21/620 Erkki Aho e.ahoky@gmail.com . .
Rikosilmoitus 5800/S/3606/22
Aho on eri vastaanottajille toimittamissaan sähköpostiviesteissä katsonut poliisin syyllistyneen virkarikoksiin mm. jättämällä tutkimatta ja tutkimalla virheellisesti eri rikoksia. Ahon sähköpostien perusteella on kirjattu ilmoitus numerolla 5800/S/3606/22. Aho on aiemminkin tehnyt useita vastaavia ilmoituksia poliisin toimintaan liittyen. Viimeisimpänä olen 25.8.2021 tehnyt päätöksen nro 21/642 (asianro R 21/620). Ahon tekemien ilmoitusten perusteella ei ole toimitettu esitutkintaa, koska poliisia ei ole ollut syytä epäillä rikoksesta. Katson, ettei Ahon nyt toimittama uusi tutkintapyyntö sisällä mitään sellaista uutta, asiaan vaikuttavaa selvitystä, jonka johdosta aiemmin tehtyjä ratkaisuja olisi syytä arvioida uudestaan tai jollain tavalla toisin. Asiassa ei edelleenkään aloiteta esitutkintaa. Valtakunnansyyttäjän ohjeen 2020:1 mukaisesti Ahon uusiin, samaa asiaa koskeviin ilmoituksiin ei enää syyttäjälaitoksesta vastata, vaan ne arkistoidaan aiemman asian yhteyteen.
Erikoissyyttäjä, tutkinnanjohtaja Tarmo Tanner
Tiedoksi Aho
Lapin poliisilaitos
Oulun poliisilaitos
Oulun
poliisi kieltäytyy tutkimasta asioita , syyttäjälaitos kieltäytyy
syyttämästä asioissa ja Oulun käräjäoikeus ja Rovaniemen
hovioikeus ja Oulun hallinto-oikeus kieltäytyvät käsittelemästä
asioita.
KE 28.09.2022 Miksi Marinin hallitus ei turvaa kansalaisten perusoikeuksia eikä oikeusturvaa
TO 22.09.2022 Sopimus Keskustan puheenjohtajan kanssa
http://kalajokinen.blogspot.com/2022/09/to-22092022-sopimus-keskustan.html
PE
16.09.2022 Onnea Mikolle, Pekalle ja Hanna-Leenalle!
http://kalajokinen.blogspot.com/2022/09/pe-16092022-onnea-mikolle-pekalle-ja.html
SU 11.09.2022 Valtiopetos, SSP-sopimus, Aktiv-Hansa-kauppa, murhat ja kidutukset
http://kalajokinen.blogspot.com/2022/09/su-11092022-valtiopetos-ssp-sopimus.html
SU 04.09.2022 Rikostutkinnan kiirehtiminen ja täydennys
http://kalajokinen.blogspot.com/2022/09/kirjaamo.html
SU 11.09.2022 Valtiopetos, SSP-sopimus, Aktiv-Hansa-kauppa, murhat ja kidutukset
Maalauksessa presidentti Mauno Koivisto lentopalloilee. Tämä olisi ollut istuvalle presidentille parempi harrastus kuin pankkien pelastaminen. Tasavallan presidentti Mauno Koivisto päätti pelastaa pankit ja puuttui samalla riippumattoman oikeuslaitoksen toimintaan siten, että se täyttää valtiopetoksen tunnusmerkistön. Pankeille annettiin suosituimmuusasemassa oikeuskäsittelyssä eli pankit voittivat ylemmissä oikeusasteilla. Pankit eivät voineet voittaa ylemmissä oikeusasteissa muutoin kuin siten, että rikollisille annettiin syytesuoja.
Koiviston konklaavi - ilman musiikkia
https://www.youtube.com/watch?v=qxYWewCG9M8
Valtiopetokset Suomessa video
https://www.youtube.com/watch?v=dYXZeR3TtAk
Valtiopetokset Suomessa kirjallinen materiaali
https://jormajaakkola.fi/Valtiopetokset%20Suomessa
Valtiopetos on tosiasia blogikirjoitus
http://valtuustoaloite.blogspot.com/
Vakaan
markan politiikka
Suomi
koki 1990-luvun alussa erittäin syvän taloudellisen laman johtuen
vakaan markan politiikasta. Talouspolitiikan virheet
moninkertaistuivat liberalisoinnin kanssa. Vahvan markan politiikasta
tuli tappava myrkky. Presidentti Mauno
Koivisto nimitti
Suomen Pankin johtajan Harri
Holkerin sinipunahallituksen.
Hän oli sinipunahallituksen kätilö. Vahvan markan politiikka
kirjattiin Holkerin hallituksen
ohjelmaan kuten myös Esko
Ahon hallituksen
ohjelmaan. Kun vahvan markan politiikan aikana rahaa tuotiin
keinottelutarkoituksiin, yhteiskunta salli sen tapahtua. Valvojat
eivät valvoneet. Rahoitustarkastus laiminlöi tehtävänsä.
Lamasyyllisiä löytyy pankkien ohella Suomen Pankista ja
Pankkitarkastusvirastosta. Suomen 1990-luvun alun lama oli Suomen
poliittisten ja talouden päättäjien aikaansaama.
Koivisto ei
toiminut yksin. Hänen sisäpoliittiseen junttaansa kuuluivat Suomen
johtokunnan jäsenet Rolf
Kullberg, Markku Puntila, Harri Holkeri ja Kalevi
Sorsa.
Junttaan kuului myös sinipunahallituksen
valtionvarainministeri Erkki
Liikanen,
jonka kardinaalimunaus oli verotuksen keventäminen
noususuhdanteessa.
Vahvan markan politiikalla aiheutettiin
Suomeen yli 500 000 ihmisen työttömyys. Ylivelkaantuneita oli yli
280 000. Markkinoilta poistettiin n. 60 000 elinkelpoista yritystä
ja itsemurhia tehtiin Stakesin tilaston mukaan 14500. Voidaanko puhua
kansanmurhasta?
Koiviston
konklaavi on valtiopetos?
Tasavallan
presidentti Mauno
Koivisto kutsui
06.05.1992 tasavallan presidentin linnaan oikeusjärjestelmän
edustajia kokoukseen, jossa heitä ohjeistettiin antamaan pankeille
suosituimmuusasema riita-asioissa ja syytesuoja niissä johtuvissa
asioissa. Kokouskutsu oli Martti
Mannisen allekirjoittama
ja päivätty 16.04.1992.
Kokouksessa teemoina olivat
1.
Tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja
riippumattomuus
2. Tuomioistuimen toiminnan arvostelu
Kokouksessa
johti puhetta silloinen KKO:n presidentti Heinonen.
Palveriin osallistuivat tasavallan presidentti Mauno
Koivisto,
rouva Tellervo
Koivisto,
KKO:n presidentti Olavi
Heinonen,
oikeusneuvos Erkki-Juhani
Taipale,
oikeusneuvos Per
Lindholm,
KHO:n hallintoneuvos Pekka
Hallberg,
kihlakunnantuomari Markku
Arponen,
ylituomari Olli
Karikoski,
pormestari Juha
Kettunen,
Itä-Suomen HO:n presidentti Esko
Kilpeläinen,
Vaasan HO:n presidentti Erkki
Rintala,
oikeusneuvos Mikko
Tulokas,
professori Aulis
Aarnio,
apulaisprofessori Jukka
Kekkonen,
erikoistutkija Jyrki
Tala,
professori Leena
Kartio,
professori Olli
Mäenpää,
dosentti Juha
Pöyhönen,
professori Kirsti
Rissanen,
professori Kaarlo
Tuori,
oikeustieteen lisensiaatti Veli-Pekka
Viljanen, Antti Kivivuori,
professori Jaakko
Uotila,
kansliapäällikkö Jaakko
Kalela,
erityisavustaja Martti
Manninen ja
Ratan johtaja Jorma
Aranko.
Suomen
perustuslain 2 §:n mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat
tuomioistuimet.
KKO:n päätöksistä on todettavissa, että
oikeudenkäytön linjaus muuttui Koiviston pitämän tilaisuuden
jälkeen pankkeja suosivaksi.
Toukokuun
tuomarineuvoston kokous ei ollut ainoa laatuaan.
Professori Kekkonen oli
– Koivisto-kriittisyydestään huolimatta – erään kokouksen
pääalustajana. Tuolloin käsiteltiin lähinnä talousrikoksia ja
niiden tutkintaa. Presidentti ei kuitenkaan päässyt paikalle, vaan
iltaa isännöi oikeusministeri Matti
Louekoski.
Lopulta hänellekin tuli kiire, ja emännäksi siirtyi Tarja
Halonen.
Iltalehdessä
15.8.2005 Postipankin ex-pääjohtaja Seppo
Lindblom tunnustaa
syyllisyytensä pankkikriisiin.
Soitin europarlamentaarikko Anneli
Jäätteenmäelle ja
kysyi ns. Koiviston konklaavista. Jäätteenmäki sanoi ettei hän
ole juuri tuohon palaveriin osallistunut, mutta hän on osallistunut
vastaaviin palavereihin. Tästä voidaan päätellä, että
pankkikriisin ja suuren laman totuuden salaaminen on poliittisesti
yhteisesti sovittu salaisuus. Mukana asioiden salaamisessa on kaikki
poliittiset puolueet. Oikeuslaitos on alistettu poliittisen valvonnan
alaisuuteen. Tästä kirjoitti Lakimiesuutiset lehdessä 2/2002
käräjätuomari Jussi
Nilsson.
Maalauksessa pääministeri Esko Aho viemässä joutsenta (säästöpankit) tapettavaksi yhdessä 4 ostajapankin kesken 22.10.1993. Tuonelanjoella on jo kolme mustaa joutsenta ( vakaan markan politiikka, rahamarkkinoiden vapautus ja idänkaupan romahdus)
SSP-sopimus video
https://www.youtube.com/watch?v=ZUXRy7336rY&t=4s
selostus asioista
Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n pilkkomissopimus solmittiin 22.10.1992 Suomen valtion ja neljän ns. ostajapankin (SYP, KOP, Osuuspankit ja Postipankki) välillä. Tässä salaiseksi julistetussa sopimuksessa sovittiin toimialakohtaiset listaukset yrityksistä, jotka tullaan viemään konkurssiin, sekä määriteltiin kaatamisperusteet luottomäärien ja asiakkuuksien pohjalta. Jos asiakas toimi joillakin seuraavista toimialoista, niin pankeille annettiin vapaus poistaa yritys markkinoilta ja laittaa saatavansa valtion avoimeen pankkitukipiikkiin: kiinteistösijoittaminen ja kiinteistösijoittamiseen verrattava kiinteistötoiminta, muu sijoittaminen, rakentaminen, vähittäiskauppa, hotelli- ja ravintolatoiminta, vapaa-aikatoiminta. SSP-sopimus solmittiin pääministeri Esko Ahon hallituksen toimesta. Valtionvarainministerinä toimi Iiro Viinanen ja sisäministerinä Mauri Pekkarinen. Nämä kolme ministeriä muodostivat valtioneuvoston ”sisäpiirin”. Suomen 1990-luvun pankkikriisissä ja suuren lamassa toteutettiin Suomen historian suurin omaisuuden ryöstö. Liituraitojen jäljiltä jäi kitumaan 280 000 elinkautista lumevelkavankia, joista 14 500 valitsi lopullisimman ratkaisun. Katkeraa kansaa kasvaa jo kahdessa sukupolvessa.
kahdessa sukupolvessa.
Mikä
on Aktiv Hansa-kauppa?
Arsenal
sai valtiontalouden tarkastusviraston raportin salaiseksi sillä
perusteella, että sille voi koitua vahinkoa raportin
julkistamisesta. Valtiontalouden tarkastusviraston raportin mukaan
Arsenalin on syytä varautua noin 500 miljoonan markan korvauksiin 13
yksityiselle ihmiselle tai yritykselle. On todennäköistä, että
raportissa oli vain jäävuoren huippu. Raportin salaamisesta vastaa
ministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes.
Syyllistyikö ministeri Siimes rikollisten suojeluun suostuessaan
asioiden julistamiseksi salaisiksi? Aktiv Hansa Oy ja C&A Finland
Oy ostivat 31.3.2000 ministeri Suvi-Anne Siimeksen allekirjoittamalla
kauppakirjalla Arsenal-omaisuudenhoitoyhtiöiden saatavat. Nämä
12,2 miljardin saatavat (76 000 saatavaa) myytiin 5 %:lla
todellisesta arvosta. Velallisille ei kuitenkaan annettu
mahdollisuutta vapautua veloistaan tuolla 5 %:n summalla. Luottojen
myymisestä ei ole virallista päätöstä.
Helsingin Sanomien
1.4.2000 julkistaman uutisen mukaan osa lainoista oli jo maksettu ja
siten perintäkelvottomia. Perintäkelvottoman velan luovuttamisesta
perittäväksi on säädetty rikoslain 36 luvun 1-3 §:ssä (petos).
Kysymys on törkeästä petoksesta, jos asiaa tarkastellaan Suomen
rikoslain pohjalta. Jo maksettujen lainojen perimisestä on
raportoitu Arsenalin tarkastusvaliokunnan kertomuksessa vuonna 2000:
tuhannesta tarkastetusta reklamaatiosta noin kymmenesosa todettiin
aiheellisiksi; lainaa ei enää ollut olemassa. Lisäksi noihin
myytyihin saataviin sisältyi valtava määrä yrittäjien velkoja,
mikä merkitsee sitä, että nuo yrittäjät ovat lopun elämäänsä
velkahirressä ja Suomessa on yrittäjäpula.
Omaisuudenhoitoyhtiöt Arsenal Oyj, Arsenal-SSP Oy ja Arsenal-Silta Oy myivät 31.3.2000 allekirjoitetulla kauppakirjalla yhteensä noin 76 000 saatavaa, pääoma-arvoltaan noin 12 miljardia markkaa, 600 miljoonalla markalla Aktiv Hansa Oy:lle ja C&A Finland Oy:lle. Kysymyksessä oli siis Suomen oloissa erittäin suuri kauppa. Kaupalle antoi hyväksyntänsä omaisuudenhoitoyhtiöiden valtio-omistajan puolesta toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes. Aiemmin hän oli ilmoittanut, että saatavia ei myydä ulkomaalaisille perintäyhtiöille. Näin lienee kuitenkin tosiasiassa tapahtunut. Arsenal-kauppojen alkuperäistä kauppahintaa on pidettävä kohtuuttoman alhaisena. Velalliset olisivat lähes poikkeuksetta olleet valmiit ostamaan itsensä vapaiksi maksamalla viisi prosenttia myydyistä veloistaan vapaaehtoisesti. Tätä tarkoittanut todellinen sovintomenettely olisi ollut myös omaisuudenhoitoyhtiöt omistavan valtion kiistaton etu. Nyt taloudelliset tappiot koituvat suomalaisten veronmaksajien maksettaviksi, kun taas voitot siirtyvät perintäyhtiöiden ulkomaalaisten omistajien hyödyksi. Kansantaloudenkin tappiot lienevät mittavat. On syytä epäillä, että Aktiv Hansa kaupalla peiteltiin Arsenalin ja pankkien rikolliset toimet.
Kauppasopimukseen sisältyi myös klausuuli, jonka mukaan, jos kauppasummaa pienennetään Suomen valtion toimenpitein, koko kauppasumma laukeaa maksettavaksi. Sidottiinko tällä klausuulilla jo lainsäädäntövaltaakin? Ylittikö sopimus laillisuuden rajat? Onko kysymyksessä rikosten peittely ja rikollisten suojelu ja törkeä petos?
Pankkikriisin osalta ns. Koiviston konklaavin on syytä epäillä täyttävän valtiopetoksen tunnusmerkistön. Tähän valtiopetokseen liittyvät myös salaiseksi julistettu SSP-sopimus, jonka Esko Ahon hallitus teki neljän pankin kanssa sekä Aktiv Hansa-kauppa, mitä todistusaineiston perusteella voidaan pitää törkeänä petoksena ja kaikin puolin laittomana sopimuksena kuten alla olevasta ilmenee.
Tässä
palaute arkistosta:
—– Alkuperäinen viesti —–
Lähettäjä:
“Suominen Lea”
Vastaanottaja: kalevi.kannus
Lähetetty: 15.
tammikuuta 2003 15:20
Aihe: Ministeri Siimekseltä
Tiedoksenne
29.11.1999 talouspoliittisessa kokouksessa läsnäolleet
ministerit:
Lipponen,
Heinonen, Siimes ja Biaudet.
Toisessa
8.12.1999 talouspoliittisessa kokouksessa läsnäolleeet
ministerit: Niinistö,
Heinonen, Mönkäre, Hemilä, Siimes ja Tuomioja.
Käsittelyn
pohjana oli saatavien myynnistä järjestetyn tarjouskilpailun
tulokset, ja 8.12 kokouksessa valiokunta puolsi saatavakannan myyntiä
Cargill Inc + Aktiv Hansalle, jonka kanssa kauppa toteutui ja
kauppakirja allekirjoitettiin 31.3.2000.
Saatavakannan myynti
perustui jo edellisen hallituksen aikana tehtyyn päätökseen ajaa
omaisuudenhoitoyhtiön toiminta alas.
Suvi-Anne
Siimes
terveisin
Lea Suominen
Ministeri Siimeksen
erityisavustajien sihteeri
Valtiovarainministeriö
* * *
OTE kauppakirjasta 31.3.2000
Myyjät
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj
Omaisuudenhoitoyhtiö
Arsenal-SSP Oyj
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Silta Oyj
Ostajat
Aktiv Hansa Oy
C & A Finland Oy
Kaupan kohde
yhteensä
noin 76.000 saatavaa
yhteensä noin 57.000 vastuussa
olevaa
Myytyjen saatavien pääomat
yhteensä noin 12 miljardia
markkaa
Kauppahinta
600 miljoonaa markkaa, joka myöhemmin on
alentunut jonkin verran kauppakirjan ehtoihin perustuvien
hinnanalennusten vuoksi
Ote kauppaehdoista
Kohta 4.2.3.2
Lainmuutos
Tämä kohta koskee kaikkia relevantin lainsäädännön
mutoksia tai jokaista uutta lakia tai säädöstä (jäljempänä
”Lainmuutos”) tai mitä tahansa Suomen Eduskunnassa alullepantua
virallista menettelyä sellaisen lainmuutoksen aikaansaamiseksi
mukaan lukien muun muassa ulosottolain uudistaminen ennen vuoden 2008
loppua. Mikäli tällainen Lainmuutos taannehtivasti rajoittaa
Ostajien kaupan kohteeseen kuuluvien saamisten tai panttivakuuksien
täytäntöönpanoon, perintään, pakkorealisointiin tai
pakkotäytäntöönpanoon käytettävissä olevaa aikaa lyhyemmäksi
kuin 10 vuodeksi (10) siirtopäivästä lukien, niin silloin Myyjät
ovat velvollisia tarkoituksella saattaa Ostajat samaan asemaan kuin
he olisivat olleet, mikäli lainmuutosta ei olisi tapahtunut,
korvaamaan Ostajille silloin jäljellä olevan kaupan kohteen käyvän
arvon Lainmuutoksesta johtuvan alenemisen maksamalla Ostajille
rahamäärän, joka vastaa kaupan kohteen arvioitua ja/tai todellista
arvon alenemista.
Sellaisen Lainmuutoksen tai alullepannun
virallisen menettelyn seurauksena Ostajat voivat milloin tahansa
ennen vuoden 2008 loppua antaa Myyjille tiedoksi sitä koskevan
ilmoituksen ja Myyjillä on velvollisuus neuvotella Ostajien kanssa
sellaisen arvonalennuksen määrästä. Mikäli kyseisestä määrästä
ei ole päästy osapuolten kesken kuudenkymmenen (60) päivän
kuluessa ilmoituksen tiedoksiannosta, kummallakin osapuolella on
oikeus saattaa asia tämän sopimuksen 19 kohdan mukaisesti
lopullisesti ratkaistavaksi.
19 VÄLITYSLAUSEKE
Tätä
sopimusta kokevat kaikki riidat ratkaistaan lopullisesti Suomen
välimiesmenettelylain (967792) mukaisessa välimiesmenettelyssä.
Sekä Ostajat yhteisesti että myyjät yhteisesti valitsevat kumpikin
yhden välimiehen ja näin valitut välimiehet valitsevat
välimiesoikeuden puheenjohtajan. Mikäli Ostajat tai myyjät eivät
ole nimenneet välimiestään kolmen (3) viikon kuluessa
välimiesmenettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen
vastaanottamisesta tai välimiehet eivät ole nimenneet
puheenjohtajaa kolmen (3) viikon kuluessa vastaajan välimiehen
nimeämisestä nimeää puuttuvan välimiehen tai puheenjohtajan
Suomen Keskuskauppakamarin Välityslautakunta. Välimiesmenettelyn
paikka on Helsinki ja välimiesmenettelyn kieli englanti.
Pankkikriisin
todelliset taustat ovat harvojen ja valittujen tiedossa.
Itsenäisyyden ajan suurimman laman yhteiskuntavaikuttajat
olivat
Mauno
Koivisto,
Harri Holkeri,
Erkki Liikanen,
Matti
Louekoski,
Esko Aho,
Iiro Viinanen,
Ulf Sundqvist,
Seppo
Lindblom,
Esko Ollila ja
muita.
Entinen
elinkeinoasiamies Esko
Aho ja
entinen pienyrittäjä Iiro
Viinanen joutuivat
mahdottoman tehtävän eteen.
Toiseen
eliittiryhmään kuuluivat pankinjohtajat ja virkamiehet
Rolf
Kullberg,
Sirkka Hämäläinen,
Jaakko Lassila,
Ahti
Hirvonen,
Paavo Prepula,
Vesa Vainio,
Björn
Wahlroos,
Pertti Voutilainen,
Pekka Laajanen,
Christopher
Wegelius ja
muita.
Christopher Wegelius ja muita.
Rikostutkintapyyntö Oulun poliisi Mika Heinilälle
http://kalajokinen.blogspot.com/2022/08/ke-31082022-rikostutukintapyynto-oulun.html
anna-maja.henriksson@eduskunta.fi
Rikostutkintapyyntö/vaatimus Oulun poliisille/ tutkinnasta vastaa Oulun poliisipäällikkö Mika Heinilä
Tutkinnan kohde PR-Teollisuus Oy:n markkinoita poistaminen kuten selvityksestäni todistusaineistoineen selviää.
PR-talojen markkinoilta poistaminen
(linkki aukeaa google-haulla)
Olen
joutunut 27 vuotta kestäneen kidutusrikoksen kohteeksi Suomen
valtion viranomaisten johdosta. Suomessa on tapahtunut valtiopetos,
kun presidentti Mauno Koivisto puuttui riippumattoman oikeuslaitoksen
toimintaan ohjeistamalla riippumatonta oikeuslaitosta siten että
pankit voittivat ylemmissä oikeusasteissa. Teko täyttää
valtiopetoksen tunnusmerkistön. Rikoksena valtiopetos ei vanhene
koskaan.
Olen joutunut hakemaan poliittista turvapaikkaa EU:lta ja Bulgarian presidentiltä Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta ja minuun kohdistuneen AHOJAHDIN ja kidutuksen johdosta. En saanut poliittista turvapaikkaa.
Minä jouduin palaamaan Suomeen. Kuulusteluissa en saanut esittää mitään todistusaineistoja eikä todistajiani kuultu. Siksi lähetin todistusaineistot rikostutkijalle ja tutkinnanjohtajalle sähköpostilla ja postitse. Niitä ei rikostutkinnassa otettu huomioon eikä todistajiani kuultu. Syyteharkinta tehtiin virheellisen rikostutkinnan perusteella. Oulun käräjäoikeuden tuomari ei kutsunut todistajiani oikeuden kuultavaksi eikä paikalla ollutta todistajaani kuultu. En myöskään saanut kuulustella todistajana esiintynyttä käräjätuomaria. Menettely on Euroopan Ihmisoikeussopimuksen vastainen menettely. Rovaniemen hovioikeus hyväksyi Oulun käräjäoikeuden virheellisen menettelyn. Minä sain viiden kuukauden ehdottoman vankeustuomion. Laillisuusvalvojat eivät puuttuneet poliisien, syyttäjän, käräjätuomarin ja Rovaniemen hovioikeuden virheelliseen menettelyyn.
Joudun pakenemaan ulkomaille Suomen viranomaisten rikollista toimintaa. Matkarahat minulle järjesti eräs minun FB-kaverini. Jouduin palaamaan kotimaahan, koska haastemies ilmoitti minulle, että hänellä on tiedoksianto minulle. Hän ei kertonut minulle millaisesta asiasta on kysymys. Kun en saanut poliittista turvapaikkaa, niin päätin palata Suomeen.
Kun tulin kotiin, niin ovien lukot asunnossani oli vaihdettu, sähköt oli katkaistu, autoni oli myyty ja puhelinlinjani oli katkaistu. Kun pääsin asuntooni sisälle, niin huomasin, että asunto oli tyhjennetty. Ainoastaan työhuoneeseeni oli jätetty minulle kuuluvaa omaisuutta. Seuraavana päivänä haastemies toi minulle asianajotoimisto Takalan häätöilmoituksen. Perusteena oli asunnon myynti. Minä ihmettelin haastemiehelle asiaa ja haastemies kysyi, että eikö tästä asiasta ole mitään aikaisemmin ilmoitettu. Kerroin, että ei ole. Tämä oli minulle järkyttävä yllätys. Myöhemmin selvisi, että asunnolle ei ollut ostajaa ja että häätöilmoitus oli perusteiltaan väärä ja siinä mielessä erikoinen, että siitä ei ollut etukäteen minulle mitään ilmoitettu. Tämä on ollut elämäni kauhein kokemus, sillä asunnossani vuokranantajana oli vävyni, joka voitti lotossa 7.2 miljoonaa euroa.
Sairaana ja rahattomana henkilönä jouduin hankkimaan uuden asunnon. Onneksi Kalajoen kaupungin asunnonvälittäjänä on entinen oppilaani ja hän järjesti minulle Kalajoen kaupungin halvimman vuokra-asunnon. Muuttopuuhiin en saa kovin paljon apua, sillä polkupyörällä siirsin pääosan tavaroistani uuteen asuntooni aina kirjahyllyä myöten. Vaikeuksia oli saada sähkösopimus ja puhelinliittymä ja nettiliittymä.
Kun jouduin palamaan Kalajoelle niin sain viiden kuukauden ehdottoman vankeustuomion syyttömänä lestadiolaisten poliisien aiheuttamana.
Kaikki ulosottotuomioni perustuvat Suomen valtion rikoksiin. Poliisi ei ole tutkinut/selvittänyt asioita ja syyttäjä ei ole nostanut syytteitä. Ehkä siihen on vaikuttanut se, että syyttäjä on ollut esteellinen ja asianosainen asioissa. On syytä epäillä, että hänellä on ollut tietty tarkoitus, kun on estänyt rikostutkinnat. Vaadin että kaikki ulosottotoimet keskeytetään. Vaadin, että Suomen valtio palauttaa kaikki minulta perityt ulosotot korkoineen 30.06.1996 alkaen aina tähän päivään saakka 7 %:n korolla korkoa korolle menetelmän mukaisesti.
Kidutus
on ihmisoikeuksien vastainen vakava rikos, joka kielletään niin
Suomen rikoslaissa kuin myös kansainvälisen oikeuden puolella.
Kidutuksen olennainen piirre on se, että tekijän on oltava
virkamies, julkista luottamustehtävää hoitava tai julkista valtaa
käyttävä henkilö tai julkisyhteisön työntekijä. Jotta teko
lasketaan kidutukseksi, rikoksentekijän on käytettävä väkivaltaa
pyrkimyksenään aiheuttaa tiettyjä laissa mainittuja seurauksia.
Kidutus on rikoslain mukaan kyseessä, kun edellä mainitussa asemassa oleva henkilö aiheuttaa toiselle voimakasta ruumiillista tai henkistä kärsimystä;
saadakseen hänet tai muun henkilön tunnustamaan tai antamaan tietoja,
rangaistakseen häntä jostakin hänen tai jonkun muun tekemästä tai tekemäksi epäillystä teosta,
pelotellakseen tai pakottaakseen häntä tai muuta henkilöä tai
rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, seksuaalisen suuntautumisen, perimän, vammaisuuden, terveydentilan, uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella.
Kidutuksesta tuomitaan myös virkamies, joka nimenomaisesti tai hiljaisesti hyväksyy alaisensa tai muutoin tosiasiallisessa määräysvallassaan ja valvonnassaan olevan henkilön tekemän, edellä mainitun teon.
Kidutukseen ei voi syyllistyä olematta virkamies, eli valtion virassa toimiva, tai vastaava henkilö. Mikäli edellä mainittuja tekoja tekee toiselle ihmiselle, ei kyseessä ole kidutus, vaan pahoinpitely, tai todennäköisesti törkeä pahoinpitely. Kidutuksen kieltäminen valtiossa on useissa kansainvälisissä sopimuksissa ehtona liittymiselle, kuten Euroopan Unioniin liittymisessä. Kansainvälisiä sopimuksia rikkomisesta valtiolle syntyy suuria sanktioita, jonka takia kidutus on säädetty rangaistavaksi vain virkamiehen tekemänä. Mikäli suuri määrä henkilöitä osallistuu kidutukseksi luokiteltaviin seurauksiin, on kyseessä usean henkilön tekemä törkeä pahoinpitely, sekä mahdollisesti myös järjestäytyneeseen rikollisryhmään osallistuminen.
Kidutuksesta on Suomen rikoslain mukaan tuomittava vankeuteen vähintään 2 ja enintään 12 vuodeksi. Kidutuksesta tuomittu henkilö on lisäksi tuomittava viraltapantavaksi. Myös kidutuksen yritys on rangaistava.
Keskeinen tekijä asioissa on syyttäjä Sulo Heiskari, joka nostanut syytteitä minua vastaan käyttäen hyväkseen väärää konkurssipäätöstä. Näin hän peitteli omia rikoksiaan tietoisena siitä, että hänellä on syytesuoja.
Perusteet sille, että olen syytön ja että olen oikeassa ja että on syytä epäillä, että Suomen valtion viranomaiset toimivat rikollisesti
http://kalajokinen.blogspot.com/2020/08/la-01082020-perusteet-sille-etta-olen.html
Olen
tehnyt todistusaineistoksi asioista 8 videoa, joissa todistan asiat
asiakirjoin ja kerron tosiasiat: DVD-dokumentti YouTubessa. Olen
syytön.
https://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/dvd-dokumentti-youtubessa.html
Kidutusrikos muodostuu siitä, että olen tehnyt rikostutkintapyynnöt ajoissa. Poliisi ei tutki, syyttäjä ei syytä, oikeus ei ota käsiteltäväkseen ja laillisuusvalvonta ei näe asioissa mitään laitonta rikoksista puhumattakaan.
Tässä poliisien ja syyttäjän rikollinen toiminta selostettuna ja todistettuna
TI 15.12.2020 poliisi, tutkija Pekka Niskakangas, poliisi tutkinnanjohtaja Hannu Mensonen, poliisi tutkinnanjohtaja Tiina Sarparanta
http://kalajokinen.blogspot.com/2020/12/ti-15122020-poliisi-tutkija-pekka.html
Olen selvittänyt Rovaniemen hovioikeuden rikollisen toiminnan asiassani
KE 25.08.2021 Vastaus hovioikeudenneuvokselle
http://kalajokinen.blogspot.com/2021/08/ke-25082021-vastaus-hovioikeudenneuvoks.html
PE 20.08.2021Rovaniemen hovioikeuden presidentti
http://kalajokinen.blogspot.com/2021/08/pe-20082021rovaniemen-hovioikeuden.html
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus jatkaa ja hyväksyy Rovaniemen hovioikeuden rikollisen toiminnan. Tässä esimerkki,
KE 16.08.2022 Pyyntö Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle rikostutkintaa varte n, kysymys on siis Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden rikollisesta toiminnasta. Perustuslain 106 §;n mukaan jos tavallinen laki ja perustuslaki ovat ristiriidassa niin perustuslailla on etusija.
http://kalajokinen.blogspot.com/search?updated-max=2022-08-16T19:51:00-07:00&max-results=7
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on minulle tuttu henkilö. Pyysin häneltä 5-7 minuuttia aikaa jotta voisimme keskustella asioista. Hänellä ei ollut omien sanojensa mukaan aikaa keskustella kanssani. Kysymyksessä on 27 vuoden kidutusrikos muitten rikosten lisäksi. Olen pitänyt asiaa vireillä koko 27 vuoden ajan. Se ei ole vanhentunut ja ulosotto pitää rikokset avoimena samoin kuin valtiopetos ja murhat.
Erkki Aho ja Anna-Maja Henriksson Kalajoella Tapion Tuvalla V. H. Kiviojan muotokuvan paljastustilaisuudessa.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson , kansliapäällikkö Pekka Timonen
anna-maja.henriksson@eduskunta.fi ,
Teillä ei ollut aikaa keskustella kanssani oikeusministeri Anna.Maja Henriksson, kun kävitte Kalajoella. En voi välttyä vaikutelmalta, että Te pelkäsitte keskustella totuudesta. Suomi on yksi maailman huonoimmista oikeusvaltioista ja Te olette vastuussa tästä asiasta. Kysymys ei ollut ajan puutteesta vaan tahdon puutteesta.
Suomessa toimii oikeusministeriön alaisena ulosottolaitos, mikä toimii oikeusministeriön eli Teidän alaisuudessanne. Ulosottolaitos laskuttaa provisiopalkalla rikollisesti toimivien Rovaniemen hovioikeuden, Oulun käräjäoikeuden sekä syyttäjälaitoksen ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden toimia. Otan esimerkkinä tähän ulosottotarkastaja Juuso Lyytisen toiminnan
Kalajoki 01..10 .2022
Erkki Aho
Merenojantie 9 B 16
85100 Kalajoki
044-3025948
Erikoinen isänpäivä - tapon yritys
Perjantaina
11.11.2005 kello 17 aikoihin poistuin Kalajoen kaupunginvaltuuston
juhlakokouksesta Pohjankylän koululta. Piha-alueelta lähti perääni
siviiliauto, mikä seurasi minua kotiin saakka. Kun olin poistumasta
autosta kaksi poliisimiestä ilmoitti pidätysmääräyksestä, mutta
heillä ei ollut oikeudenpäätöstä esittää asialle. Minut
vietiin Ylivieskan poliisilaitoksen putkaan. Ehdin kuitenkin ottaa
mukaani pyyhkeiden ja henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvien
asioiden lisäksi joitakin asiapapereita, verenpainelääkkeeni ja
verenpainemittarini, mikä pelasti henkeni.
Jos en olisi
pystynyt näyttämään todeksi verenpainettani ja hengenvaarallista
tilannettani, niin olisin varmasti nyt vainaja. Asiasta olisi
todennäköisesti uutisoitu, että kalajokinen mies kuoli Ylivieskan
poliisilaitoksen putkaan, kuolinsyy on tuntematon.
Verenpaineeni
nousi törkeän, epäoikeudenmukaisen sekä järjettömän pidätyksen
johdosta perjantaina 11.11.2005 niin, että klo 18.00 lukemat olivat
223/137 pulssi 88, klo 20.00 lukemat olivat 223/137 pulssi 88, kello
22.20 lukemat olivat 208/135 pulssi 82, klo 24.00 lukemat olivat
258/142. Minut kiidätettiin ambulanssilla poliisisaattueessa
puolenyön aikaan Oulaisten terveyskeskukseen. Minua oli siellä
lisäksi kahden poliisin saattue vastassa. Sain Oulaisten
terveyskeskuksessa ampullin, en muista lääkettä. Verenpaine
saatiin laskemaan muistaakseni 170/105. Poliisisaattueessa minut
vietiin takaisin putkaan.
Lauantaina 12.11.2005 verenpaineeni
alkoi jälleen nousta lääkityksestä huolimatta. Kello 5.50
verenpaineeni oli 191/111 pulssi 70, klo 6.30 204/129 pulssi 80, klo
6.30 204/129 pulssi 80, klo 7.20 199/129 pulssi 78, klo 9.40 203/138
pulssi 78. Silloin minut kiidätettiin Ylivieskan terveyskeskukseen.
Verenpaineeni oli edelleen korkea, klo 11.20 191/128 pulssi 84, klo
12.20 186/113 pulssi 85, ja kello 13.10 210/122 pulssi 82. Minut
vietiin poliisisaattueessa uudelleen Ylivieskan terveyskeskukseen n.
klo 14.00. Sain verenpainelääkettä, minkä avulla verenpaineeni
saatiin laskemaan. Katson, että kysymyksessä oli selkeä tapon
yritys, koska minut oli jätetty yksin ilman valvontaa pyhäpäiväksi
sairaana Ylivieskan poliisilaitoksen putkaan.
Puheluita en
saanut vastaanottaa sunnuntaina, jolloin oli isänpäivä, mikä on
omalle perheelleni varsin tärkeä juhlapäivä. Tyttäreni ja
vaimoni olivat yrittäneet soittaa useita tunteja Ylivieskan
poliisilaitokselle, mutta kukaan ei ollut vastannut puhelimeen. Myös
lukuisat muut henkilöt olivat yrittäneet tavoittaa minua, mutta
minulle ei välitetty puheluita. En saanut myöskään soittaa
puhelimella.
Maanantaina n. klo 9.00 minut vietiin poliisien
saattamana Ylivieskan käräjäoikeuteen. Minulla ei ollut
mahdollisuutta saada ruokaa aamulla eikä koko päivänä. Jouduin
olemaan oikeudenistunnossa 9.00 – 16.40 ilman ruokaa. Juomana oli
vain kaksi jaffapulloa. Verenpaineeni lienee ollut n. 220-240/
130-140 oikeudenkäynnin aikana. Tilanne oli kahden lääkärinlausunnon
perusteella hengenvaarallinen.
Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun
33 §:n mukaan minua olisi saanut pitää säilössä kolme päivää.
Olen ollut säilössä neljä päivää eli perjantaista 11.11.2005
maanantaihin 14.11.2005. Miksi näin on menetelty? Kuka teki
virkavastuulliset päätökset siitä, että minut pidätetään ja
pidetään poliisin säilössä vaikka terveydentilani sairaudestani
johtuen oli hengenvaarallinen? Miksi oikeudenistunto pidettiin vaikka
minä ilmiselvästi en ollut juridisesti läsnä oikeudenistunnossa?
Oikeudenkäynti ei mielestäni täyttänyt alkeellisimpiakaan
oikeudenmukaisen oikeudenkäynninperiaatteita. Minä jouduin
oikeuteen ilman asiakirjoja, ilman asianajajaa ja lääkäreiden
mukaan vakavasti sairaana, koska terveydentilani oli
hengenvaarallinen.
Ylivieskan käräjäoikeuden tuomarina oli
täysin kokematon henkilö, joka oli täysin syyttäjän Sulo
Heiskarin pyöriteltävissä.
Mikä oli pidätyksen todellinen
syy?
Olen selvittänyt perusteellisesti PR-talojen konkurssien
syyt ja syylliset, jotka ovat vielä vapaalla jalalla ja voivat
käyttää virka-asemaansa törkeästi väärin. PR-talojen
konkurssit ovat Suomen taloudellisen laman yksi keskeisimmistä
rikoksista, joiden avulla voidaan paljastaa laaja
rikollisjoukko.
Pankkikriisin seurauksena kaadettaviin
yrityksiin ujutettiin ns. saattohoitajia, joiden tehtävänä oli
ajaa yritykset konkurssiin. Velkasaneerauksen aikana Alavieskan
Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi valittiin velkasaneerausmiesten
vaatimuksesta ja Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella
taloustieteiden maisteri Jouni Remes, joka oli toiminut aikaisemmin
muissa talotehtaissa, jotka olivat menneet konkurssiin sekä
Sodankylän Osuuspankin johtajana. Kun Alavieskan Puurakenne Oy
saatiin konkurssiin niin Jouni Remes ryhtyi tekemään laskelmia
kahdelle ostajataholle samanaikaisesti siitä mitä konkurssipesälle
kannattaa tarjota kiinteistöstä, maa-aluista, koneista, laitteista
ja keskeneräisestä tilauskannasta. Remes laski keskeneräisen
tilauskannan määräksi 26 miljoonaa markkaa vaikka se
todellisuudessa oli 15 miljoonaa markkaa. Tuotoksi laskettiin 6,5
miljoonaa markkaa vaikka se todellisuudessa oli vain 5000
markkaa.
Olin itse silloin Raahen Porvari- ja kauppakoulussa
opettajana ja olin toiminut myös Pohjois-Suomen
Toimitusjohtajakoulun johtajana. Katsoin, että liikeidea on kunnossa
ja uskoimme rahoituksen järjestämisen alan ammattilaisen Jouni
Remeksen tehtäväksi. Halusin kuitenkin itse varmistaa Alavieskan
kunnan investointiavustuksen, mikä oli 950 000 markkaa ja pyysin
perustettavan yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi kansanedustaja
Kalevi Mattilaa. Tämä kieltäytyi kunniasta tekosyynä sairaus.
Pyysin Mattilan kieltäytymisen jälkeen puheenjohtajaksi
kansanedustaja Markku Koskea. Hän lupautui tehtävään ja katsoin,
että näin oli varmistettu suhteet Kera Oy:n lainoihin ja
avustuksiin.
Jouni Remes oli Kera Oy:n järjestämä
saattohoitaja yritykselle. Saattohoitajaepäilyksen kuulin
ensimmäisen kerran kansanedustaja Kalevi Mattilalta, kun jouduimme
Jouni Remeksen erottamisen jälkeen ottamaan yhtiön
toimitusjohtajaksi Stig Weckströmin Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n
kiristyksen jälkeen.
Rekisterimerkintärikokset
Saattohoitaja
Jouni Remes ja kansanedustaja Markku Koski väärensivät
perustettavan yhtiön hallituksen ja yhtiökokouksen pöytäkirjat.
Väärennetyn pöytäkirjan mukaan Euronio Oy:n yhtiökokous on
pidetty Helsingissä 8.5.1995 yhtiön toimitiloissa ja osallistujiksi
on merkitty Jouni Remes, Markku Koski, Heino Virta, Kari Konu ja
Erkki Aho. Totuus on se, että Euronio Oy oli paperiyhtiö eikä
sillä ollut toimitiloja Helsingissä eikä Kari Konu, Heino Virta ja
Erkki Aho ole olleet Helsingissä 8.5.1995. Myös yhtiön
ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirja on väärennetty Jouni
Remeksen ja Markku Kosken toimesta. Kukaan yhtiön osakkaista ei ole
ollut Helsingissä tammikuun 4 päivänä 1994. Näillä
väärennetyillä asiakirjoilla Jouni Remes haki yrityksen
rekisteröinnin ja salasi totuuden osakkeenomistajilta.
Törkeät
petokset kaupanteossa
Saattohoitaja Jouni Remes teki Kera Oy:n
vaatimuksesta ja perustettavan yhtiön osakkaiden tietämättä
8.5.1995 sopimuksen, että yhtiön rahoitusjärjestelyt eivät
edellytä Kera Oy:n mukaan tuloa. Tämän vaatimuksen Kera Oy esitti
sen takia, että se oli päättänyt poistaa PR-talotehtaan
markkinoilta. Tätä ei kuitenkaan kerrottu perustettavan yhtiön
osakkaille.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän
väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät
11.5.1995 kolmella eri kauppakirjalla kiinteistöt, maa-alueet,
koneet ja laitteet, tuoteoikeudet ja keskeneräisen tilauskannan
Euronio Oy:lle (myöh. PR-Teollisuus Oy). Väliaikaisilla
pesänhoitajilla ei konkurssisäännön mukaan ole oikeutta myydä
kiinteää omaisuutta. Väliaikaiset pesän eivät esittäneet
kaupanteon yhteydessä myöskään valtakirjaa että heillä on
oikeus myydä toisen omaisuutta.
Kaupanteossa salattiin 48
miljoonan markan pantatut kiinnitykset ja tilauskanta ilmoitettiin 26
miljoonaksi markaksi. Todellisuudessa keskeneräinen tilauskanta oli
15 miljoonaa markkaa ja tuotto 5000 markkaa ilmoitetun 6,5 miljoonaan
sijaan.
Kauppasopimukset on allekirjoitettu Oulussa asianajaja
Hannu Maskosen toimistossa. Kauppakirjojen allekirjoittajana ovat
olleet Euronio Oy:n puolesta Heino Virta ja Jouni Remes.
Asian
voi todistaa Maskosen toimistossa työskennellyt Minna Hanhisuvanto.
Kaupanvahvistajaksi on tietoisesti valittu tuleva syyttäjä Sulo
Heiskari, joka ei kuitenkaan ole ollut paikalla, kun kauppakirjat on
allekirjoitettu. Myöskään kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto
Ranta-Ylitalo ei ole ollut paikalla kun kauppasopimuksen on
allekirjoitettu ja kaupat on vahvistettu.
Kauppasopimuksiin
liittyi 1 530 000 markan takaus, jossa takaajina olivat Markku Koski,
Heino Virta, Jouni Remes, Kari Konu ja Erkki Aho.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n väliaikaiset pesänhoitajat Hannu Maskonen ja Antti
Latola esittivät Ylivieskan käräjäoikeudelle 26.6.1995 väärän
pesänluettelon, mikä vannottiin oikeaksi. Menettely oli todella
törkeää toimintaa.
Alavieskan kunnan petollinen
toiminta
Alavieskan kunnanhallitus piti kokouksen 10.5.1995 ja
päätti asioista niin kuin oli perustettavan yhtiön osakkaiden
kanssa sovittu. Asia käsiteltiin kokouksessa asiana 74 §. Keskustan
ryhmäkokouksen jälkeen kunnanhallitus piti yllättäen uuden
kiireellisesti kokoon kutsutun kokouksen 15.5.1995 klo 21. Siinä
asia käsiteltiin uudelleen kohdassa 77§. Sihteerinä ja
esittelijänä toimi kunnanjohtaja Aarne Karvonen.
Kunnanvaltuusto
käsitteli asian 16.5.1995. Kunnanvaltuusto käsitteli asian § 74
pohjalta, mutta valtuusto käsitteli asian pykälän 77 mukaisesti.
Valtuuston päätös oli kokonaan toinen kuin oli perustettavan
yhtiön osakkaiden kanssa sovittu. On syytä epäillä, että
Alavieskan kunnanvaltuuston päätökseen vaikutti saattohoitaja
Jouni Remeksen toiminta, jonka tehtävänä oli perustetavan yhtiön
toiminnan tuhoaminen ja PR-talotehtaan markkinoilta
poistaminen.
Kosken kelkan kääntö
Yhtiön
hallituksen kokousten yhteydessä kansanedustaja Markku Koski kertoi,
että häntä on voimakkaasti moitittu siitä Kera Oy:n taholta, että
hän lähti mukaan PR-Teollisuus Oy:öön. Koski kertoi, että Kera
Oy:ssä on tehty päätös poistaa ylikapasiteettia markkinoilta ja
PR-Talot on poistettavien listalla. Erään ravintolaillan jälkeen
Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa
Markku Kosken. Arponen oli sanonut ”Kuule Markku, kyllä minä
sinut pelastan”.
Heinäkuussa 1995 Kosken käytöksessä oli
havaittavissa selvää muutosta. Kera Oy ja Arsenal Oy olivat
selkeästi vaikuttaneet Kosken toimintaan. PR-Talotehdas oli
poistettava markkinoilta.
Saattohoitaja Jouni Remes teki
kovasti töitä tämän asian toteuttamiseen. Hän esti PR-Teollisuus
Oy:n pääosakkaan Uhtua Wood Oy:n 500 000 markan lainansaannin.
Pankinjohtaja Anja Kauppi olikin pyytänyt Uhtua Woodin edustajia
kutsumaan PR-Teollisuus Oy:n hallituksen hätäkokoukseen ja
erottamaan Jouni Remeksen yhtiön vastaisen toiminnan
johdosta.
Asianajajien ja käräjäoikeuden
sikailua
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä esitti
Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän pesänluettelon 24.5.1995 ja
Alavieskan Puurakenne Oy:n vastuulliset henkilöt tekivät väärän
valan.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haastoi
PR-Teollisuus Oy:n ja takaajat Ylivieskan käräjäoikeuteen
13.11.1995 lähetetyllä haastehakemuksella. Haastehakemusta ei
toimitettu takaajille, vaan takaajille täysin tuntematon asianajaja
Jouni Vihervalli ilmoitti Ylivieskan käräjäoikeudelle, että hän
edustajaa kaikkia takaajia ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja
vaikka nämä eivät ole saaneet haastetta tiedoksi lainkaan.
Ylivieskan käräjäoikeus hyväksyi menettelyn, teki asiassa
ratkaisun ja jätti ilmoittamatta asiasta takaajille joten nämä
eivät voineet käyttää lakisääteisiä
oikeussuojakeinojaan.
Kera Oy:n kiristys
Heikko
rahoituksen hoito oli herättänyt pääosakkaan eli Uhtua Wood Oy:n
huomiota jo kesän aikana. Jos asian ilmaisee ilmeikkäämmin niin
Remeksellä ja Uhtua Wood Oy:llä oli mennyt sukset pahemman kerran
ristiin. Usko Jouni Remeksen kykyihin ja tahtoon hoitaa asioita
rehellisesti oli mennyt. Jouni Remes nautti enää Markku Kosken
luottamusta, ei muiden hallituksen jäsenten. Markku Kosken käytös
oli muuttunut kesän aikana ratkaisevasti. Hän kertoi jutelleensa
paljon Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n Seppo Sipolan kanssa. Tuntui kuin
hänet olisi aivopesty.
Erotimme Jouni Remeksen. Markku
Koskella oli heti Remekselle seuraaja valmiina. Hän oli kera Oy:n ja
Arsenal Oy:n suosittelema ja vaatima henkilö, konsultti Stig
Weckström. Hän oli omasta mielestään vertaansa vailla oleva
henkilö. Kaikki mitä hän oli tehnyt oli suurta menestystä. Vain
kerran elämässään hän oli epäonnistunut. Weskströmin
palkkavaatimus oli 5000 markkaa päivä + arvonlisävero ja juoksevat
kulut. Käytännössä tämä merkitsi 6800-8000 markan päivittäistä
kuluerää. Kera Oy:n vaatimus oli se, että Weckström oli valittava
toimitusjohtajaksi tai muuten yritys ajetaan konkurssiin.
Teimme
Weckströmin palkkaamisesta oman sopimuksemme, jonka laitoimme Markku
Koskelle eduskuntaan. Määrittelimme Weckströmille 500 000 markan
uhkasakon, jos tämä luovuttaa tietoja ulkopuolisille tahoille.
Sopimukseen sisältyi myös kohta, että Weckström ei ollut yksin
nimenkirjoitusoikeutta.
Konkurssi tavoitteena
Pian
vahvistui käsityksemme siitä, että Weckströmillä ei ole puhtaat
jauhot pussissa. Jo ensimmäisen työpäivänsä iltana, mikä oli
yrityksen pikkujoulu, hän kertoi tanssilattialla yrityksen
vientisihteeri Ela Lillemaalle, että hänen tehtävänään on ajaa
yritys hallitusti alas. Olisikohan pikkujoulubooli saanut vanhan
herran avoimeksi? Lillemaa tulikin hädissään tiedustelemaan
vientipäällikkö Tapani Käännältä, että ei hallittu alasajo
merkitse konkurssia.
Pian Weckström ryhtyikin operoimaan Kera
Oy:n ruumiinpesuryhmän kanssa PR-Teollisuus Oy:n alasajoa.
Pöytäkirjojen mukaan neuvotteluita oli käyty 6.2.1996 Oulussa ja
17.2.2006 Ylivieskan Arsenal Oy:n tiloissa.
Wecktröm soitti
minulle 17.2.1996 kesken kokouksen ja pyysi minua kutsumaan yhtiön
hallituksen koolle illaksi ja jättämään konkurssianomuksen.
Kerroin ettei sellainen ollut mahdollista, koska Heino Virta oli
Karjalassa, Markku Koski Helsingissä ja Kari Konu työmatkalla.
Yritys pyöri silloin kolmessa tuurissa, koska tilauksia oli enemmän
kuin ehti toimittamaan. Yritys meni niin lujaa että se oli saatava
vastapuolen mielestä äkkiä konkurssiin.
Kera Oy teki
kaikkensa asiassa. Se levitti PR-Teollisuus Oy:stä ja Uhtua Wood
Oy:stä tietoa rahanpesijöinä ja tietoa levitettiin laajasti aina
Saksaa ja Japania myöten. Myös lehdet kirjoittivat vihjailevasti
PR-Teollisuus Oy:n rahan pesusta. Asiasta tehtiin myös rikosilmoitus
Kera Oy:n toimesta, mutta se salattiin KRP:n toimesta, koska se oli
aiheeton.
Kauppasopimukset purettiin
Annoimme konsultti
Stig Weckströmille lopputilin ja myös yhtiön hallituksen
puheenjohtaja Markku Koski pyysi eroa tehtävästään johon me
mielihyvin suostuimme. Näiden erojen jälkeen nämä kaksi henkilöä
käynnistivät meitä vastaan mm. rahanpesukampanjan.
Kun
yritystä ei saatu konkurssiin niin Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesä, jonka suurimmat velkojat olivat Kera Oy ja Arsenal
Oy, purkivat kauppasopimukset kiinteistöjen osalta 19.3.1996 ja
muiden sopimusten osalta 18.4.1996. Myyjällä oli yksipuolinen
oikeus purkaa sopimukset.
Konkurssiin väärillä
tiedoilla
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki
PR-Teollisuus Oy:n väärillä tiedoilla konkurssiin, sillä kun
kaupat oli purettu niin konkurssipesällä ei ollut selvää ja
riidatonta saatavaa, koska loppuselvitystä ei oltu tehty. Lisäksi
konkurssihakemus oli tehty muutoinkin väärillä tiedoilla, sillä
konkurssihakemuksessa ei oltu huomioitu lainkaan sitä, että kaupat
oli purettu ja takauksen kohteena olleista 1 530 000 markan
tuoteoikeuksien kaupoista oli maksettu jo yli miljoona
markkaa.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä antoi
PR-Teollisuus Oy:n puolesta ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja
lausuman konkurssiasiassa Ylivieskan käräjäoikeudelle ja
käräjäoikeus hyväksyi lausuman. Lisäksi varatuomari Paavo M.
Petäjä antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle ilman valtakirjoja ja
toimeksiantoja lausuman, että kanne on oikea. Petäjä tunnustaa
Oulun KRP:lle antamassaan lausunnossa 10.7.2000 ettei hänellä ollut
toimeksiantoa asiassa. Ylivieskan käräjäoikeus ei tarkistanut
oliko Petäjällä valtakirjoja asian hoitamiseen.
Ylivieskan
käräjäoikeus teki näillä asiakirjoilla konkurssipäätöksen,
josta valittaminen annettiin Erkki Ahon ja Heino Virran toimesta
asianajaja Asko Keräselle, joka jätti valituksen tekemättä.
Putkakertomus 20.8.-23.8.2010
Nousin
perjantai-aamuna ylös viiden jälkeen aamulla. Otin
verenpainelääkkeen, join aamukahvin ja söin Karjalan piirakan.
Kirjoitin historia-blogiini jutun Tehtaankatu 1. Jokin
oikeustaistelija soitti minulle Tampereelta ja keskustelimme ehkä
reilun kymmenen minuuttia. Lähdin pyörälenkille klo 10.30 ja olin
pyöräilyt noin 20 km ja kävin Tapion Tuvalla katsomassa
Kalajoki-näyttelyä. Lähinnä minua kiinnosti kävijämäärä.
Menin alas kahvion puolelle lukemaan Kalevaa, kun kaksi poliisi tuli
ja kysyi: - Sinäkö olet Erkki Aho. Poliisit tulivat ”mustalla
maijalla” pidättämään minut klo 11.40. Heillä ei ollut mitään
kirjallista todistetta siitä, että heillä on oikeus pidättää
minut. Minut vietiin ”mustalla maijalla” kotiin pyörän kanssa.
En saanut käydä suihkussa enkä vaihtaa vaatteita enkä syödä.
Keräsin neljä kassillista todistusaineistoa. Otin mukaan
verenpainemittarin, hygieniatarvikkeet ja vaihtovaatteet. Myöhemmin
kuulin vaimoltani, että kaksi poliisiautoa ja neljä poliisia oli
tullut kotiin kurkistelemaan ikkunoista pamppujen kanssa ikään kuin
suurta ja vaarallista rikollista piirittämään. Luonnollisesti
tilanne oli ollut vaimolleni aikamoinen järkytys. Hän oli kertonut,
että olen pyöräilemässä.
Ylivieskassa oltiin n. 13.00.
Pyysin päästä suihkuun. Sain tietää, että pidätykseni suoritti
Raahen poliisit Jani Lampela ja Jukka Yliniitty. Heille tuotti
erittäin suuria vaikeuksia sanoa nimensä. He eivät suostuneet
sanomaan kuka poliisiviranomainen on antanut heille määräyksen
asiassa. Ylivieskassa pyysin kirjallista määräystä
pidätyksestäni. Sain nähdä sen, mutta en kopioa siitä Määräyksen
oli antanut ELY-keskuksen Jouko Rajaniemi. Muistan kerran vuosia
sitten, kun keskustelin Jouko Rajaniemen kanssa Oulun
lääninhallituksen poliisiosastolla. Hän tiedusteli silloin minulta
oma-aloitteisesti, että ”eiko se Heiskari oli jo vähentänyt
ryyppäämistään”. Uskon, että kysymys on juuri samasta
poliisista.
Mittasin verenpaineen klo 13.55. Verenpaine oli
178/111 ja lepopulssi 95. Oli jano ja nälkä. Levähdin pari tuntia
ja kello 16.00 pääsin suihkuun ja sen jälkeen sain ruuan:
makkaraperunat ja 2 dl vadelmajuomaa. Sain soittaa kotiin, koska
lähtiessäni huomasin, että kellarissa on vettä ja osa kirjoistani
oli kastunut ja mahdollisesti myös osa asiapapereista. Kello 16.30
mittasin verenpaineeni. Tulos oli 175/109, lepopulssi 90. Ryhdyin
selvittelemään papereitani ja jaottelin paperit putkan lattialle
siten, että voin käydä asiakirjat läpi oikeusväittämieni
pohjalta sujuvassa järjestyksessä. Kello 19 verenpaineeni oli
189/106 ja lepopulssi 82. Kello 19.45 pyysin päänsärkylääkettä.
Kello 21.00 verenpaineeni oli 167/110 ja lepopulssi 71. Kalajoen
poliisi ja valtuuston varapuheenjohtajakaverini Tomi Reinikainen tuli
yöpäivystykseen. Hän haki minulle litran tuoremehua. Tämä oli
todella loistava palvelu tähän ajankohtaan. Kello 21.45
verenpaineeni oli 175/106, lepopulssi 65.
Miksi minut
pidätettiin? Syy oli siinä, etten mennyt oikeudenistuntoon
tiistaina, koska katsoin, että oikeudenistunto ei täytä
oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita, sillä
tutkinnanjohtaja ja syyttäjä ovat vuoren varmasti esteellisiä.
Maanantaina 16.8.2010 käymäni keskustelu käräjätuomari Jaakko
Raittilan kanssa osoitti selkeästi minulle tosiasiat.
Kysymyksessä on ahojahti. En ole saanut vielä tähän
päivään mennessä esteetöntä rikostutkintaa asioissani enkä
oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Tätä on jatkunut nyt jo yli 15
vuotta. Koska en mennyt oikeudenkäyntiin, niin käräjätuomari Jaakko
Raittila käynnisti pidätysprosessin, johon hänellä oli lain
mukaan mahdollisuus. Minulle haluttiin näyttää, että Suomi on
poliisivaltio ja rangaista minua pahimmalla mahdollisella tavalla
mielipiteideni ja toimintani johdosta. Mielestäni menettely on aika
järkyttävää voimankäyttöä tällaiseen
oikeudenkäyntiin.
Lauantaiaamuna heräsin kello 5.00. Kello 6.00
verenpaineeni oli 168/106 ja lepopulssi 63. Kello 8.30 sain kahvia, 2
voileipää. Tämä tuntui hyvältä. Ryhdyin järjestelemään
asiapapereita, joita oli neljä kassillista ja sain asiapaperit
likimain järjestykseen lattialle. Sain tehdä rauhassa töitä,
koska kukaan ei häirinnyt. Kello 10.20 yritin hälyttää vartijaa.
Kello 10.35 verenpaineeni oli 158/103 ja lepopulssi 80. Mittasin
putkan pituuden, 16 jalan mittaa ja leveys 6,3 jalanmittaa. Kello
10.45 pääsin suihkuun. Tuli todella raikas olo. Katsoin samalla
puhelimeeni tulleita puheluja. Mikko Kovalainen oli laittanut
puhelinviestin, jossa hän lupasi tarjota minulle täytekakkukahvit
ennen maanantain oikeudenkäyntiä. Putkassa minä en saa pitää
puhelinta. Kello 11.20 ruokana makkarakeitto, 3 leipää ja 2 dl
mehu.
Kello 13. 00 päivystävä vartija lähti syömään ja
lupasi samalla tuoda minulle litran mehua rahoillani. Erinomainen
palvelu vartijalta. Soitin Pentti Heikkiselle ja Olli
Puolitaipaleelle. Kello 15 verenpaineeni oli 174/101 ja lepopulssi
73. Jumppasin 30 minuuttia. Kello 17 ruokana jotakin mahdollisesti
kinkkusuikaleista laatikkoa, 3 leipää ja 2 dl mehu. Verenpaineeni
kello 18.55 oli 173/102/72. Yritin tavoittaa päivystävää
vartijaa. Kello 19.40 sain soittaa kotiin. Laskeskelin
vahingonkorvausvaatimustani valtiolle PR-talojen konkurssivyyhdessä.
Päädyin summaan 192 768 873 euroa. Kello 21.00 2 dl mehu ja
leipäsiivu. Yöllä heräsin ja jumppasin 15 minuuttia. Putkaan oli
yöllä tuotu vähän eläväisempää väkeä ja todella isoa laulua
kuului pitkän aikaa.
Sunnuntaiaamuna
heräsin kuuden jälkeen ja mittasin verenpaineeni kello 7.45 jolloin
luvut olivat mielestäni erinomaiset 154/94, lepopulssi 66. Kello
8.40 sain kahvin, 2 leipää ja 2dl mehua. Kello 10.20 kävin
suihkussa ja soitin kotiin. Kello 11.30 ruoka: makkarakeitto, 3
leipää ja 2 dl mehua. Kello 12.30 vaimo ja tyttö kävivät
katsomassa. Heille tämä minun kohteluni on todella rankka kokemus.
Kello 17.30 veljeni Veikko kävi vierailulla. Kello 20.15 painoin
nappia ja ajattelin, että saan soittaa. Puolen tunnin kuluttua
painoin uudestaan nappia. Ei vaikutusta. Kello 21.15 painoin nappia,
ei vaikutusta. Kello 21.40 mittasin verenpaineeni: 151/103 ja
lepopulssi 68. Lepopulssi tahtoo olla korkea. Painoin nappia, mutta
ei mitään vaikutusta. Kello 22.03 päivystäjänä toiminut vartija
Pekka Kallio tuli ja toi mehua ja leipää. Saatoin itseksi todetta,
että onneksi olin hyvässä fyysisessä kunnossa eikä minulla ollut
hengenvaaraa. jos olisin tarvinnut apua niin sitä en olsi saanut.
Olisin voinut saada aidon putkakuoleman. Pyysin saada soittaa. Sain
soittaa Keskipohjanmaahan ja kertoa tulevasta oikeudenkäynnistä
Kallion ahdistelemana vain muutaman sanan verran. Vartijan käytös
oli jostain syystä varsin erikoista. Missä hän mahtoi olla noin
kaksi tuntia, kun ei vastannut kutsuuni.
Valot sammutettiin
putkasta toivomukseni mukaisesti n. 22.40. Yöllä en oikein saanut
unta, siksi jumppasin 15 minuuttia. Heräsin aamulla kello kuuden
aikaan. Aamulla puoli kahdeksan aikaan pääsin suihkuun ja otin
verenpainelääkkeeni. Vaihdoin vaatteitani ja jäin odottamaan
putkaan, että poliisit vievät minut oikeudenkäyntiin. Sinne
lähdettiin viemään minua poliisivartiossa kello 8.40.
Oikeudenistunto alkoi kello 9.00 Savisillankatu 4:ssä.
Terve Juha!
Erkki Ahio ja pääministeri Juha Sipilä
From: Erkki Aho
Sent: Sunday, July 9, 2017 10:25 AM
To: juha.sipila@eduskunta.fi ; kirjaamo@vnk.fi ; kirjaamo@okv.fi ; oikeusasiamies@eduskunta.fi ; VKSV@oikeus.fi
Subject: Terve Juha!
Terve Juha,
Pääministerinä johdat hallitusta, joka on vastuussa siitä, että virkamiehet noudattavat lakia ja kansalaiset saavat oikeutta. Olen joutunut Suomen valtion rikollisen toiminnan kohteeksi, sillä olen joutunut kärsimään valtion rikollisen toiminnan johdosta neljä konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion ja useita kunnianloukkaustuomioita. Kaikki tuomiot on saatu aikaan rikosten avulla. Lisäksi olen joutunut törkeiden ihmisoikeusrikosten kohteeksi. PR-Teollisuus Oy:n konkurssi saatiin aikaan rikollisesti. Rikokset eivät voi olla vanhentuneita, koska ulosotto on voimassa. Ei voi olla niin, että rikoksilla aikaansaadut ulosotot jäävät voimaan ja rikokset vanhentuvat. Minun oikeustajuni mukaan ulosotto pitää rikokset avoimena.
Poliisin tutkimattajättämispäätökset
Muun muassa nämä rikokset on jätetty selvittämättä
syyttäjä Sulo Heiskarin esteellisyys, syyttäjä Sulo Heiskari on ollut esteellinen toimimaan syyttäjänä, koska on ollut kaupanvahvistajana ko.kaupoissa, jossa kauppakirjan allekirjoittaja todistaa, ettei Heiskari ole ollut paikalla kun kauppakirjat on allekirjoitettu ja kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo todistaa ettei hän ole ollut paikalla kun kaupat on vahvistettu
Törkeä petos Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n välisissä kaupoissa, jossa myyjä salasi 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset ja ilmoitti keskeneräisen tilauskannan 15 miljoonaa markkaa suuremmaksi kuin se todellisuudessa oli. Lisäksi myyjä käytti saattohoitajaa eli Jouni Remestä oli mukana kaupan valmisteluissa. Remes oli tehnyt muiden osakkaiden tietämättä sopimuksen Kera Oy:n kanssa ettei Kera Oy:tä käytetä rahoittajana yrityksen rahoituksessa.
Törkeä prosessipetos konkurssiasiassa. Kaupat purettiin ja yritys haettiin väärillä tiedoilla konkurssiin. Lisäksi varatuomari Paavo M. Petäjä antoi väärän lausuman konkurssiasiassa Ylivieskan käräjäoikeudelle PR-Teollisuus Oy:n puolesta ilman asianomaisten valtakirjoja ja toimeksiantoja.
Asianajaja Asko Keränen pyysi ja sai avoimet valtakirjat konkurssiasiassa valituksen tekemiseksi, koska konkurssi oli laiton. Asianajaja Asko Keränen jätti valituksen tekemättä.
Tämän rikosprosessin seurauksena syyttäjä Sulo Heiskari, poliisi Raimo Ollila ja asianajaja Hannu Maskonen jatkoivat rikollista toimintaansa. Jouduin todellisen Ahojahdin kohteeksi puolustaessani oikeuksiani ja jouduin olemaan jopa maanpaossa rikollisesti toimivien valtion virkamiesten toiminnan takia.
PR-Teollisuuden konkurssiasiasta on seuraavassa tarkat selostukset ja todistukset. Pyydän, että Sinä pääministerinä toimit niin, että oikeus toteutuu. PR-Teollisuus Oy:n konkurssipäätöksen purkaminen vaikuttaa siten, että kaikki minua ja yritystoimintaani koskevat päätökset purkautuvat.
Tässä selostus ja todistusaineistot
PR-talojen konkurssivyyhti todistusaineistoineen
http://kalajokinen.blogspot.fi/2017/06/pr-talojen-konkurssivyyhti.html
PR-talojen konkurssivyyhti todistusaineistoineen 2
http://kalajokinen.blogspot.fi/2017/06/pr-talojen-konkurssivyyhti_24.html
PR-talojen konkurssivyyhti todistusaineistoineen 3
http://kalajokinen.blogspot.fi/2017/06/pr-teollisuus-oyn-konkurssivyyhti.html
On uskomatonta, että Suomen poliisi, syyttäjälaitos, oikeuslaitos ja laillisuusvalvonta ei ole tutkinut näitä rikoksia. Herää kysymys voiko Suomen poliisiin ja oikeuslaitokseen luottaa. Vastaus on EI VOI.
Pyydän, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin poliisin, syyttäjän, oikeuslaitoksen ja laillisuusvalvonnan työtapojen ja tutkintamenetelmien tarkistamiseksi siten, että kansalaiset saavat oikeutta ja virkamiesten toimintaan voi luottaa. Jos virkamiehet toimivat lain mukaisesti niin Suomen valtio säästää valtavia summia rahaa.
Tässä selostus vuosien 1996-2005 viranomaisten toiminnasta asiassani
Poliisin tutkimattajättämättäpäätöksiä
Raimo Ollila, Ylivieskan poliisi, jokainen tutkintapyyntö on jätetty tutkimatta. Tutkintapyynnöt on tehty ajoissa, mm.
15.3.1997, täydennys 23.3.1997, päätös
26.06.1997 6870/5406/97
9.10.1997 6870/R/891/97, S10109/01,
13.08.2002 6870/S/10109/01,
13.08.2002 S/10456/02,
03.01.2002 R/1690/ Olli Sikala Haapajärven poliisi
Erkki Huhtakallio, Ylivieskan poliisi 3.8.1998 tehty tutkintapyyntö
Kaarlo Similä, Ylivieskan poliisipäällikkö, tutkintapyyntö 12.07.2002
lausuma Ylivieskan käräjäoikeudelle 25.2.2004
Tapio Mäkelä Oulun KRP, tutkintapyyntä 20.08.1997
10.1.1998
26.8.1998 2521/R/737/97, kirje 30.3.200,
varatuomari Jorma Herttuaisen tekemä tutkintapyyntö 22.5.1998, lausuma 30.3.2000
Eero Klemetti, Oulun KRP:n päällikä 2400/R/506/00
Pentti Yliniva, KRP:n päällikkä. Pohjoinen osasto
18.11.1999 tehty tutkintapyyntä
10.09.1998 tehty tutkintapyyntö
2400/R/760/9919.4.2000
2400/R/737/97.19.12.1997
2400/R/760/99,18.11.1999
2400/S/13013/9919.11.1999
2400S/13077/99 15.12.1999 ,
19.5..2000 106/TUP/98
Kauko Aaltomaa, KRP, apulaisjohtaja, tutkintapyyntö 5.5.2000,
ratkaisu 30.5.2000 106/TUP/98,
tutkintapyyntö Aaltomaalle 4.6.2000,
3.4.2001 28/TUP/01
Rauno Ranta, KRP:n päällikkö tutkintapyyntö 18.8.1998,
Rauno Ranta, Juha Keränen, päätös 15.12.1998 106/TUP/98
2.5.2000 106/TUP/98 Rauno Ranta ja Kauko Aaltomaalle
1.9.2003 64/TUP/03 Rauno Ranta ja Marko Viitanen
Jouko Rajaniemi, poliisiylitarkastaja Oulun läänin hallitus 6.7.1999 POL 374 B
Erkki Haikola, Oulun läänin poliisiosaston päällikkö, tutkintapyyntö 18.8.1998
Jorma Vuorio ja Jonne Lähteenmäki, sisäasiainministeriön poliisiosasto 10.8.1998 84/662/98,
poliisiministeri Jan-Erik Enestamille tehty tutkintapyyntö 20.7.1998
17.8.1998 kirje ja tutkintapyyntä poliisiylitarkastaja Jorma Vuoriolle
10.8.1998 päätös 84/662/98
28.6.2000 SM-2000-1060/Ri-2 Jorma Vuorio ja Jonne Lähteenmäki
Jorma Toivanen ja Jonne Lähteenmäki 20.3.2000 dnro 49/662/98
11.6.2002 SM-2002-1312/Ri-
Kimmo Markkula KRP Vantaa 12.7.2002 88/TUP/02,
12.7.2002 88/TUP/02
12.7.2002 93/TUP/02
Juha Vehmaskoski KRP:n rahanselvittelykeskus, kieltäytyi tutkimasta Rinstrojen rahanpesua, vaikka Rienstra oli tuomittu USA:ssa rahanpesusta ja Suomessakin näytöt olivat kiistattomat
Reijo Naulapää, poliisiylijohtaja sisäasiainministeriö tutkintapyyntö 16.8.1998
kirje 20.3.2000 dnro 49/662/98,
tutkintapyyntö Naulapäälle 29.5.2000
Kari Häkämies sisäministeri 25.8.1999, vastaus kansanedustajien Risto Kuisma, Raimo Vistbacka, Bjarne Kallis, Tapio Karjalainen, Matti Huutola, Marja-Leena Kemppainen, Pekka Vilkkuan tutkintapyyntöön, yksi kansanedustaja pyyhki nimensä yli tutkintapyynnöstä. Hänen nimensä on Antti Rantakangas
Rauno Rannan vastaus kansanedustaja Raimo Vistbackalle
Ville Itälän keskustelunvahvistus 8.1.2001 SM-2001-776/Tu-411
Tapio Kalliokosken päätökset 22.10.2004
20.10.2004.
25.10.2004
22.10.2004
22.9.2004, päätökset ovat koodittomia
Tapio Mäksen päätös 22.4.2005 2400/s/10249/05
6870/S/10431/99, Aho, Virta
6870/R/1104/97, Aho
6870/R/372/97, Aho, Virta
6870/R/1279/98, Aho
6870/R/1372/99, Aho
6870/S/10148/00, Aho
6870/R/1371/99, Aho
6870/R/833/00, Aho
6870/S/10109/01, Aho
6870/R/137/01, Aho
6870/R/412/97, Aho
4728/R/288/96, Aho
4728/R/339/96, Aho
6870/S/10375/02, Aho
6870/R/120/03, Aho
6870/R/1041/07, Aho
6870/R/1521/04, Aho
6870/R/4131/07, Aho
6870/R/10837/06, Aho
6870/S/10225/08, Aho
6030/R/1690/02, Aho
6610/S/10590/05, Aho
6610/S/11066/05, Aho
6610/S/10599/06, Aho
Keskusrikospoliisin asiankäsittelyjärjestelmästä löytyvät diaarinumerot:
106/TUP/98
28/TUP/01
88/TUP/02
93/TUP/02
157/TUP/03
156/TUP/04
923/7/08
328/7/10
360/7/10
2400/2011/1106
2400/2011/1376
2400/2011/1639
2400/2012/609
POL-2015-2595
Poliisiasiain tietojärjestelmästä löytyvät, Keskusrikospoliisin piirikoodille kirjatut ilmoitusnumerot:
2400/S/10176/14
2400/S/10104/14
2400/S/10078/14
2400/s/10615/11
2400/S/10357/08
2400/S/10249/05
2400/S/10591/04
2400/S/10590/04
2400/S/10589/04
2400/S/10588/04
2400/S/10736/03
2400/R/760/99
2400/R/737/97
Oikeuden vääriä päätöksiä
R98/503 Ylivieskan käräjäoikeus 01.06.1998 R98/71 144
R02/393 Ylivieskan kärjäoikeus 15.02.2002 RD01/361 10046
S01/320 Ylivieskan käräjäoikeus 30.01.2001 K00/1003 148
S00/1437 Ylivieskan käräjäoikeus 13.11.2000 K00/1003 1311
S01/447 Ylivieskan käräjäoikeus 28.02.2001 K001/1003 280
R98/692 Ylivieskan käräjäoikeus 26.08.1998 R98/90 224
R03/150 Ylivieskan käräjäoikeus 19.12.2002 R02/276 R1.OH.KP
Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 30.05.1996 nro 860
Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 03.01.1997 96/531
Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 28.06.1996 nro 900
Ylivieskan käräjäoikeuden tuomio 26.08.1998 nro 228
Ylivieskan käräjäoikeudenpäätös 19.09.2000 bro 1066
Ylivieskan käräjäoikeuden tuomio 03.10.2000 nro 1050
Vaasan hovioikeuden tuomio 21.05.1999 nro 521
Vaasan hovioikeuden päätös 08.12.2000 nro 1376
Vaasan hovioikeuden päätös 07.05.2001 nro 545
Vaasan hovioikeuden päätös 13.01.2000 nro 39 R98/692
Vaasan hovioikeuden päätös 31.01.2000 nro 39
Korkeimman oikeuden päätös 11.01.2002 R2000/206 nro 0017
Korkeimman oikeuden päätös 24.01.2001 H2000/386 nro 0143
Korkeimman oikeuden päätös 20.09.2001 nro 1841
Korkeimman oikeuden päätös 10.07.2003 H2001/318 nro 1800
Korkeimman oikeuden päätös 10.07.2003 H2002/16 nro 1801
Korkeimman oikeuden päätös 10.07.2003 H2002/210 nro 1802
Korkeimman oikeuden päätös 28.06.2002 H2001/138 nro 1771
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 22.12.2004 3383 nro 17602/04
konkurssiasiat
K
96/531,
PR-Teollisuus Oy (hja Alavieskan Puurakenne )
Konkurssituomio 3.1.1997/1
K 97/1236
International Timber (hja Eläke-Varma Keskinäinen
yhtiö)
Konkurssituomio 7.9.1998/963
K 00/1003
Erkki Aho (hja Alavieskan Puurakenne)
ratkaisu 28.2.2001/280, rauennut/sillensä, valitettu
hovioikeuteen
K 10/5019
Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 4.1.2011/38, peruutettu
K 10/3862
Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 30.8.2010/4430, sillensä, muu syy
K 11/1589
Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 26.9.2012/7257, rauennut, sillensä
ITC Finland Oy:n
konkurssi, ei löytynyt diaarista
Rikosasiat:
R
98/71
Asia: velallisen vilpillisyys
ratkaisu 1.6.1998/144
R 98/90
Asia: muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset
ratkaisu 26.8.1998/1
ratkaisu 13.8.1998
RD 01/361
ratkaisu 15.2.2002/10046 , jätetty tutkimatta
R 05/506
asianomistajana Tapio Lahola
Tuomio 28.11.2005/529, valitettu hovioikeuteen
R 10/506,
asianomistaja Mikko Kovalainen
Tuomio 6.9.2010/1034, valitettu hovioikeuteen
R 11/537
asianomistaja Markku Koski
Tuomio 27.7.2011/587, valitettu hovioikeuteen
Rikosasiaa, jossa
asianomistajana Torsti Kalliokoski, ei löytynyt diaarista
Rikosasia
R 97/288 koskee muuta vastaajaa, rikosilmoituksen numerolla ei löydy
diaarista
S 95/1488 Kja
Alavieskan Puurakenne, vjat: Erkki Aho, Kari Konu, Markku Koski,
PR-Teollisuus Oy, Remes Jouni ja Virta Heino, asiaan osallisena
PR-Teollisuus Oy:n
konkurssipesä
Ratkaisu 28.6.1996 , hyväksytty kokonaan tai osittain
Katriina
Rantinsalo
hallintosihteeri
Tässä Rovaniemen hovioikeuden ilmoitus siellä käsitellyssä olleista asioista. En ole saanut yhteenkään hovioikeuden käsittelyyn suullista käsittelyä.
S
13/603
H 13/408
H 13/378
S 12/378
S 11/721
R 11/715
R
09/679
S 09/633
H 08/1027
S 11/420
S 11/85
R 10/904
R
08/974
R 08/790
R 06/70
Valtakunnansyyttäjäviraston ilmoitus
Valtakunnansyyttäjänvirastoon toimittamianne kirjoituksia on käsitelty seuraavilla diaarinumeroilla:
186/41/98,
217/22/98,
109/42/99, 239/42/99, 80/41/99, 108/41/99,
58/42/00,
83/42/00, 184/42/00,
2/42/01, 111/42/01, 142/42/01,
126/42/02,
198/42/02,
11/41/03,
137/42/04, 7/41/04, 63/41/04, 148/41/04,
155/41/04,
159/41/05,
136/41/08,
37/42/09, 74/42/09,
9/41/09, 155/21/09,
44/41/11,
96/21/12,
45/21/13
Lisäksi
kirjoituksianne on diarioitu seuraaville diaarinumeroille:
2/92/08,
1/92/09, 2/82/10, 2/92/11, 2/92/12, 2/92/13 ja 2/92/14
Valtakunnansyyttäjänvirasto
PL
333
00181 Helsinki
p. 02956 20810
vksv@oikeus.fi
Laillisuusvalvojien päätökset
apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen päätös 24.11.2004 Dnro 2406/4/04
suppea luettelo löytyy tästä osoitteesta
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2015/03/suppea-asialuettelo.html
Tässä selostus vuosien 2006 -2017 viranomaisten toiminnasta asiassani
Tarkemmat selostukset asioista
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/
Vahingonkorvauslaskelma ajalta 11.5.1995 – 30.6.2017
osakepääoma 100 857 euroa
toimitusjohtajan palkka 4 438 394 euroa
omaisuuden menetys (omakotitalo, kesämökki) 302 571 euroa
tuotemerkit ym. 1 344 477 euroa
henkiset kärsimykset 2 140 000 euroa
tilauskanta 165 911 euroa
kotimaan myynti 26 053 406 euroa
Japanin myynti 1 443 430 euroa
Optinorm Saksa 30 425 586 euroa
ikkunakauppa 17 551 182 euroa
Rautia/Kesko 47 407 000 euroa
Saksan hirsi 10 460 000 euroa
Venäjän puu 11 460 569 euroa
rikollinen ulosotto 1.7.1996 – 31. 5.2017 535 000 euroa
yhteensä 153 828 383 euroa
Vaadin, että Suomen valtio korvaa minulle aiheuttamansa taloudelliset vahingot ja mittaamattomat henkiset kärsimykset. Summa kasvaa 7 % vuodessa ja kasvaa korkoa korolle.
Kalajoella 09.07.2017
Erkki Aho
Lankilantie 25 B 5
85100 KALAJOKI
044-3025948
PR-talojen markkinoilta poistaminen
Alavieskan
Puurakenne Oy oli aikanaan Suomen kolmanneksi suurin talotehdas,
jonka kotipaikka oli Alavieska. Taloudellisen laman alkaessa
1990-luvun alussa APR oli Keski-Pohjan Säästöpankin asiakas. Pankki
kuului niin sanottuun mustaan tusinaan eli 12 taloudellisesti
heikoimman säästöpankin joukkoon Suomessa. 22.10.1993 Esko
Ahon hallitus
hyväksyi SSP-sopimuksen, jossa päätettiin säästöpankkien
pilkkomisesta ja toimialarationalisoinnista. Talonrakennusala kuului
sopimuksen mukaan toimialarationalaisoinnin piiriin. Kera Oy:ssä
perustettiin niin sanottu ruumiinpesuryhmä, jonka tarkoituksena oli
poistaa markkinoilta Kera Oy:n rahoittamia yrityksiä uhkaavat
yritykset. Alavieskan Puurakenne Oy ajettiin konkurssiin erikoisella
tavalla vastoin tehtyjä sopimuksia. Konkurssipesän suurimmat
velkojat olivat Kera Oy ja Arsenal Oy. Konkurssipesänhoitajina
toimivat varatuomarit Antti
Latola ja Hannu
Maskonen.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä valitsi tulevan syyttäjän Sulo
Heiskari tietoisesti
kaupanvahvistajaksi jotta hän voi estää todellisten rikollisten
syytteeseen asettamisen. Syyttäjä Sulo
Heiskarin "oikeana
kätenä" on toiminut Ylivieskan poliisi Raimo
Ollila.
Olen
pitänyt ajan tasalla nykyiset ja edelliset oikeus- ja
poliisiministerit. He eivät reagoi asioihin vaan toimivat
ministerivalan vastaisesti. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että
rikollisille on annettu syytesuoja asioissa, joissa toisena
osapuolena on valtion "rikollisjärjestöt" Arsenal Oy ja
Kera Oy. Rehelliset syyttömät kansalaiset pyritään oikeus- ja
asianajajamafiaa hyväksikäyttämällä leimaamaan rikollisiksi. On
syytä epäillä, että rikollisten suojelussa ovat mukana
laillisuusvalvojat ja konkurssiasiamiehet, ylin poliisijohto ja
oikeuslaitos. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että tiedostusvälineet
on vaiennettu asioissa nettiä lukuunottamatta. Netti toimii vielä
toistaiseksi vapaana, mutta ei häiriöttömänä tiedotusvälineenä.
Olen perehtynyt juridiikkaan niin paljon, että tiedän varmasti
olevani oikeassa. Jos joku pystyy todistamaan, että olen väärässä,
niin olen siitä erittäin kiitollinen. Oikeustieteen tohtori Petter
Kavonius kirjoitti
05 02 2008, 20:59 palauttteessaan päiväkirjaani näin: Sanottakoon
se nyt vielä selvästi kerran: En ole tämän Ahon juridisessa
argumentaatiossa tai niihin liittyvissä faktoissa virheitä
havainnut.
Erkki
Ahon juridinen argumentointi:
Alavieskan
Puurakenne Oy:n väliaikaisilla pesänhoitajilla Antti Latolalla ja
Hannu Maskosella ei ollut oikeutta lain mukaan myydä kiinteää
omaisuutta. Heillä ei myöskään ollut kirjallista valtuutusta
myynnille. He toimivat konkurssisäännön ja maakaaren vastaisesti.
Siis vastoin lakia.
Katso
konkurssiasiamiehen lausunto: "Hyvä pesänhoitotapa
konkurssipesän
realisoinnissa"
http://www.konkurssiasiamies.fi/2265.htm
Konkurssisääntö
50 a § (31.1.1995/110)
Väliaikainen
pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan
konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin
se on välttämätöntä tappioiden välttämiseksi taikka
konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aiheutuvien kustannusten
maksamiseksi.
Maakaari
2 luku 3 § Valtuutus kiinteistön kauppaan
Valtuutus
kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on
allekirjoitettava valtakirja ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja
myytävä kiinteistö.
Koska
väliaikaiset pesänhoitajat Antti
Latola ja Hannu
Maskonen myivät
lainvastaisesti toisen kiinteää omaisuutta ilman valtakirjaa ja
vielä konkurssisäännön vastaisesti salaten 48 miljoonan pantatut
kiinnitykset, niin rikos on kiistattomasti tapahtunut. Suomen lain
mukaan rikoksen avulla tehty oikeustoimi on pätemätön. Teko
täyttää kiistatta törkeän petoksen tunnusmerkistön. Kera Oy oli
päättänyt poistaa PR-talot markkinoilta ylikapasiteetin
purkamiseksi. Kera Oy oli Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän
toinen päämies ja toinen oli Arsenal Oy. Markkinoilta
poistamispäätöksestä huolimatta se myi kiinteistöt, maa-alueet,
koneet ja laitteet sekä tuoteoikeudet markkinoilta poistettavalle
yritykselle. Kera Oy:ssä oli päätetty markkinoilta poistettavat
yritykset. Kera Oy käytti saattohoitajia tehtävän suorittamiseen.
Toimialarationalisointi oli päätetty myös SSP-sopimuksessa
22.10.1993.
Rikoslaki
19.12.1889/39 36 luku 2 § (24.8.1990/769). Törkeä petos.
Jos
petoksessa 1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä, 2) aiheutetaan
huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa 3) rikos tehdään
käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä
luottamusta tai) rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen
erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa ja petos on myös
kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava
törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi
ja enintään neljäksi vuodeksi.
Väliaikaiset
konkurssipesänhoitajat Antti
Latola ja Hannu
Maskonen myivät
myös keskeneräisen tilauskannan, jonka arvo oli todellisuudessa 15
miljoonaa markkaa pienempi kuin kaupantekohetkellä ilmoitettiin.
Konkurssipesänhoitajien Latolan ja Maskosen toiminta on ollut myös
kauppakaaren vastaista.
Kauppakaari
31.12.1734/3 9 §
Jos
tavara väärennetään, käyköön sen rikoksen niinkuin muunkin
varkauden. Jos käsityöläinen sen tekee, menettäköön myös
ammattioikeutensa. Jos joku myypi tavaran, jonka tietää
väärennetyksi tahi vilpinalaiseksi, niinkuin huonon hyvästä,
sekoitetun puhtaasta, olkoon sama laki. Väärästä mitasta ja
painosta säädetään 8 luvussa ja väärän rahan tekemisestä
Rikoskaaressa.
Myös
laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228 esittää
tiettyjä ehtoja kaupantekemiselle eli kauppaehtojen
kohtuuttomuudelle.
30
§ Jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan
petollisella viettelyllä taikka jos hän on tietänyt tai hänen
olisi pitänyt tietää, että toinen on oikeustoimen tekijän sen
tekemiseen petollisesti vietellyt, ei oikeustoimi sido vieteltyä.
31
§ Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä,
kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai
edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä
epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi
josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt
oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.
32
§ Jos jonkun tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun hänen
erehdyksensä johdosta saanut toisen sisällyksen, kuin on
tarkoitettu, ei tahdonilmaisu sellaisena sido sen antajaa, jos se,
johon tahdonilmaisu on kohdistettu, tiesi tai hänen oli pitänyt
tietää erehdyksestä.
33
§ Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön
saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että
niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota
oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy
olettaa niistä tietäneen.
37
§ Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi
kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se
huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava
huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa
tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut
seikat.
Kauppalaki
27.3.1987/355 määrittelee irtaimen kaupan.
Tiedot
tavarasta 18 § Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä
tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä
tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden
voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.
Tavarassa
on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, joita joku muu kuin
myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, on ennen
kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanut sen ominaisuuksista tai
käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tavaran
ei kuitenkaan katsota olevan virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä
hänen olisi pitänytkään olla selvillä näistä
tiedoista.
Sellaisena
kuin se on -ehto 19 § Jos tavara on myyty "sellaisena kuin se
on" tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä
katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:
1)
tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa
antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa
vaikuttaneen kauppaan
2)
myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon
sellaisesta tavaran ominaisuuksia tai käyttöä koskevasta
olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta
ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja
laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; tai
3)
tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta
ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta
edellyttää.
Kaupanvahvistaja
ja tuleva syyttäjä Sulo Heiskari ei ole ollut paikalla asianajaja
Hannu Maskosen toimistossa Oulussa 11.5.1995, kun kauppasopimukset on
allekirjoitettu. Asiasta on toisen kauppakirjan allekirjoittajan
Heino Virran kirjallinen todistus, jossa hän todistaa, ettei ole
koskaan tavannut kaupanvahvistaja Sulo
Heiskaria.
Hän voi todistaa asian myös suullisesti.
Kaupanvahvistajan
kutsuma todistaja PR-talojen talomyyjä Arto
Ranta-Ylitalo todistaa
KRP:n kuulusteluissa, että hän ei ollut paikalla, kun
kauppasopimukset on allekirjoitettu. Hän ei siis ole ollut
Oulussa Hannu
Maskosen toimistossa,
kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Asian voi todistaa myös
Maskosen toimistossa työskennellyt naishenkilö Minna Hanhisuvanto.
Arto Ranta-Ylitalo oli myös esteellinen todistaja kauppakaaren 17
luvun 43 §:n mukaan, koska hänelle oli kaksinkertainen hyöty
siitä, että kauppasopimus allekirjoitetaan. Arto Ranta-Ylitalo
toimi talomyyjänä konkurssiin menneessä yrityksessä sekä myös
ostajana toimivassa yrityksessä.
Kaupanvahvistaja-asetus
edellyttää, että kaupanvahvistaja ja kaupanvahvistajan kutsuma
todistaja ovat paikalla, kun kaupat vahvistetaan. Näin ei ole ollut.
Siksi kauppa on mitätön. Syyttäjä Sulo Heiskari on merkitty
kaupanvahvistajaksi kaupoissa, jossa hän on toiminut syyttäjänä.
Hän on varmasti esteellinen syyttäjistä annetun lain perusteella.
Kiinteistökauppa on maakaaren ja kaupanvahvistaja-asetuksen sekä
oikeudenkäymiskaaren vastainen.
Maakaaren
2 luku Kiinteistön kauppa 1 § Kauppakirjan muoto
Kiinteistön
kauppa on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän
asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on
vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä
ollessa.
Kauppakirjasta
on käytävä ilmi:
1)
luovutustarkoitus;
2)
luovutettava kiinteistö;
3)
myyjä ja ostaja; sekä
4)
kauppahinta ja muu vastike.
Kauppa
ei ole sitova, ellei sitä ole tehty tässä pykälässä säädetyllä
tavalla. Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet kauppakirjaan merkittyä
suuremmasta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, myyjällä ei ole
oikeutta saada perityksi enempää kuin mitä kauppakirjaan on
merkitty.
Kaupanvahvistaja-asetus
28.12.1979/1080 3 § (17.1.1992/25)
Luovutuskirjan
oikeaksi todistaminen. Kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi maakaaren 1
luvun 2 §:ssä tarkoitetun luovutuskirjan merkitsemällä
todistuksen luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi
luovutuskirjan allekirjoittaneiden henkilöiden nimet sekä heidän
henkilöllisyytensä toteaminen. Todistuksessa on mainittava, ovatko
allekirjoittajat olleet yhtaikaa saapuvilla, sekä että he ovat
myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti
allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi mainittava luovutuskirjan
oikeaksitodistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan, jonka on
mainittava virka-asemansa tai tuomioistuimen hänelle antama määräys
toimialueineen, sekä hänen kutsumansa esteettömän todistajan on
allekirjoitettava todistus. Jos luovutuskirjaa on laadittu useita
kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen niistä. Kirjallinen
esisopimus on todistettava samalla tavoin kuin
luovutuskirja.
Oikeudenkäymiskaari
17 luku 43 § (29.7.1948/571)
Milloin
lain mukaan oikeustoimi on päätettävä esteettömäin todistajain
läsnä ollessa tai esteettömän todistajan on toimituksessa oltava
läsnä, olkoon, mikäli erikseen ei ole toisin säädetty,
sellaiseksi todistajaksi esteellinen:
1)
se, joka 30 §:n mukaan ei saa vannoa todistajanvalaa;
2)
se, joka itse on toimituksessa asianosainen tai jonka oikeutta
toimitus koskee tahi joka itse on oikeustoimeen osallinen taikka
jonka hyväksi oikeustoimi tehdään;
3)
se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa henkilöön, joka
toimituksessa on asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi
joka on oikeustoimeen osallinen tai jonka hyväksi oikeustoimi
tehdään; taikka
4)
se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa siihen, jonka
tehtäviin toimitus kuuluu, tai notaarin tahi viran tai toimen
haltijaan, jota käytetään oikeustoimen tekemisessä.
Syyttäjän
tehtävät määrätään laissa Laki yleisistä syyttäjistä
11.3.1997/199. 1 § Syyttäjän asema ja tehtävät.
Syyttäjän
tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta
rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä
asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla.
Tehdessään tähän liittyvät oikeudelliset ratkaisut ja muut
toimenpiteet syyttäjän on noudatettava tasapuolisuutta,
joutuisuutta ja taloudellisuutta.
Esteellisyys
määritellään 12 §. Syyttäjä on esteellinen, jos:
4)
hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä
toimeksiantosuhteessa asianosaiseen taikka siihen, jolle asiassa on
odotettavissa hyötyä tai vahinkoa;
6)
muu kuin 1–5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan
perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan
asiassa.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä haastoi PR-Teollisuus Oy:n ja takaajat
oikeuteen. Ylivieskan kärjäoikeus ei toimittanut haasteita tiedoksi
lainkaan takaajille ja takaajia edusti asiassa Ylivieskan
käräjäoikeudessa takaajille täysin tuntematon asianajaja Jouni
Vihervalli ilman
valtakirjoja ja toimeksiantoja. Ylivieskan käräjäoikeus oli
tietoinen siitä, että takaajat eivät ole saaneet haasteita
tiedokseen ja että asianajaja Jouni Vihervallilla ei ollut
valtakirjoja eikä toimeksiantoja hoitaa asiaa. Siitä huolimatta
Ylivieskan käräjäoikeus teki asiassa päätöksen. Ylivieskan
käräjäoikeuden päätös on syntynyt vastoin lakia ja tehty
tietoisesti. Siksi kysymys on tahallisesta rikoksesta. Ylivieskan
käräjäoikeuden toiminta on ollut oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3
§:n ja 15 luvun 4 §:n vastaista ja samalla toimituus myös saman
lain 1 luvun 12 §:n vastaisesti.
Oikeudenkäymiskaari
11 luku 3 § (22.7.1991/1056)
Kun
tuomioistuin tai virallinen syyttäjä huolehtii tiedoksiannosta,
tiedoksianto toimitetaan lähettämällä asiakirja
asianosaiselle:
1)
postitse saantitodistusta vastaan; tai
2)
kirjeellä, jos voidaan olettaa, että vastaanottaja saa tiedon
asiakirjasta ja määräpäivään mennessä palauttaa todistuksen
tiedoksiannon vastaanottamisesta.
Oikeudenkäymiskaari
15 luku 4 § (11.4.1958/150)
Oikeudenkäyntiasiamiehen
on, jollei päämies ole häntä tuomioistuimessa asiamieheksi
suullisesti valtuuttanut, esitettävä päämiehen omakätisesti
allekirjoittama valtakirja.
Oikeudenkäymiskaari
1 luku 12 §
Jos
tuomari ilmeisestä huolimattomuudesta tahi ymmärtämättömyydestä
tekee väärän tuomion, menettäköön virkansa kokonaan tahi
määräajaksi, tahi maksakoon rahasakon, kolmijakoon, aina
asianhaarain mukaan, ja korvatkoon kaiken vahingon. Jos hän sen
tahallansa tekee, vihasta ja ilkeydestä taikka ystävyyden, lahjain
ja voiton tähden, menettäköön virkansa, saamatta sitä koskaan
takaisin, korvatkoon myös vahingon, ja lahjat menkööt vaivaisille.
Jos joku sellaisen väärän tuomion tähden menettää henkensä
tahi kunniansa, menettäköön tuomarikin pahuutensa ja ilkeytensä
takia henkensä tahi kunniansa.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kiinteistöjen kaupat 19.3.1996
ja koneiden ja laitteiden, keskeneräisen tilauskannan ja
tuoteoikeuksien kaupat 18.4.1996. Kiinteistöjen kauppojen purkaminen
tehtiin vastoin lakia, sillä kaupanvahvistaja ei ollut
paikalla.
Maakaari
2 luku 5§ Sopimus kaupan purkamisesta
Sopimus,
jolla kiinteistön kauppa puretaan tai kiinteistö palautetaan
myyjälle, on tehtävä 1 ja 3 §:ssä säädetyllä
tavalla.
Kauppalaki
10 luku 44 § Kaupan purku maksuviivästyksen vuoksi
Myyjä
saa purkaa kaupan ostajan maksuviivästyksen vuoksi, jos viivästys
merkitsee olennaista sopimusrikkomusta.
Jos
myyjä on asettanut kauppahinnan maksamiselle määrätyn lisäajan,
joka ei ole kohtuuttoman lyhyt, eikä ostaja suorita maksua lisäajan
kuluessa, myyjä saa niin ikään purkaa kaupan.
Lisäajan
kuluessa myyjä saa purkaa kaupan vain, jos ostaja ilmoittaa, ettei
hän tule suorittamaan maksua tämän ajan kuluessa.
Jos
ostaja on saanut tavaran hallintaansa, myyjä saa purkaa kaupan vain,
jos hän on pidättänyt itselleen oikeuden siihen tai jos ostaja
torjuu tavaran.
Myyjän
purkuoikeus on peruuttamaton,
ks. mm. Telaranta: Sopimusoikeus, Helsinki 1990 s.39. Kun ko. kauppa
on purettu, ovat myös takaussitoumukset rauenneet. Takaussitoumus on
liitännäinen pääsitoumukseen, joten missään tapauksessa
takaussitoumukset eivät voi jäädä voimaan pääsitoumus
purettaessa.
Alavieskan
Puurakennen Oy haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin vaikka kaupat oli
purettu. Muutoinkin konkurssihakemus oli totuuden vastainen eli oli
tehty täysin väärillä tiedoilla. Saatava ei ollut selkä ja
riidaton, koska kaupat oli purettu. Konkurssihakemuksessa ei oltu
huomioitu lainkaan sitä, että kaupat oli purettu. Kauppojen purun
johdosta saatava ei ollut lainmukainen eli selvä ja riidaton.
Loppuselvitystä ei oltu tehty. Vanhan konkurssisäännön aikana
velalliset haettiin konkurssiin nk 8 pv säännön nojalla. Tuolloin
velalliselle annettiin konkurssiuhkainen maksukehotus, jossa
velallista vaadittiin maksamaan selvä ja riidaton saatava kahdekasn
(8) päivän kuluessa kehotuksen tiedoksisaannista.
Konkurssisäännön
5 § mukaan Velkoja, jolla on selvä ja maksettavaksi käynyt
saatava.
Konkurssiasiassa
varatuomari Paavo
M. Petäjä on
antanut ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman Ylivieskan
käräjäoikeudelle, että kanne on oikea. Lausuma on väärä ja
annettu vastoin lakia. Varatuomari Paavo
M. Petäjä tunnustaa
KRP:lle antamassaan lausunnossa, että hänellä ei ollut asiassa
valtakirjoja eikä toimeksiantoja. Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesä on antanut Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän
lausuman PR-Teollisuus Oy:n nimissä. Kysymyksessä on selkeä rikos.
Takaajia ei oltu haastettu oikeusteen lainkaan tässä
konkurssiasiassa. Ylivieskan käräjäoikeuden menettely oli
oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 1 §:n vastaista. Takaajille ei
toimitettu tiedoksisaanteja. Ylivieskan käräjäoikeuden toiminta
oli oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 1 §:n ja 3 §:n vastaista. Sama
tuomari eli Juha Nieminen oli tehnyt ratkaisun asiassa, jossa
takaajat eivät olleet saaneet tiedoksi haasteita ja heitä oli
edustanut heille täysintin tuntematon asianajaja ilman valtakirjoja
ja toimeksiantoja, teki päätöksen myös konkurssiasiassa, jossa
konkurssihakemus oli tehty vastoin lakia, sillä saatava ei ollut
selvä ja riidaton ja lisäksi asiassa väärän lausuman antoi
varatuomari Paavo
M. Petäjä ilman
valtakirjoja ja toimeksiantoja. Käräjätuomarin olisi tullut
tarkistaa varatuomari Paavo
M. Petäjältä valtakirjat
ja toimeksiannot. Menettely on ollut oikeudenkäymsikaaren 15 luvun 4
§:n vastaista. Käräjätuomari Juha Nieminen laiminlöi
virkavelvollisuutensa. Käräjätuomari Juha Nieminen oli esteellinen
toimimaan asiassa käräjätuomarina, koska oli syytä epäillä
hänen puolueettomuuttaan. Katso
oikeudenkäymiskaari 13 luku 7 §.Oikeudenkäymiskaari 10 luku 1 §
Laillisesta tuomioistuimesta (12.8.1960/362) Kun
joku velasta tahi muusta henkilöä koskevasta riita-asiasta aikoo
tehdä kanteen toista vastaan, haastettakoon hänet siihen oikeuteen,
jonka piirissä haastettavan koti ja asuinpaikka
on.
Oikeudenkäymiskaari
11 luku 1 § (22.7.1991/1056) Tiedoksiannosta
oikeudenkäynnissä
Tuomioistuin
huolehtii tiedoksiannosta, jollei jäljempänä toisin säädetä. 3
§ (22.7.1991/1056)
Kun
tuomioistuin tai virallinen syyttäjä huolehtii tiedoksiannosta,
tiedoksianto toimitetaan lähettämällä asiakirja
asianosaiselle:
1)
postitse saantitodistusta vastaan; tai
2)
kirjeellä, jos voidaan olettaa, että vastaanottaja saa tiedon
asiakirjasta ja määräpäivään mennessä palauttaa todistuksen
tiedoksiannon vastaanottamisesta.
Oikeudenkäymiskaari
15 luku 4 § (11.4.1958/150)
Oikeudenkäyntiasiamiehen
on, jollei päämies ole häntä tuomioistuimessa asiamieheksi
suullisesti valtuuttanut, esitettävä päämiehen omakätisesti
allekirjoittama valtakirja.
Oikeudenkäymiskaari
13 luku 7 § (1.6.2001/441)
Tuomari
on esteellinen, jos hän tai hänen 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa
tarkoitettu läheisensä on käsitellyt samaa asiaa toisessa
tuomioistuimessa, muussa viranomaisessa tai välimiehenä. Tuomari on
esteellinen myös, jos hän on asianosaisena samanlaisessa asiassa ja
tämän asian laatu tai käsiteltävänä olevan asian ratkaisun
vaikutus tuomarin asiaan antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin
puolueettomuutta asiassa.
Tuomari
on esteellinen käsittelemään samaa asiaa tai sen osaa uudelleen
samassa tuomioistuimessa, jos on perusteltua aihetta epäillä
hänellä olevan asiaan ennakkoasenne hänen asiassa aikaisemmin
tekemänsä ratkaisun tai muun erityisen syyn vuoksi.
Tuomari
on esteellinen myös, jos jokin muu tässä luvussa tarkoitettuun
seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä
tuomarin puolueettomuutta asiassa.
Asianajaja Asko
Keränen jätti
PR-Teollisuus Oy:n konkurssiasiassa valituksen tekemättä Vaasan
hovioikeuteen, vaikka hän itse oli tehnyt aloitteen asian
hoitamisesta ja pyytänyt sekä saanut avoimet asianajovaltakirjat
asian hoitamiseen Erkki Aholta ja Heino Virralta. Jokainen asianajaja
on velvollinen noudattamaan, mitä hyvä asianajajatapa vaatii, ja
asianajajaliiton hallituksen on valvottava, että hyvää
asianajajatapaa noudatetaan. Suomen Asianajajaliitto suojeli
jäseniään ja laiminlöi valvontavelvoitteensa. Hyvää
asianajotapaa koskevien ohjeiden 16 §:n mukaan
päämiehen
luvatta asianajaja ei saa luopua tehtävää täyttämästä.
Asianajaja Asko
Keränen toimi
vastoin Suomen Asianajajaliiton ohjeita sekä vastoin
asianajajalakia.
Asianajajalain
5 §:n 1 momentin mukaan
asianajajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti
täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan
noudattaa hyvää asianajajatapaa
Asianajaja
Antti Latolaa on syytä epäillä törkeästä petoksesta ja muista
rikoksista. Kera Oy oli päättänyt poistaa markkinoilta PR-talot
ylikapasiteetin poistamiseksi markkinoilta. Ylikapasiteetin poisto
oli päätetty ns. SSP-sopimuksessa. Kera Oy myyjänä ei kuitenkaan
kertonut asiasta ostajille ennen kauppaa, että PR-talot on
poistettavien listalla. Antti Latola toimi Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesän välikaisena pesänhoitajana ja myi kiinteistöt ja
maa-alueet konkurssisäännön vastaisesti, koska väliaikaisilla
peäsnhoitajilla ei ole oikeutta myydä kiinteää omaisuutta.
Lisäksi kaupassa salattiin 48 miljoonan pantatut kiinnitykset eikä
niistä mainita kauppasopimuksessa mitään. Antti Latolalla ei ollut
pantnhaltijan kirjallista suostumusta myydä pantattuja kiinteistöjä.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kaupat ja yrityksen
konkurssiin väärillä tiedoilla.
2. Asianajaja Hannu
Maskosta on syytä epäillä törkeästä petoksesta ja muista
törkeistä rikoksista. Maskonen on tehnyt jo oman ratkaisunsa
asioissa. Ehkä hän ei kestänyt julkista häpeää totuuden ja
rikosten paljastumista. Maskonen vaati Erkki Ahoa lopettamaan
asioiden penkomisen ja vastapalvelukseksi hän lupasi, ettei Erkki
Ahoa haeta henkilökohtaiseen konkursiin. Erkki Aho ei suostunut
Maskosen vaatimukseen ja Maskonen haki Erkki Ahon rikollisin keinoin
henkilökohtaisene konkurssiin. Sen jälkeen Hannu Maskonen teki oman
ratkaisunsa.
Sulo
Heiskari
4. Asianajaja Jouni Vihervallia on syytä epäillä
siitä, että hän on edustanut oikeudessa asianomaisia henkilöitä
ilman valtakirjaa ja toimeksiantoa. Vihervalli itse todistaa, ettei
hän ole koskaan edes keskustellut asianomaisten henkilöiden
kanssa.
5. Varatuomari Paavo M. Petäjää on syytä epäillä
siitä, että hän on edustanut asianomaisia henkilöitä ilman
valtakirjoja ja ilman toimeksiantoja oikeudessa ja antanut vääriä
lausumia oikeudelle. Lisäksi varatuomari Paavo M. Petäjääon syytä
epäillä väärien lausumien antamisesta korkeimmalle oikeudelle.
Petäjä on tunnustanut, ettei hänellä ole ollut toimeksiantoa ja
valtakirjoja konkurssiasiassa, jossa hän on antanut väärän
lausuman oikeudelle.
Paavo
M. Petäjä
6. Asianajaja Sampsa Teittistä on syytä epäillä
velallisten etujen loukkaamisesta, koska he tiesivät, että
konkurssi oli laiton ja he luovuttivat 32 miljoonan tilauskannan
konsultti Weckströmille. Weckström luovutti tilauskannan Vieskan
Elementille. Alavieskan kunta maksoi konsultti Weckströmille 88 450
markkaa siitä, että hän hankki tilauskannan Vieskan Elementti
Oy:lle.
7. Asianajaja Jyrki Anttista on syytä epäillä
velallisten etujen loukkaamisesta, koska he tiesivät, että
konkurssi oli laiton ja he luovuttivat 32 miljoonan tilauskannan
konsultti Weckströmille ja Weckström luovutti tilauskannan Vieskan
Elementille. Alavieskan kunta maksoi konsultti Weckströmille 88 450
markkaa siitä, että hankki tilauskannan Vieskan Elementti
Oy:lle.
8. AsianajajaVeli Päivikköyritti laittaa
henkilökohtaiseen konkurssipesääni varatuomariPaavo M. Petäjän100
000 mk:n perusteettoman saatavan. Tekoa on syytä epäillä rikoksen
yritykseksi. Veli Päivikön toiminta oli muutenkin niin törkeää,
että minun oikeustajuni mukaan häneltä on otettava pois
asianajo-oikeudet.
9. AsianajajaAntti Kejo laittoi ITC
Finland Oy konkurssipesään kokonaan toisen firman koneet ja
laitteet. Perusteena oli se, että niin parannetaan konkurssipesän
tulosta. Lisäksi asianajaja Antti Kejo jätti saatavista pois minun
178 000 markan saatavan perusteettomasti. Tästä löytyy
todistusaineisto blogistani kuin asianajaja Pirkko Braxille
lähetetystä aineistosta, josta piti antaa vastineensa. Antti Kejo
esitti oikeudelle tietoisesti väärin laaditun konkurssipesän
pesänluettelon.
10. Poliisipäällikkö Petri Oulasmaa nosti
syytteen minua ja perheenjäseniä vastaan velallisen
epärehellisyydestä Meritapankin nimissä lainan myöntäneen pankin
tietämättä asiasta mitään. Pankinjohtaja Mauri Ylitalo todistaa
kirjallisesti, että syyte on nostettu hänen tietämättään ja
täysin väärillä tiedoilla. Väärillä tiedoilla tehdyn haasteen
johdosta Erkki Aho tuomittiin 75 päivän ehdottomaan vankeuteen.
Kysymys silloisen syyttäjän Petri Oulasmaan törkeästä
virkarikoksesta. Syyttäjä oikeudenkynnissä toimi Sulo Heiskari.
Petri
Oulasmaa
11. Poliisi Raimo Ollila on jättänyt kaikki rikokset
tutkimatta ja hän kieltäytynyt myös ottamasta todistusaineistoa
vastaan asiassa. Juuri hän on syyttäjä Sulo Heiskarin ohella
kaikkein pahin toimija asioissa. Kaikki rikostutkintapyynnöt on
kuitenkin tehty ajoissa joten valtio on korvausvelvollinen.
Ylivieskan poliisi Raimo Ollila on tehnyt tutkimatta
jättämispäätökset, vaikka Rikostutkintapyynnöt on tehty ajoissa
Ylivieskan poliisille Raimo Ollilalle Heino Virta on tehnyt
tutkintapyynnön 15.3.1997. Erkki Aho on täydentänyt
tutkintapyyntöä 23.3.1997. Raimo Ollila on tehnyt seuraavat
tutkimattajättämispäätökset: 26.6.1997 6870/5406/1997, 9.10.1997
6870/R/891/1997 S/10109/2001, 13.8.2002 6870/S/10109/2001, 13.8.2002
S/10456/2002, 3.1.2002 R/1690/2002 Oulun KRP:n tutkija Tapio
Mäkelälle on tehty tutkintapyynnöt 20.8.1997 ja 8.12.1997. Mäkelä
tehnyt tutkimattajättämispäätös 10.1.1998 2521/R/37/1997.
Varatuomari Jorma Herttuaisen tekemät tutkintapyynnöt on tehty
22.5.1998 Tapio Mäkelälle. Mäkelä tehnyt
tutkimattajättämispäätöksen. Eero Klemetti on tehnyt 10.7.2000
varatuomari Paavo M. Petäjän toimintaa koskevan
tutkimattajättämispäätöksen, vaikka Petäjä tunnustaa rikoksen
Raimo
Ollila
12. Oulun KRP:n päällikkö Eero Klemetti on jättänyt
kaikki rikokset tutkimatta, myös sen, että varatuomari Paavo M.
Petäjä tunnustaa, ettei hänellä ollut toimeksiantoa
konkurssiasiassa. Siitä huolimatta varatuomari Paavo M. Petäjä on
antanut väärän lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle asiassa ja
KRP:n päällikkö Eero Klemetti on jättänyt kaikki rikokset
tutkimatta.
13. Oulun KRP:n päällikkö Leila Melander on
jättänyt kaikki rikokset tutkimatta, myös Suomussalmen rikokset,
joissa keskeisessä roolissa ovat varatuomarit Vesa Juntunen ja Mikko
Kovalainen sekä poliisiviranomaiset.
14. Oulun KRP:n tutkija
Tapio Mäkelä on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta ja hän on
käyttäytynyt uhkailevasti oikeuden etsijöitä kohtaan. Hän on
uhannut heitä sanomalla, että jos ette lopeta asioiden penkomista
niin teille käy kuten Erkki Aholle, on ollut jo monta kertaa
liipaisimella.
15. SyyttäjäKirsi Männikkö on jättänyt
kaikki rikokset tutkimatta ja syytteet nostamatta vaikka on
vuorenvarmasti tiennyt tosiasiat, koska olen henkilökohtaisesti
käynyt todistamassa asiat todistusaineiston kanssa yhdessä Heino
Virran kanssa hänelle Torniossa.
16. Poliisijohtaja Sauli
Kuha on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta. Lisäksi hän on
esitellyt asiat maaherra Eino Siuruaiselle niin, että on saanut
maaherrankin allekirjoituksen rikoksia peittelevään asiakirjaan.
Sauli
Kuha
17. Poliisiylijohtaja Mikko Paatero on jättänyt kaikki
rikokset tutkimatta. Paateron sihteeri on jopa kieltänyt laittamasta
sähköpostia Paaterolle.
Avoin kirje poliisiylijohtaja Mikko
Paaterolle
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/02/avoin-kirje-poliisiylijohtaja-mikko.html
Poliisiylijohtaja
Mikko Patero
18. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske on
jättänyt kaikki rikokset tutkimatta ja syytteet nostamatta. Näytöt
Kalskeen rikollisten suojelusta ovat kiistattomat. Kalske kieltäytyi
lain vastaiseti tulemasta todistajaksi oikeuteen, vaikka hänet oli
sinne haastettu.
Apulaisvaltakunnansyyyttäjä Jorma Kalske
19.
Käräjätuomari Jyrki Määttä ei ole ottanut todistusaineistoa
vastaan eikä myöskään ole antanut minun kuulustella vastapuolen
todistajaa, mikä on Euroopan Ihmisoikeussopimuksen kuuden artiklan
vastainen teko. Määttä on antanut asiassa väärän lausuman
Rovaniemen
hovioikeudelle.
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2010/02/selvityspyynto-oikeuskansleri-jaakko.html
20.
Käräjätuomari Timo Tammiketo ei ole ottanut todistusaineistoa
vastaan ja minun on syytä epäillä häntä vähintäänkin
kiristyksestä.
21. Käräjätuomari Jaakko Raittila ei ole
ottanut todistusaineistoa vastaan ja muutoinkin toiminut todella
törkeästi. Oikeudenkäynnit eivät ole täyttäneet
alkeellisimpiakaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita.
Raittilan toiminta on yksi törkeimmistä oikeudenloukkauksista mitä
tiedän.
22. Syyttäjä Esa Mustonen ei ole ottanut
todistusaineistoa vastaan. Syyttäjä Esa Mustosen toiminta on
todella törkeää toimintaa. Mustonen on antanut väärän lausuman
Rovaniemen hovioikeudelle asiassa.
23. Poliisi Tapani Tasanto
on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta. Asiasta on kiistattomat
näytöt. Olen samaa mieltä Oulun KRP:n päällikön Ari Sorosen
kanssa. Tasanto ei ole rikostutkija vaan hallintopoliisi.
Tapani Tasanto
24. Asianajaja Asko Keränen tiesi, että konkurssi on laiton ja pyysi valtakirjan valituksen hoitamista varten. Erkki Aho ja Heino Virta antoivat valtakirjan asianajaja Asko Keräselle, joka kuitenkin jätti valituksen tekemättä ilmoittamatta siitä päämiehilleen. Asko Keränen on toiminut törkeästi päämiestensä etujen vastaisesti useammassa asiassa. Keränen on tunnustanut tekonsa.
Asko Keränen
25.
Käräjätuomari Heikki Sneck ei ole ottanut todistusaineistoa
vastaan ja toiminut esteellisenä käräjätuomarina useammassa
oikeudenkäynnissä. Käräjätuomari ei ole antanut edes todistaa
oikeuskäsittelyssä rikoksia. Olen tehnyt Heikki Sneckin toiminnasta
useampia rikostutkintapyyntöjä ja kanteluita, mutta kaikki on
jätetty tutkimatta ja kanteluihin vastaamatta.
26.
Varatuomari Mikko Kovalainen on yksi Suomen törkeimmistä
tekijöistä, joka on toiminut yhteistyössä viranomaisten kanssa
tehden järkyttävää jälkeä usean vuosikymmenen ajan. Olen tehnyt
Mikko Kovalaisen toiminnasta useita
tutkintapyyntöjä.
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2012/01/kihlakunnansyyttaja-sari-leppaluoto.html
Mikko Kovalainen
27.
Sievin kunnanjohtaja Markku Koskea on syytä epäillä osallisuudesta
törkeään petokseen ja kiristykseen. Koski kertoi PR-Teollisuus
Oy:n hallituksen kokouksessa, että Kera Oy Seppo Arponen oli
moittinut häntä, että miksi hän meni mukaan markkinoilta
poistettavaan yritykseen ja vielä hallituksen puheenjohtajaksi.
Markku Koski oli mukana henkilökohtaisessa takauksessa. Erään
raivntolaillan jälkeen Arponen oli luvannut pelastaa Markku Kosken.
Näin myös tapahtui. Koski siis tiesi törkeästä petoksesta, mutta
ei ryhtynyt asian vaatimiin toimenpiteisiin. Asian voi todistaa Erkki
Ahon lisäksi, Heino Virta, Pentti Arhippainen ja Tapani Kääntä.
Markku
Koski
28.
Varatuomari Timo Hautamäki toimi ensin Erkki Ahon avustajana, mutta
sitten hän vaihtoi vastapuolelle. Hautamäki oli tietoinen
PR-talojen konkurssivyyhden rikoksista ja myös Markku Kosken
roolista niissä. Siksi onkin käsittämätöntä miksi Hautamäki
lähti avustamaan Koskea tietoisena Kosken toimista. Syyllistyikö
Timi Hautamäki rikollisten suojeluun?
29. Eduskunnan
apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja on keskeinen suojelija
rikoksissa. Katson, että hän tunnusti asian, koska ei tullut
oikeuteen haastettuna todistamaan siihen liittyvässä asiassa
Ylivieska-Raahen käräjäoikeuteen. Todistajan ei tarvitse todistaa
itseään vastaan. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että
laillisuusvalvojat Suomessa suojelevat rikollisia vastoin lakia ja
kansalaisten etua.
Eduskunnan apulaisoikeusasimies Jussi Pajuoja
Eduskunnan
oikeusasiamies Petri Jääskeläinen
Oikeuskansleri Jaakko Jonkka
30.
Varatuomari Pasi Markus Leinonen tunnusti kuuluvansa liigaan omalla
toiminnallaan. Siitä on kiistattomat näytöt Ylivieska-Raahen
käräjäoikeuden istunnossa ja istunnon asiakirjoissa. Leinonen oli
tietoinen törkeistä rikoksista, mutta ei ryhtynyt asian vaatimiin
toimenpiteisiin.
Rikoslaki 3 luku
6 § (13.6.2003/515)
Tahallisuus
Tekijä on aiheuttanut tunnusmerkistön mukaisen seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen taikka pitänyt seurauksen aiheutumista varmana tai varsin todennäköisenä. Seuraus on aiheutettu tahallaan myös, jos tekijä on pitänyt sitä tarkoittamaansa seuraukseen varmasti liittyvänä.
7 § (13.6.2003/515)
Tuottamus
Tekijän
menettely on huolimatonta, jos hän rikkoo olosuhteiden
edellyttämää ja häneltä vaadittavaa
huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hän olisi kyennyt sitä
noudattamaan (tuottamus).
Se,
pidetäänkö huolimattomuutta törkeänä (törkeä
tuottamus),
ratkaistaan kokonaisarvostelun perusteella. Arvostelussa otetaan
huomioon rikotun huolellisuusvelvollisuuden merkittävyys,
vaarannettujen etujen tärkeys ja loukkauksen todennäköisyys,
riskinoton tietoisuus sekä muut tekoon ja tekijään liittyvät
olosuhteet.
Pikemmin tapaturmaan kuin tuottamukseen
perustuvasta teosta ei rangaista.
Rikoslaki 5
luku(13.6.2003/515)
Yrityksestä ja osallisuudesta
1 § (13.6.2003/515)
Yritys
Rikoksen
yrityksestä rangaistaan vain, jos yritys on tahallista
rikosta koskevassa säännöksessä säädetty
rangaistavaksi.
Teko on edennyt rikoksen yritykseksi, kun
tekijä on aloittanut rikoksen tekemisen ja saanut aikaan
vaaran rikoksen täyttymisestä. Rikoksen yritys on
kysymyksessä silloinkin, kun sellaista vaaraa ei aiheudu,
jos vaaran syntymättä jääminen on johtunut vain
satunnaisista syistä.
Määrättäessä rangaistusta
rikoksen yrityksestä sovelletaan, mitä 6 luvun 8 §:n 1
momentin 2 kohdassa sekä 2 ja 4 momentissa säädetään,
jollei yritystä ole tapaukseen soveltuvassa
rikossäännöksessä rinnastettu täytettyyn tekoon.
3 § (13.6.2003/515)
Rikoskumppanuus
Jos
kaksi tai useammat ovat yhdessä tehneet tahallisen rikoksen,
rangaistaan kutakin rikoksen tekijänä.
6 § (13.6.2003/515)
Avunanto
Joka
ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muilla
tavoin tahallaan auttaa toista tahallisen rikoksen tai sen
rangaistavan yrityksen tekemisessä, tuomitaan avunannosta
rikokseen saman lainkohdan mukaan kuin tekijä. Rangaistusta
määrättäessä sovelletaan kuitenkin, mitä 6 luvun 8 §:n
1 momentin 3 kohdassa sekä 2 ja 4 momentissa
säädetään.
Yllytyksestä rangaistavaan avunantoon
rangaistaan avunantona.
Rikoslaki 6 luku
5 § (13.6.2003/515)
Koventamisperusteet
Rangaistuksen
koventamisperusteita ovat:
1) rikollisen toiminnan
suunnitelmallisuus;
2) rikoksen tekeminen vakavien
rikosten tekemistä varten järjestäytyneen ryhmän
jäsenenä;
3) rikoksen tekeminen palkkiota vastaan;
4)
rikoksen tekeminen rotuun, ihonväriin, syntyperään,
kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai
vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen
perustuvasta vaikuttimesta taikka niihin rinnastettavasta
muusta vaikuttimesta; ja (13.5.2011/511)
5)
tekijän aikaisempi rikollisuus, jos sen ja uuden rikoksen
suhde rikosten samankaltaisuuden johdosta tai muuten osoittaa
tekijässä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja
käskyistä.
Rikoslaki 7 luku 1
§ (27.8.2010/755)
Yhteisen vankeusrangaistuksen määrääminen
Jos
joku on tuomittava samalla kertaa kahdesta tai useammasta
rikoksesta vankeusrangaistukseen, hänet tuomitaan rikoksista
yhteiseen vankeusrangaistukseen, jollei muualla laissa toisin
säädetä.
Jos jostakin rikoksesta olisi tuomittava
vankeutta ja yhdestä tai useammasta muusta rikoksesta sakkoa
tai rikesakko, tuomioistuin saa tuomita kaikista rikoksista
yhteisen vankeusrangaistuksen. Tuomioistuin saa myös tuomita
joistakin rikoksista yhteisen vankeusrangaistuksen ja sen
ohella muista rikoksista sakkoa tai rikesakon, mutta ei
molempia.
Jos jostakin rikoksesta olisi tuomittava
elinkautinen vankeusrangaistus, tuomitaan elinkautinen
vankeusrangaistus yhteiseksi rangaistukseksi kaikista
rikoksista.
L:lla 755/2010 muutettu 1 § tulee voimaan
lailla säädettävänä ajankohtana. Aiempi sanamuoto
kuuluu:
1 § (19.4.1991/697)
Yhteisen vankeusrangaistuksen määrääminen
Jos
joku on tuomittava samalla kertaa kahdesta tai useammasta
rikoksesta vankeusrangaistukseen, hänet tuomitaan rikoksista
yhteiseen vankeusrangaistukseen, jollei muualla laissa toisin
säädetä. (8.8.1997/751)
Jos
jostakin rikoksesta olisi tuomittava vankeutta ja yhdestä
tai useammasta muusta rikoksesta sakkoa, tuomioistuin saa
tuomita kaikista rikoksista yhteisen vankeusrangaistuksen
taikka joistakin niistä yhteisen vankeusrangaistuksen ja sen
ohella muista rikoksista sakkoa.
Jos jostakin rikoksesta
olisi tuomittava elinkautinen vankeusrangaistus, tuomitaan
elinkautinen vankeusrangaistus yhteiseksi rangaistukseksi
kaikista rikoksista.
Rikoslaki
11 luku 4 § (11.4.2008/212)
Törkeä
rikos ihmisyyttä vastaan
Jos
rikoksessa ihmisyyttä vastaan
1) rikos kohdistuu suureen
joukkoon ihmisiä,
2) rikos tehdään erityisen raa’alla,
julmalla tai nöyryyttävällä tavalla taikka
3) rikos
tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai
järjestelmällisesti
ja rikos on myös kokonaisuutena
arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä
rikoksesta ihmisyyttä vastaan vankeuteen
vähintään kahdeksaksi vuodeksi tai elinkaudeksi.
Yritys on
rangaistava.
9 a § (4.12.2009/990)
Kidutus
Jos
virkamies aiheuttaa toiselle voimakasta ruumiillista tai
henkistä kärsimystä
1) saadakseen hänet tai muun
henkilön tunnustamaan tai antamaan tietoja,
2)
rangaistakseen häntä jostakin hänen tai jonkun muun
tekemästä tai tekemäksi epäillystä teosta,
3)
pelotellakseen tai pakottaakseen häntä tai muuta henkilöä
tai
4) rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän,
ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden,
seksuaalisen suuntautumisen, perimän, vammaisuuden,
terveydentilan, uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen,
poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin
rinnastettavan seikan perusteella,
hänet on
tuomittava kidutuksesta vankeuteen
vähintään kahdeksi ja enintään kahdeksitoista vuodeksi
sekä lisäksi viraltapantavaksi.
Kidutuksesta tuomitaan
myös virkamies, joka nimenomaisesti tai hiljaisesti hyväksyy
alaisensa tai muutoin tosiasiallisessa määräysvallassaan
ja valvonnassaan olevan henkilön 1 momentissa tarkoitetun
teon.
Yritys on rangaistava.
Tämän pykälän
virkamiestä koskevia säännöksiä sovelletaan myös
julkista luottamustehtävää hoitavaan henkilöön ja
julkista valtaa käyttävään henkilöön sekä
viraltapanoseuraamusta lukuun ottamatta julkisyhteisön
työntekijään ja ulkomaiseen virkamieheen.
11 § (13.11.2009/885)
Syrjintä
Joka
elinkeinotoiminnassa, ammatin harjoittamisessa, yleisönpalvelussa,
virkatoiminnassa tai muussa julkisessa tehtävässä taikka julkista
tilaisuutta tai yleistä kokousta järjestettäessä ilman
hyväksyttävää syytä
1) ei palvele jotakuta yleisesti
noudatettavilla ehdoilla,
2) kieltäytyy päästämästä jotakuta
tilaisuuteen tai kokoukseen tai poistaa hänet sieltä taikka
3)
asettaa jonkun ilmeisen eriarvoiseen tai muita olennaisesti
huonompaan asemaan
rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän,
ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen
suuntautumisen, perimän, vammaisuuden tai terveydentilan taikka
uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen
toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella, on
tuomittava, jollei teko ole rangaistava työsyrjintänä tai
kiskonnantapaisena työsyrjintänä, syrjinnästä sakkoon
tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Rikoslaki 15 luku
1 § (24.7.1998/563)
Perätön lausuma tuomioistuimessa
Jos
1)
todistaja tai asiantuntija tuomioistuimessa,
2) asianosainen
tuomioistuimessa totuusvakuutuksen nojalla kuulusteltaessa tai
3)
muu henkilö tuomioistuimessa valan tai vakuutuksen nojalla
antaa
väärän tiedon asiassa tai ilman laillista syytä salaa siihen
kuuluvan seikan, hänet on tuomittava perättömästä
lausumasta tuomioistuimessa vankeuteen
enintään kolmeksi vuodeksi.
Mitä edellä 1 momentissa
säädetään, on voimassa myös kuultaessa henkilöä
pääkäsittelyssä hänen henkilökohtaisesti läsnä olematta
käyttäen videoneuvottelua, puhelinta tai muuta
oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 34 a §:ssä tarkoitettua teknistä
tiedonvälitystapaa. (16.5.2003/361)
2 § (24.7.1998/563)
Perätön lausuma viranomaismenettelyssä
Jos
1)
joku valan tai vakuutuksen nojalla oikeudenkäyntiin
rinnastettavassa viranomaismenettelyssä,
2) muu kuin
rikoksesta epäilty rikosasian esitutkinnassa henkilökohtaisesti
läsnä ollen kuulusteltaessa tai
3) muu kuin poliisilain
(872/2011) 6 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitetussa asemassa
oleva poliisitutkinnassa tai siihen rinnastettavassa
viranomaismenettelyssä henkilökohtaisesti läsnä ollen
kuulusteltaessa
antaa väärän tiedon asiassa tai ilman
laillista syytä salaa siihen kuuluvan seikan, hänet on
tuomittava perättömästä
lausumasta viranomaismenettelyssä sakkoon
tai vankeuteen enintään kahdeksi
vuodeksi.
(22.7.2011/815)
L:lla
815/2011 muutettu 1 momentti tulee voimaan 1.1.2014. Aiempi
sanamuoto kuuluu:
Jos
1) joku valan tai vakuutuksen nojalla
oikeudenkäyntiin rinnastettavassa viranomaismenettelyssä,
2)
muu kuin rikoksesta epäilty rikosasian esitutkinnassa
henkilökohtaisesti läsnä ollen kuulusteltaessa tai
3) muu
kuin poliisilain (493/1995) 38 §:n 2 momentissa tarkoitetussa
asemassa oleva poliisitutkinnassa tai siihen rinnastettavassa
viranomaismenettelyssä henkilökohtaisesti läsnä ollen
kuulusteltaessa
antaa väärän tiedon asiassa tai ilman
laillista syytä salaa siihen kuuluvan seikan, hänet on
tuomittava perättömästä
lausumasta viranomaismenettelyssä sakkoon
tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Oikeushenkilön
lakimääräinen edustaja, jota esitutkinnassa kuulustellaan
tämän oikeushenkilön rangaistusvastuuta selvitettäessä,
rinnastetaan rikoksesta epäiltyyn.
3 § (24.7.1998/563)
Törkeä perätön lausuma tuomioistuimessa
Jos
1 §:ssä tarkoitetussa perättömässä lausumassa
1)
aiheutetaan vakava vaara, että tuomioistuin tuomitsee syyttömän
vankeuteen tai muuhun ankaraan seuraamukseen tai jonkun
huomattavasti ankarampaan seuraamukseen kuin mihin hänet muutoin
tuomittaisiin tai että tuomioistuin varsin todennäköisesti
tekee asianosaiselle muuten erityisen tuntuvaa vahinkoa
aiheuttavan väärän päätöksen,
2) totuudenvastaisuus tai
salaaminen koskee erityisen merkityksellistä seikkaa tai
3)
rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti
ja rikos on myös
kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on
tuomittava törkeästä
perättömästä lausumasta tuomioistuimessa vankeuteen
vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi
vuodeksi.
4 § (24.7.1998/563)
Tuottamuksellinen perätön lausuma
Joka
1)
todistajana tai asiantuntijana tuomioistuimessa tai
2)
totuusvakuutuksen, valan tai vakuutuksen nojalla tuomioistuimessa
tai oikeudenkäyntiin rinnastettavassa
viranomaismenettelyssä
huolimattomuudesta antaa väärän
tiedon asiassa tai salaa siihen kuuluvan seikan, on
tuomittava tuottamuksellisesta
perättömästä lausumasta sakkoon
tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
7 § (24.7.1998/563)
Todistusaineiston vääristeleminen
Joka
saadakseen syyttömän tuomituksi rangaistukseen tai muuten
toista vahingoittaakseen kätkee, hävittää, turmelee, muuntaa
tai muuten vääristää tuomioistuimessa tai rikosasian
esitutkinnassa todisteena tarpeellisen esineen, asiakirjan tai
muun todisteen, jolla hänen tietensä on merkitystä asiassa, on
tuomittava todistusaineiston
vääristelemisestä sakkoon
tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Todistusaineiston
vääristelemisestä tuomitaan myös se, joka 1 momentissa
mainitussa tarkoituksessa antaa perättömäksi tai
vääristellyksi tietämänsä todisteen käytettäväksi tai
itse käyttää sitä harhauttavalla tavalla tuomioistuimessa tai
rikosasian esitutkinnassa.8 § (24.7.1998/563)
Törkeä todistusaineiston vääristeleminen
Jos
todistusaineiston vääristelemisessä
1) aiheutetaan vakava
vaara, että syytön tuomitaan vankeuteen tai muuhun ankaraan
seuraamukseen,
2) rikoksen kohteena on erityisen
merkityksellinen todiste tai
3) rikos tehdään erityisen
suunnitelmallisesti
ja rikos on myös kokonaisuutena
arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä
todistusaineiston vääristelemisestä vankeuteen
vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi
vuodeksi.
10 § (24.7.1998/563)
Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättäminen
Joka
tietää joukkotuhonnan, joukkotuhonnan valmistelun, rikoksen
ihmisyyttä vastaan, törkeän rikoksen ihmisyyttä vastaan,
sotarikoksen, törkeän sotarikoksen, kidutuksen, kemiallisen
aseen kiellon rikkomisen, biologisen aseen kiellon rikkomisen,
Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamisen, maanpetoksen,
törkeän maanpetoksen, vakoilun, törkeän vakoilun,
valtiopetoksen, törkeän valtiopetoksen, raiskauksen, törkeän
raiskauksen, törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön,
murhan, tapon, surman, törkeän pahoinpitelyn, ryöstön,
törkeän ryöstön, ihmiskaupan, törkeän ihmiskaupan,
panttivangin ottamisen, törkeän tuhotyön, törkeän terveyden
vaarantamisen, ydinräjähderikoksen, kaappauksen, 34 a luvun 1
§:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun terroristisessa
tarkoituksessa tehdyn rikoksen, törkeän ympäristön
turmelemisen tai törkeän huumausainerikoksen olevan hankkeilla
eikä ajoissa, kun rikos vielä olisi estettävissä, anna siitä
tietoa viranomaiselle tai sille, jota vaara uhkaa, on tuomittava,
jos rikos tai sen rangaistava yritys tapahtuu, törkeän
rikoksen ilmoittamatta jättämisestä sakkoon
tai vankeuteen enintään kuudeksi
kuukaudeksi. (4.12.2009/990)
Törkeän
rikoksen ilmoittamatta jättämisestä ei kuitenkaan tuomita
rangaistukseen sitä, jonka olisi rikoksen estämiseksi täytynyt
antaa ilmi puolisonsa, sisaruksensa, sukulaisensa suoraan
ylenevässä tai alenevassa polvessa taikka henkilö, joka asuu
hänen kanssaan yhteistaloudessa tai on muuten näihin
rinnastettavan henkilökohtaisen suhteen takia läheinen.
11 § (24.7.1998/563)
Rikoksentekijän suojeleminen
Joka
saatuaan tietää rikoksen tehdyksi edistämällä
rikoksentekijän pakoa tai hävittämällä todisteita estää
tai yrittää estää rikoksentekijän saattamista vastuuseen
rikoksesta, on tuomittava rikoksentekijän
suojelemisesta sakkoon
tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Mitä 1 momentissa
säädetään, ei koske rikokseen osallista eikä 10 §:n 2
momentissa mainitussa suhteessa rikoksentekijään olevaa
henkilöä, eikä rikosta, josta ei säädetä ankarampaa
rangaistusta kuin kuusi kuukautta vankeutta.
Rikoslaki 16 luku
8 § (24.7.1998/563)
Väärän todistuksen antaminen viranomaiselle
Joka
antaa viranomaiselle oikeudellisesti merkityksellisen
totuudenvastaisen kirjallisen todistuksen tai siihen
rinnastettavan teknisen tallenteen taikka laadittuaan sellaisen
todistuksen tai tallenteen antaa sen toiselle sanottuun
tarkoitukseen käytettäväksi, on tuomittava, jollei teosta
muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, väärän
todistuksen antamisesta viranomaiselle sakkoon
tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Väärän
todistuksen antamisesta viranomaiselle tuomitaan myös
viranomaisen erityisen valvonnan alaisen toiminnan harjoittaja
taikka tämän edustaja tai palveluksessa oleva henkilö tai
valvottavan yhteisön tilintarkastaja, joka lakiin perustuvan
tarkastuksen yhteydessä tai lakiin perustuvaa
ilmoitusvelvollisuutta muuten täyttäessään antaa valvovalle
viranomaiselle oikeudellisesti merkityksellisen totuudenvastaisen
suullisen tiedon.
9 § (24.7.1998/563)
Virkavallan anastus
Joka
toista erehdyttääkseen
1) ilman lakiin perustuvaa oikeutta
ryhtyy toimeen, jonka vain julkista valtaa käyttävä
toimivaltainen viranomainen saa tehdä, tai
2) muuten esiintyy
virkatehtävässä olevana julkista valtaa käyttävänä
virkamiehenä,
on tuomittava virkavallan
anastuksesta sakkoon
tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
12 § (24.7.1998/563)
Viranomaisen hallussa olevan todistuskappaleen hävittäminen
Joka
oikeudettomasti hävittää, ottaa haltuunsa, vahingoittaa tai
muutoin tekee käyttökelvottomaksi yleisessä arkistossa tai
viranomaisen hallussa olevan asiakirjan tai muun
todistuskappaleen taikka viranomaisen pitämän yleisen
rekisterin tai sen osan, on tuomittava viranomaisen
hallussa olevan todistuskappaleen hävittämisestä sakkoon
tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Rikoslaki 17 luku
1 a § (21.2.2003/142)
Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen
Se,
joka:
1) perustamalla tai organisoimalla järjestäytyneen
rikollisryhmän taikka värväämällä tai yrittämällä
värvätä väkeä sitä varten,
2) varustamalla tai
yrittämällä varustaa järjestäytynyttä rikollisryhmää
räjähteillä, aseilla, ampumatarvikkeilla tai niiden
valmistamiseen tarkoitetuilla aineilla tai tarvikkeilla taikka
muilla vaarallisilla esineillä tai aineilla,
3)
toimeenpanemalla, yrittämällä toimeenpanna tai antamalla
järjestäytyneelle rikollisryhmälle koulutusta rikollista
toimintaa varten,
4) hankkimalla, yrittämällä hankkia tai
luovuttamalla järjestäytyneelle rikollisryhmälle toimitiloja
tai muita sen tarvitsemia tiloja taikka kulkuvälineitä tai
muita ryhmän toiminnan kannalta erittäin tärkeitä
välineitä,
5) suoraan tai välillisesti antamalla tai
keräämällä varoja järjestäytyneen rikollisryhmän
rikollisen toiminnan rahoittamiseksi,
6) hoitamalla
järjestäytyneen rikollisryhmän tärkeitä taloudellisia
asioita tai antamalla ryhmän toiminnan kannalta erittäin
tärkeitä taloudellisia tai oikeudellisia neuvoja tai
7)
järjestäytyneen rikollisryhmän rikollisten tavoitteiden
saavuttamista muulla olennaisella tavalla aktiivisesti
edistämällä
osallistuu järjestäytyneen rikollisryhmän
toimintaan, jossa tavoitteena on tehdä yksi tai useampi rikos,
josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään neljä
vuotta vankeutta, taikka yksi tai useampi 11 luvun 10 §:ssä tai
15 luvun 9 §:ssä tarkoitettu rikos, ja jos tällainen rikos tai
sen rangaistava yritys tehdään, on tuomittava järjestäytyneen
rikollisryhmän toimintaan osallistumisesta sakkoon
tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
(13.5.2011/511)
Mitä
edellä 1 momentin 6 kohdassa säädetään oikeudellisesta
neuvonnasta, ei koske rikoksen esitutkintaan tai
tuomioistuinkäsittelyyn taikka rangaistuksen täytäntöönpanoon
liittyvää oikeudellisen avustajan tai asiamiehen tehtävien
hoitamista.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta,
jos teosta säädetään muualla laissa yhtä ankara tai
ankarampi rangaistus.
Järjestäytyneellä rikollisryhmällä
tarkoitetaan vähintään kolmen henkilön muodostamaa tietyn
ajan koossa pysyvää rakenteeltaan jäsentynyttä
yhteenliittymää, joka toimii yhteistuumin tehdäkseen 1
momentissa tarkoitettuja rikoksia.
Rikoslaki 21 luku
13 § (21.4.1995/578)
Vaaran aiheuttaminen
Joka
tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttaa toiselle
vakavan hengen tai terveyden vaaran, on tuomittava, jollei teosta
muualla laissa säädetä yhtä ankaraa tai ankarampaa
rangaistusta, vaaran
aiheuttamisesta sakkoon
tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Rikoslaki 24 luku 1 § (11.9.2009/685)
Kotirauhan rikkominen
Joka
oikeudettomasti
1) tunkeutuu taikka menee salaa tai toista
harhauttaen kotirauhan suojaamaan paikkaan taikka kätkeytyy tai
jää sellaiseen paikkaan,
2) rikkoo toisen kotirauhaa
metelöimällä, heittämällä esineitä tai muulla vastaavalla
tavalla taikka
3) häiritsee toisen kotirauhaa soittamalla
puheluita tai lähettämällä matkapuhelimeen viestejä,
on
tuomittava kotirauhan
rikkomisesta sakkoon
tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
2 § (9.6.2000/531)
Törkeä kotirauhan rikkominen
Jos
kotirauhan rikkomisessa
1) rikoksentekijä tai osallinen
varustautuu teon toteuttamista varten aseella tai muulla
henkilöön kohdistuvaan väkivaltaan soveltuvalla välineellä
taikka tekijän tai osallisen ilmeisenä tarkoituksena on käyttää
henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vahingoittaa omaisuutta
taikka
2) rikoksen uhrilla on rikokseen liittyvän uhkailun,
omaisuuden vahingoittamisen taikka rikoksentekijöiden tai
osallisten lukumäärän vuoksi perusteltu syy pelätä
henkilökohtaisen turvallisuutensa olevan vaarassa
ja
kotirauhan rikkominen on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä,
rikoksentekijä on tuomittava törkeästä
kotirauhan rikkomisesta sakkoon
tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
3 § (15.7.2005/585)
Julkisrauhan rikkominen
Joka
oikeudettomasti
1) tunkeutuu taikka menee salaa tai toista
harhauttaen virastoon, liikehuoneistoon, toimistoon,
tuotantolaitokseen, kokoustilaan taikka muuhun vastaavaan
huoneistoon tai rakennukseen tai sellaisen rakennuksen aidatulle
piha-alueelle taikka kasarmialueelle tai muulle puolustusvoimien
tai rajavartiolaitoksen käytössä olevalle alueelle, jolla
liikkuminen on asianomaisen viranomaisen päätöksellä
kielletty, taikka
2) kätkeytyy tai jää 1 kohdassa
tarkoitettuun paikkaan,
on tuomittava julkisrauhan
rikkomisesta sakkoon
tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Julkisrauhan
rikkomisena ei kuitenkaan pidetä tekoa, josta on aiheutunut
ainoastaan vähäinen haitta.
4 § (9.6.2000/531)
Törkeä julkisrauhan rikkominen
Jos
julkisrauhan rikkomisessa
1) rikoksentekijä tai osallinen
varustautuu teon toteuttamista varten aseella tai muulla
henkilöön kohdistuvaan väkivaltaan soveltuvalla välineellä
taikka tekijän tai osallisen ilmeisenä tarkoituksena on käyttää
henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vahingoittaa omaisuutta
taikka
2) rikoksen kohteena on eduskunnan, tasavallan
presidentin tai valtioneuvoston taikka vieraan valtion tai
hallitusten välisen järjestön valtuuskunnan tai edustuston
käytössä oleva rakennus tai huoneisto
ja julkisrauhan
rikkominen on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä,
rikoksentekijä on tuomittava törkeästä
julkisrauhan rikkomisesta sakkoon
tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
5 § (9.6.2000/531)
Salakuuntelu
Joka
oikeudettomasti teknisellä laitteella kuuntelee tai tallentaa
1)
keskustelua, puhetta tai yksityiselämästä aiheutuvaa muuta
ääntä, jota ei ole tarkoitettu hänen tietoonsa ja joka
tapahtuu tai syntyy kotirauhan suojaamassa paikassa, taikka
2)
muualla kuin kotirauhan suojaamassa paikassa salaa puhetta, jota
ei ole tarkoitettu hänen eikä muunkaan ulkopuolisen tietoon,
sellaisissa olosuhteissa, joissa puhujalla ei ole syytä olettaa
ulkopuolisen kuulevan hänen puhettaan,
on
tuomittava salakuuntelusta sakkoon
tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Yritys on
rangaistava.
9 § (9.6.2000/531)
Kunnianloukkaus
Joka
1)
esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että
teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle
taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka
2) muuten kuin
1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista,
on
tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon
tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Edellä 1
momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä
arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa,
elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä,
tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa
toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan
pitää hyväksyttävänä.
Kunnianloukkauksesta tuomitaan
myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen
tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan
kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.
10 § (9.6.2000/531)
Törkeä kunnianloukkaus
Jos
9 §:n 1 momentissa tarkoitetussa kunnianloukkauksessa
1)
rikos tehdään joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai
muuten toimittamalla tieto tai vihjaus lukuisten ihmisten
saataville taikka
2) aiheutetaan suurta tai pitkäaikaista
kärsimystä taikka erityisen suurta tai tuntuvaa vahinkoa
ja
kunnianloukkaus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä,
rikoksentekijä on tuomittava törkeästä
kunnianloukkauksesta sakkoon
tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Rikoslaki 25 luku
1 § (21.4.1995/578)
Vapaudenriisto
Joka sulkemalla sisään, sitomalla, kuljettamalla johonkin tai muulla tavoin oikeudettomasti riistää toiselta liikkumisvapauden tai eristää toisen tämän ympäristöstä, on tuomittava vapaudenriistosta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
2 § (21.4.1995/578)
Törkeä vapaudenriisto
Jos
vapaudenriistossa
1) vapaudenmenetystä jatketaan yli kolmen
vuorokauden,
2) aiheutetaan vakavaa vaaraa toisen hengelle tai
terveydelle tai
3) käytetään erityistä julmuutta tai
vakavan väkivallan uhkaa
ja vapaudenriisto on myös
kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on
tuomittava törkeästä
vapaudenriistosta vankeuteen
vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi
vuodeksi.
Rikoslaki 32 luku 1 § (31.1.2003/61)
Kätkemisrikos
Joka kätkee, hankkii, ottaa huostaansa tai välittää toiselta varkaus-, kavallus-, ryöstö-, kiristys-, petos-, kiskonta- tai maksuvälinepetosrikoksella saatua omaisuutta taikka muulla tavoin ryhtyy sellaiseen omaisuuteen, on tuomittava, jollei teko ole rangaistava rahanpesuna, kätkemisrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi.
2 § (24.8.1990/769)
Törkeä kätkemisrikos
Jos kätkemisrikoksen kohteena on erittäin arvokas omaisuus ja kätkemisrikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästäkätkemisrikoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
3 § (24.8.1990/769)
Ammattimainen kätkemisrikos
Jos edellä tässä luvussa tarkoitettu ryhtyminen rikoksella saatuun omaisuuteen on laajamittaista ja ammattimaista, rikoksentekijä on tuomittava ammattimaisesta kätkemisrikoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.
4 § (31.1.2003/61)
Tuottamuksellinen kätkemisrikos
Joka hankkii, ottaa huostaansa tai välittää toiselta 1 §:ssä tarkoitetulla rikoksella saatua omaisuutta tai muulla tavoin ryhtyy sellaiseen omaisuuteen, vaikka hänellä on syytä epäillä, että omaisuus on tällä tavalla saatu, on tuomittava tuottamuksellisesta kätkemisrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi
6 § (4.3.2011/191)
Rahanpesu
Joka
1)
ottaa vastaan, käyttää, muuntaa, luovuttaa, siirtää,
välittää tai pitää hallussaan rikoksella hankittua
omaisuutta, rikoksen tuottamaa hyötyä tai näiden tilalle
tullutta omaisuutta hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä
tai peittääkseen tai häivyttääkseen hyödyn tai omaisuuden
laittoman alkuperän tai avustaakseen rikoksentekijää
välttämään rikoksen oikeudelliset seuraamukset taikka
2)
peittää tai häivyttää rikoksella hankitun omaisuuden,
rikoksen tuottaman hyödyn taikka näiden tilalle tulleen
omaisuuden todellisen luonteen, alkuperän, sijainnin tai siihen
kohdistuvat määräämistoimet tai oikeudet taikka avustaa
toista tällaisessa peittämisessä tai häivyttämisessä,
on
tuomittava rahanpesusta sakkoon
tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Yritys on
rangaistava.
9 § (31.1.2003/61)
Tuottamuksellinen rahanpesu
Joka
törkeästä huolimattomuudesta ryhtyy 6 §:ssä tarkoitettuihin
toimiin, on tuomittava tuottamuksellisesta
rahanpesusta sakkoon
tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Rikoslaki 34 luku
1 § (24.8.1990/769)
Väärennys
Joka
valmistaa väärän asiakirjan tai muun todistuskappaleen tai
väärentää sellaisen käytettäväksi harhauttavana todisteena
taikka käyttää väärää tai väärennettyä
todistuskappaletta tällaisena todisteena, on
tuomittava väärennyksestä sakkoon
tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Yritys on
rangaistava. (13.6.2003/514)
2 § (24.8.1990/769)
Törkeä väärennys
Jos
väärennyksessä
1) rikoksen kohteena oleva todistuskappale
on yleiseltä kannalta tärkeä viranomaisen säilyttämä
arkistoasiakirja tai viranomaisen pitämä yleinen rekisteri
taikka jos todistuskappale on todistusarvoltaan muuten erityisen
merkityksellinen tai
2) rikoksentekijä käyttää
väärennysrikosten tekemistä varten hankittua teknistä
laitteistoa taikka muuten toimii erityisen suunnitelmallisesti
ja
väärennys on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä,
rikoksentekijä on tuomittava törkeästäväärennyksestä vankeuteen
vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi
vuodeksi.
Yritys on rangaistava. (13.6.2003/514)
Rikoslaki 35 luku 1 § (24.8.1990/769)
Vahingonteko
Joka
oikeudettomasti hävittää tai vahingoittaa toisen omaisuutta,
on tuomittava vahingonteosta sakkoon
tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Vahingonteosta
tuomitaan myös se, joka toista vahingoittaakseen oikeudettomasti
hävittää, turmelee, kätkee tai salaa tietovälineelle
tallennetun tiedon tai muun tallennuksen.
Edellä 2 momentissa
tarkoitetun vahingonteon yritys on rangaistava. (11.5.2007/540)
2 § (24.8.1990/769)
Törkeä vahingonteko
Jos
1)
vahingonteolla aiheutetaan
a) erittäin suurta taloudellista
vahinkoa,
b) rikoksen uhrille tämän olot huomioon ottaen
erityisen tuntuvaa vahinkoa,
c) historiallisesti tai
sivistyksellisesti erityisen arvokkaalle omaisuudelle huomattavaa
vahinkoa taikka
2) edellä 1 §:n 2 momentissa tarkoitettu
vahingonteko tehdään osana 17 luvun 1 a §:n 4 momentissa
tarkoitetun järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa
ja
vahingonteko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä,
rikoksentekijä on tuomittava törkeästä
vahingonteosta vankeuteen
vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi
vuodeksi.
Rikoslaki 36 luku 1 § (24.8.1990/769)
Petos
Joka,
hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista
hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai
erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai
jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa
taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista
tällä on ollut mahdollisuus määrätä, on
tuomittava petoksesta sakkoon
tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Petoksesta
tuomitaan myös se, joka 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa
dataa syöttämällä, muuttamalla, tuhoamalla tai poistamalla
taikka tietojärjestelmän toimintaan muuten puuttumalla saa
aikaan tietojenkäsittelyn lopputuloksen vääristymisen ja siten
aiheuttaa toiselle taloudellista vahinkoa. (13.6.2003/514)
Yritys
on rangaistava.
2 § (24.8.1990/769)
Törkeä petos
Jos
petoksessa
1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä,
2)
aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa,
3)
rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan
perustuvaa erityistä luottamusta tai
4) rikos tehdään
käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta
turvatonta tilaa
ja petos on myös kokonaisuutena arvostellen
törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä
petoksesta vankeuteen
vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi
vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
4
§ (24.8.1990/769)
Vakuutuspetos
Joka hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudettoman vakuutuskorvauksen sytyttää tuleen palovakuutetun omaisuuden, on tuomittava, jollei hän lisäksi vakuutuskorvauksen saamiseksi syyllisty samaa omaisuutta koskevaan petosrikokseen tai sellaisen rikoksen yritykseen, vakuutuspetoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
5 § (24.8.1990/769)
Luottamusaseman väärinkäyttö
Jos
se, jonka tehtävänä on hoitaa toisen taloudellisia tai
oikeudellisia asioita, väärinkäyttää
luottamusasemaansa
1) ryhtymällä sellaiseen toimeen,
johon hänellä ei ole oikeutta, tai
2) jättämällä
tehtävänsä kokonaan tai osaksi suorittamatta
ja siten
aiheuttaa vahinkoa sille, jonka asioita hänen tulee hoitaa,
hänet on tuomittava luottamusasemanväärinkäytöstä sakkoon
tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
6 § (6.11.2009/845)
Kiskonta
Joka
käyttämällä hyväksi toisen taloudellista tai muuta ahdinkoa,
riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä tai
ajattelemattomuutta jonkin sopimuksen tai muun oikeustoimen
yhteydessä hankkii tai edustaa itselleen tai toiselle
taloudellista etua, joka on selvästi epäsuhteessa
vastikkeeseen, on tuomittava kiskonnasta sakkoon
tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Kiskonnasta
tuomitaan myös se, joka luotonannossa ottaa tai edustaa
itselleen tai toiselle korkoa tai muuta taloudellista etua, joka
on selvästi epäsuhteessa luotonantajan suoritukseen ottaen
huomioon:
1) myönnetyn luoton määrä, luottoaika ja
luottosopimuksen muut ehdot;
2) myönnettyyn luottoon liittyvä
luottoriski;
3) kulut luotonantajan sellaisista toimista,
jotka kuuluvat huolelliseen luotonmyöntömenettelyyn;
4)
luoton rahoittamisesta aiheutuneet tavanomaiset kulut;
5)
luottotoiminnan tavanomaiset yleiskulut.
7 § (24.8.1990/769)
Törkeä kiskonta
Jos
kiskonnassa
1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä,
2)
aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa,
3)
rikoksentekijä käyttää häikäilemättömästi hyväksi
toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa tai
4)
rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti
ja kiskonta on
myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on
tuomittava törkeästä
kiskonnasta vankeuteen
vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi
vuodeksi.
Rikoslaki 40 luku
7 § (12.7.2002/604)
Virka-aseman väärinkäyttäminen
Jos
virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka
aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa
1) rikkoo
virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin
perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon
tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa
virkatehtävissään taikka
2) käyttää väärin asemaansa
käskyvallassaan tai välittömässä valvonnassaan olevaan
henkilöön nähden,
hänet on tuomittava virka-aseman
väärinkäyttämisestä sakkoon
tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Virkamies voidaan
tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet
ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.
8 § (8.9.1989/792)
Törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen
Jos
virka-aseman väärinkäyttämisessä
1) tavoitellaan
huomattavan suurta hyötyä tai
2) pyritään aiheuttamaan
erityisen tuntuvaa haittaa tai vahinkoa tai
3) rikos tehdään
erityisen suunnitelmallisesti tai häikäilemättömästi
ja
virka-aseman väärinkäyttäminen on myös kokonaisuutena
arvostellen törkeä, virkamies on tuomittava törkeästä
virka-aseman väärinkäyttämisestä vankeuteen
vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi
vuodeksi sekä viralta pantavaksi.
Oikeudenkäymiskaari 15 luku
10 §
Asiamies ajakoon rehellisesti ja kaikella ahkeruudella hänelle uskottua asiaa ja allekirjoittakoon kaikki kirjat, jotka hän Oikeuteen antaa. Älköön mitään tuomittako sellaisen riitakirjan perustuksella, jonka alle sen tekijä ei ole pannut nimeänsä, jos havaitaan, ettei asianomistaja ole kyennyt sitä laatimaan.
10 a § (12.12.1958/497)
Jos
oikeudenkäyntiasiamies tai -avustaja osoittautuu
epärehelliseksi, ymmärtämättömäksi tai taitamattomaksi
taikka jos hänet havaitaan toimeensa muutoin sopimattomaksi, saa
tuomioistuin kieltää häntä esiintymästä kyseisessä
asiassa. Tuomioistuin voi myös, jos siihen on syytä, kieltää
häneltä oikeuden toimia siinä tuomioistuimessa
oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana enintään kolmen
vuoden ajaksi. Kun päätös koskee asianajajaa, julkista
oikeusavustajaa tai luvan saanutta oikeudenkäyntiavustajaa,
tuomioistuimen on ilmoitettava päätöksestä asianajajista
annetun lain (496/1958) 6 a §:n 1 momentissa tarkoitetulle
valvontalautakunnalle. Jos asianajaja, julkinen oikeusavustaja
tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja menettelee muutoin
velvollisuuksiensa vastaisesti, tuomioistuin voi ilmoittaa
menettelyn valvontalautakunnan
käsiteltäväksi. (17.6.2011/718)
L:lla
718/2011 muutettu 1 momentti tulee voimaan 1.1.2013. Aiempi
sanamuoto kuuluu:
Jos asiamies tai avustaja osoittautuu
epärehelliseksi, ymmärtämättömäksi tai taitamattomaksi
taikka jos hänet havaitaan toimeensa muutoin sopimattomaksi, saa
oikeus evätä häneltä vallan esiintyä siinä jutussa. Oikeus
voi myös, milloin syytä on, kieltää häneltä oikeuden
enintään kolmen vuoden aikana toimia siinä tuomioistuimessa
asiamiehenä tai avustajana. Jos kysymys on asianajajasta,
oikeuden on päätöksestään ilmoitettava yleisen
asianajajayhdistyksen hallitukselle.
Milloin asiamieheltä tai
avustajalta on evätty oikeus esiintymiseen, on hänen
päämiehelleen, jollei tämä ole oikeudessa saapuvilla ja tahdo
itse asiaansa ajaa, varattava tilaisuus hankkia
kelpoisuusvaatimukset täyttävä asiamies.
Edellä 1
momentissa tarkoitettuun päätökseen saa asiamies tai avustaja
hakea muutosta valittamalla, mutta on päätöstä valituksesta
huolimatta heti noudatettava.
20 § (29.7.1948/571)
Todistaja
ei saa kieltäytyä todistamasta. Vastoin tahtoansa älköön
kuitenkaan todistamaan vaadittako:
1) sitä, joka on tai on
ollut avioliitossa tahi on kihloissa jommankumman asianosaisen
kanssa
2) sitä, joka on asianosaisen suoraan etenevässä tai
takenevassa polvessa oleva sukulainen tahi joka on tai on ollut
naimisissa asianosaiseen sanotunlaisessa sukulaisuussuhteessa
olevan henkilön kanssa; eikä
3) asianosaisen sisaruksia tai
näiden aviopuolisoita tahi asianosaisen ottovanhempia tai
ottolapsia.
Oikeudenkäymiskaari 22 luku
5 § (22.7.1991/1064)
Pääkäsittelyn
pöytäkirjaan on 3 §:ssä säädetyn lisäksi merkittävä
asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot ja siinä on
mainittava:
1) esitetyt vaatimukset, väitteet, myöntämiset
ja vastustamiset,
2) seikat, joihin asianosainen perustaa
vaatimuksensa ja vastustamisensa sekä vastapuolen lausunto
niistä,
3) todistajat, asiantuntijat ja muut asiassa kuullut
henkilöt sekä esitetyt muut todisteet.
(30.8.2002/768)
Jos
se, mitä 1 momentin nojalla on merkittävä pöytäkirjaan, käy
ilmi haastehakemuksesta, vastauksesta, muusta tuomioistuimelle
toimitetusta asiakirjasta tai aikaisemmin laaditusta
pöytäkirjasta, riittää, kun pöytäkirjassa siltä osin
viitataan sanottuun asiakirjaan tai pöytäkirjaan.
6 § (22.7.1991/1064)
Todistajan,
asiantuntijan sekä todistelutarkoituksessa kuullun asianosaisen
tai muun henkilön kuulustelu on äänitettävä. Jos
äänittäminen ei ole mahdollista, lausuma on sanatarkasti
merkittävä pöytäkirjaan.
Jos äänittäminen lausuman
lyhyyden vuoksi on ilmeisen tarpeetonta, pöytäkirjaan on
äänittämisen sijasta tarkoin merkittävä, mitä asiassa on
kerrottu. Pöytäkirjattu suullinen lausuma on heti luettava ja
pöytäkirjaan on merkittävä lausuman antajan ilmoitus siitä,
onko lausuma ymmärretty oikein.
Oikeudenkäymiskaari 24 luku
5 § (6.3.1998/165)
Tuomioistuin
voi ratkaista erikseen tuomiolla itsenäisen vaatimuksen asiassa,
jossa on esitetty useita vaatimuksia (osatuomio).
Tuomioistuin voi ratkaista erikseen myös vaatimuksen sen osan,
joka on myönnetty.
Saamisvaatimus ja sitä vastaan esitetty
kuittausvaatimus on kuitenkin ratkaistava yhdessä, jollei
pääsaatavaa koskevaa vaatimusta 5 luvun 14 §:n 2 momentin
nojalla ole ratkaistava yksipuolisella tuomiolla.
7 § (6.3.1998/165)
Käräjäoikeuden
tuomio laaditaan erilliseksi asiakirjaksi. Siinä on oltava:
1)
tuomioistuimen nimi sekä tuomion antamispäivä;
2)
asianosaisten nimet;
3) selostus asianosaisten vaatimuksista
ja vastauksista perusteineen;
4) luettelo
todistelutarkoituksessa kuulluista henkilöistä ja muista
esitetyistä todisteista;
5) perustelut;
6) sovelletut
lainkohdat ja oikeusohjeet;
7) tuomiolauselma; sekä
8)
asian ratkaisseiden jäsenten nimet ja virka-asema sekä ilmoitus
siitä, onko tuomiosta äänestetty. Jos tuomiosta on äänestetty,
tuomioon on liitettävä eri mieltä olleiden jäsenten
mielipiteet.
Tuomioon sisältyvä selostus saadaan kokonaan
tai osittain korvata liittämällä tuomioon jäljennös
haastehakemuksesta tai vastauksesta taikka muusta asiakirjasta,
jos tuomion selvyys ei siitä vaarannu.
Lisäksi on otettava huomioon laittomuudet vastoin poliisilakia, esitutkintalakia, syyttäjistä annettua lakia sekä toiminta vastoin Suomen perustuslakia, EU:n ihmisoikeussopimusta ja YK:n ihmisoikeusjulistusta.
Olen pyrkinyt saamaan oikeutta Suomessa jo yli 17,5 vuotta, mutta en ole saanut vielä esteetöntä rikostutkintaan enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koko aikana.
Katso Suomen perustuslaki
21
§ Oikeusturva
Jokaisella
on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja
ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa
tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus
saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös
tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen
käsiteltäväksi.
Käsittelyn julkisuus sekä oikeus
tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea
muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin
ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
Suomen
perustuslain 108 §:n mukaanoikeuskanslerin tehtävänä on valvoa
valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen
lainmukaisuutta. Oikeuskanslerin tulee myös valvoa, että
tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön
työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat
lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan
oikeuskansleri valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien
toteutumista.
Oikeuskanslerin on pyydettäessä annettava
presidentille, valtioneuvostolle ja ministeriöille tietoja ja
lausuntoja oikeudellisista kysymyksistä.
Oikeuskansleri antaa
joka vuodelta kertomuksen virkatoimistaan ja lain noudattamista
koskevista havainnoistaan eduskunnalle ja valtioneuvostolle.
Suomen
perustuslain 109 §:n mukaaanoikeusasiamiehen tulee valvoa, että
tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön
työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat
lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan
oikeusasiamies valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien
toteutumista.
Oikeusasiamies antaa joka vuodelta kertomuksen
toiminnastaan sekä lainkäytön tilasta ja lainsäädännössä
havaitsemistaan puutteista eduskunnalle.
EU:n
ihmisoikeussopimus
Suomi
on hyväksynyt EU:n ihmisoikeussopimuksen. Sen 3 artiklan
mukaan ketään ei saa kiduttaa, eikä kohdella tai rangaista
epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla. Ihmisoikeussopimuksen
5 artikla takaa oikeuden vapauteen ja
turvallisuuteen. Ihmisoikeussopimuksen 6 artikla takaa oikeuden
oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Jokaisella on oikeus
kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen
oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja
puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen
oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta
rikossyytteestä. Jokaisella rikoksesta syytetyllä on seuraavat
vähimmäisoikeudet:
a) oikeus saada viipymättä
yksityiskohtainen tieto häneen kohdistettujen syytteiden sisällöstä
ja perusteista hänen ymmärtämällään kielellä;
b) oikeus
saada riittävästi aikaa ja edellytykset valmistella
puolustustaan;
c) oikeus puolustautua henkilökohtaisesti tai itse
valitsemansa oikeudenkäyntiavustajan välityksellä, ja jos hän ei
pysty itse maksamaan saamastaan oikeusavusta, hänen on saatava se
korvauksetta oikeudenmukaisuuden niin vaatiessa;
d) oikeus
kuulustella tai kuulustuttaa todistajia, jotka kutsutaan todistamaan
häntä vastaan, ja saada hänen puolestaan esiintyvät todistajat
kutsutuiksi ja kuulustelluiksi samoissa olosuhteissa kuin häntä
vastaan todistamaan kutsutut todistajat;
Ihmisoikeussopimuksen 13 artiklan mukaan jokaisella on oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon. Jokaisella, jonka tässä yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on oltava käytettävissään tehokas oikeussuojakeino kansallisen viranomaisen edessä siinäkin tapauksessa, että oikeuksien ja vapauksien loukkauksen ovat tehneet virantoimituksessa olevat henkilöt.
Ihmisoikeussopimusken 14 artiklan mukaan syrjintä on kielletty. Tässä yleissopimuksessa tunnustetuista oikeuksista ja vapauksista nauttiminen taataan ilman minkäänlaista sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää.
Suomi on hyväksynyt myös YK:n ihmisoikeusjulistuksen
Sen 3 artiklan mukaan kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen.
Ihmisoikeusjulistuksen 5 artiklan mukaan ketään ei saa kiduttaaeikä kohdella tai rangaista julmasti, epäinhimillisesti tai alentavasti.
Ihmisoikeusjulistuksen 7 artiklan mukaan kaikki ovat tasavertaisia lain edessä ja oikeutetut erotuksetta yhtäläiseen lain suojaan. Kaikilla on oikeus tasavertaiseen suojaan tätä julistusta loukkaavaa syrjintää vastaan sekä kaikkea sellaiseen syrjintään tähtäävää yllytystä vastaan.
Ihmisoikeusjulistuksen 8 artiklan mukaan jokaisella on oikeus tehokkaaseen hyvitykseen asianomaisessa kansallisessa tuomioistuimessa häneen kohdistuneista teoista, jotka loukkaavat hänelle valtiosäännöllä tai lailla turvattuja perusoikeuksia.
Ihmisoikeusjulistuksen 10 artiklan mukaan jokaisella on täysin tasa-arvoisesti oikeus siihen, että häntä oikeudenmukaisesti ja julkisesti kuullaan riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan määrättäessä tai häntä vastaan nostettua rikossyytettä selvitettäessä.
Ihmisoikeusjulistuksen 12 artikla mukaan älköön mielivaltaisesti puututtako kenenkään yksityiselämään, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon älköönkä loukattako kenenkään kunniaa ja mainetta. Jokaisella on oikeus lain suojaan sellaista puuttumista tai loukkausta vastaan.
Ihmisoikeusjulistuksen 17 artiklan mukaan jokaisella on oikeus omistaa omaisuutta yksin tai yhdessä toisten kanssa. Keltään älköön mielivaltaisesti riistettäkö hänen omaisuuttaan.
Ihmisoikeusjulistuksen 22 artiklan mukaan jokaisella on yhteiskunnan jäsenenä oikeus sosiaaliturvaan
sekä oikeus kansallisten toimenpiteiden ja kansainvälisen yhteistyön kautta kunkin maan järjestelmä ja voimavarat huomioon ottaen, nauttia hänen ihmisarvolleen ja hänen yksilöllisen olemuksensa vapaalle kehittymiselle välttämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia
.Ihmisoikeusjulistuksen 23 artiklan mukaan jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan. Jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä. Jokaisella työtä tekevällä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon ja jota tarpeen vaatiessa täydentävät muut sosiaalisen suojelun keinot.
Ihmisoikeusjulistuksen 25 artiklan mukaan jokaisella on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin ravinnon, vaatetuksen, asunnon, lääkintähuollon ja välttämättömän yhteiskunnallisen huollon osalta. Jokaisella on myös oikeus turvaan työttömyyden, sairauden, tapaturman, leskeyden tai vanhuuden sekä muun hänen tahdostaan riippumatta tapahtuneen toimeentulon menetyksen varalta.