kirjaamo.oulu@poliisi.fi , petteri.orpo@eduskunta.fi, riikka.purra@eduskunta.fi, annika.saarikko@eduskunta.fi, sanna.marin@eduskunta.fi, li.andersson@eduskunta.fi, anna.maja.henriksson@eduskunta.fi, sari.essayah@eduskunta.fi, maria.ohisalo@eduskunta.fi, toimitus@kaleva.fi, toimitus@kpk.fi, jouko.jokinen@yle.fi, uutiset@mtv.fi
Rikostutkintapyyntö/vaatimus Oulun poliisille/ tutkinnasta vastaa Oulun poliisipäällikkö Mika Heinilä
Tutkinnan kohde PR-Teollisuus Oy:n markkinoita poistaminen kuten selvityksestäni todistusaineistoineen selviää.
PR-talojen markkinoilta poistaminen
Olen joutunut 27 vuotta kestäneen kidutusrikoksen kohteeksi Suomen valtion viranomaisten johdosta. Suomessa on tapahtunut valtiopetos, kun presidentti Mauno Koivisto puuttui riippumattoman oikeuslaitoksen toimintaan ohjeistamalla riippumatonta oikeuslaitosta siten että pankit voittivat ylemmissä oikeusasteissa. Teko täyttää valtiopetoksen tunnusmerkistön. Rikoksena valtiopetos ei vanhene koskaan.
Koiviston konklaavi - ilman musiikkia
https://www.youtube.com/watch?v=qxYWewCG9M8
Videolla on esitetty todistusaineisto ja täydennys löytyy myös kirjallisena tästä linkistä
Valtiopetos on tosiasia
http://valtuustoaloite.blogspot.com/
SSP-sopimus
https://www.youtube.com/watch?v=ZUXRy7336rY&t=4s
Käytännön toteutus on esitetty videolla SSP-sopimus
Tällä toiminnalla aiheutettiin yli 10 000 yrittäjän itsemurha, kun markkinoilta poistettiin SSP-sopimuksessa esitetyllä tavalla kymmenien tuhansien yritysten markkinoilta poistaminen. Valtiopetos ja yrittäjien murhat eivät vanhene koskaan. Itse olen pystynyt välttämään itsemurhan kun olen kestänyt 27 kidutuksen.
Perusteet sille, että olen syytön ja että olen oikeassa ja että on syytä epäillä, että Suomen valtion viranomaiset toimivat rikollisesti
http://kalajokinen.blogspot.com/2020/08/la-01082020-perusteet-sille-etta-olen.html
Olen
tehnyt todistusaineistoksi asioista 8 videoa, joissa todistan asiat
asiakirjoin ja kerron tosiasiat: DVD-dokumentti YouTubessa. Olen
syytön.
https://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/dvd-dokumentti-youtubessa.html
Kidutusrikos muodostuu siitä, että olen tehnyt rikostutkintapyynnöt ajoissa. Poliisi ei tutki, syyttäjä ei syytä, oikeus ei ota käsiteltäväkseen ja laillisuusvalvonta ei näe asioissa mitään laitonta rikoksista puhumattakaan.
Tässä poliisien ja syyttäjän rikollinen toiminta selostettuna ja todistettuna
TI 15.12.2020 poliisi, tutkija Pekka Niskakangas, poliisi tutkinnanjohtaja Hannu Mensonen, poliisi tutkinnanjohtaja Tiina Sarparanta
http://kalajokinen.blogspot.com/2020/12/ti-15122020-poliisi-tutkija-pekka.html
Olen selvittänyt Rovaniemen hovioikeuden rikollisen toiminnan asiassani
KE 25.08.2021 Vastaus hovioikeudenneuvokselle
http://kalajokinen.blogspot.com/2021/08/ke-25082021-vastaus-hovioikeudenneuvoks.html
PE 20.08.2021Rovaniemen hovioikeuden presidentti
http://kalajokinen.blogspot.com/2021/08/pe-20082021rovaniemen-hovioikeuden.html
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus jatkaa ja hyväksyy Rovaniemen hovioikeuden rikollisen toiminnan. Tässä esimerkki,
KE 16.08.2022 Pyyntö Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle rikostutkintaa varten, kysymys on siis Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden rikollisesta toiminnasta. Perustuslain 106 §;n mukaan jos tavallinen laki ja perustuslaki ovat ristiriidassa niin perustuslailla on etusija.
http://kalajokinen.blogspot.com/search?updated-max=2022-08-16T19:51:00-07:00&max-results=7
Olen joutunut syyttömänä kärsimään Suomen valtion rikollisesta toiminnasta jo 27 vuoden ajan. Kun Raahen käräjäoikeuden tuomari jäi rikoksesta kiinni, niin hän teki minusta rikosilmoituksen. Minä käännyin Euroopan Unionin ja Bulgarian presidentin puoleen jotta saisin poliittisen turvapaikan. Tiesin, että Suomen viranomaiset toimivat rikollisesti, enkä voisi saada oikeutta Suomessa. En saanut poliittista turvapaikkaa EU:lta enkä Bulgarian presidentiltä
Minä jouduin palaamaan Suomeen. Kuulusteluissa en saanut esittää mitään todistusaineistoja eikä todistajiani kuultu. Siksi lähetin todistusaineistot rikostutkijalle ja tutkinnanjohtajalle sähköpostilla ja postitse. Niitä ei rikostutkinnassa otettu huomioon eikä todistajiani kuultu. Syyteharkinta tehtiin virheellisen rikostutkinnan perusteella. Oulun käräjäoikeuden tuomari ei kutsunut todistajiani oikeuden kuultavaksi eikä paikalla ollutta todistajaani kuultu. En myöskään saanut kuulustella todistajana esiintynyttä käräjätuomaria. Menettely on Euroopan Ihmisoikeussopimuksen vastainen menettely. Rovaniemen hovioikeus hyväksyi Oulun käräjäoikeuden virheellisen menettelyn. Minä sain viiden kuukauden ehdottoman vankeustuomion. Laillisuusvalvojat eivät puuttuneet poliisien, syyttäjän, käräjätuomarin ja Rovaniemen hovioikeuden virheelliseen menettelyyn.
Kaikki
ulosottotuomioni perustuvat Suomen valtion rikoksiin. Poliisi ei ole
tutkinut/selvittänyt asioita ja syyttäjä ei ole nostanut
syytteitä. Ehkä siihen on vaikuttanut se, että syyttäjä on ollut
esteellinen ja asianosainen asioissa. On syytä epäillä, että
hänellä on ollut tietty tarkoitus, kun on estänyt rikostutkinnat.
Vaadin että kaikki ulosottotoimet keskeytetään. Vaadin, että
Suomen valtio palauttaa kaikki minulta perityt ulosotot korkoineen
30.06.1996 alkaen aina tähän päivään saakka 7 %:n korolla korkoa
korolle menetelmän mukaisesti.
Kidutus
on ihmisoikeuksien vastainen vakava rikos, joka kielletään niin
Suomen rikoslaissa kuin myös kansainvälisen oikeuden puolella.
Kidutuksen olennainen piirre on se, että tekijän on oltava
virkamies, julkista luottamustehtävää hoitava tai julkista valtaa
käyttävä henkilö tai julkisyhteisön työntekijä. Jotta teko
lasketaan kidutukseksi, rikoksentekijän on käytettävä väkivaltaa
pyrkimyksenään aiheuttaa tiettyjä laissa mainittuja seurauksia.
Kidutus on rikoslain mukaan kyseessä, kun edellä mainitussa asemassa oleva henkilö aiheuttaa toiselle voimakasta ruumiillista tai henkistä kärsimystä;
saadakseen hänet tai muun henkilön tunnustamaan tai antamaan tietoja,
rangaistakseen häntä jostakin hänen tai jonkun muun tekemästä tai tekemäksi epäillystä teosta,
pelotellakseen tai pakottaakseen häntä tai muuta henkilöä tai
rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, seksuaalisen suuntautumisen, perimän, vammaisuuden, terveydentilan, uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella.
Kidutuksesta tuomitaan myös virkamies, joka nimenomaisesti tai hiljaisesti hyväksyy alaisensa tai muutoin tosiasiallisessa määräysvallassaan ja valvonnassaan olevan henkilön tekemän, edellä mainitun teon.
Kidutukseen ei voi syyllistyä olematta virkamies, eli valtion virassa toimiva, tai vastaava henkilö. Mikäli edellä mainittuja tekoja tekee toiselle ihmiselle, ei kyseessä ole kidutus, vaan pahoinpitely, tai todennäköisesti törkeä pahoinpitely. Kidutuksen kieltäminen valtiossa on useissa kansainvälisissä sopimuksissa ehtona liittymiselle, kuten Euroopan Unioniin liittymisessä. Kansainvälisiä sopimuksia rikkomisesta valtiolle syntyy suuria sanktioita, jonka takia kidutus on säädetty rangaistavaksi vain virkamiehen tekemänä. Mikäli suuri määrä henkilöitä osallistuu kidutukseksi luokiteltaviin seurauksiin, on kyseessä usean henkilön tekemä törkeä pahoinpitely, sekä mahdollisesti myös järjestäytyneeseen rikollisryhmään osallistuminen.
Kidutuksesta on Suomen rikoslain mukaan tuomittava vankeuteen vähintään 2 ja enintään 12 vuodeksi. Kidutuksesta tuomittu henkilö on lisäksi tuomittava viraltapantavaksi. Myös kidutuksen yritys on rangaistava.
Presidentti Mauno Koiviston johdolla Suomessa harjoitettiin vakaan markan politiikkaa. Sen virheen johdosta Suomi kärsi kototekoisesta syvästä taloudellisesta lamasta. Koiviston aikana Suomi lännettyi ja EY:n jäseneksi piti päästä keinoja kaihtamatta. Suomen pankkien vakavaraisuus oli vituralla. Siksi Koiviston johdolla päätettiin pelastaa pankit. Lisäksi päätettiin, että ylemmissä oikeusasteissa pankki voittaa. Rikollisille oli annettava syytesuoja, koska muuten pankki ei voinut voittaa ylemmissä oikeusasteissa. Esko Ahon hallitus ja neljä ostajapankkia päättivät SSP-sopimuksessa, että säästöpankit jaetaan neljän ostajapankin kesken jotta niiden vakavaraisuus paranisi ja Suomi voisi hakea EY:n jäsenyyttä. SSP-sopimuksessa sovittiin toimialarationalisointi eli tiettyjen tarkasti määriteltyjen toimialojen ylikapasiteetti poistettiin markkinoilta. SSP-sopimuksessa määriteltiin kaatamisperusteet. Markkinoilta poistettiin kymmeniätuhansia yrityksiä rikollisesti ja yrittäjistä tehtiin rikollisia.
Kaadettujen yritysten velat myytiin ulkomaille 6%:n niiden todellisesta arvosta, mutta velalliset eivät päässeet veloistaan irti tuolla summalla. Ulkomaiset ostajat perivät velallisilta täyttä velkasummaa korkealla korolla yrittäjän kuolemaan asti ja eduskunnan päätöksellä vielä senkin jälkeen kuolinpesältä.
Koska rikollisille oli annettu syytesuoja ja pankit voittivat ylemmissä oikeusasteissa ja rikosten kohteeksi joutuneilla yrittäjillä ei ole ollut mahdollisuutta saada oikeutta Suomessa eikä EIT:ssa. Siksi yli 10 000 yrittäjää on tehnyt itsemurhan. Valtiopetos ja murhat eivät vanhene koskaan.
Suomen valtio eli johtavat poliitikot ovat olleet keskeisesti mukana rikoksissa. Kera Oy:öön perustettiin ns. ruumiinpesuryhmä varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuuteen. Sitä johti kehityspäällikkö Veikko Anttonen. Kera Oy järjesteli ns. saattohoitajia kaadettaviin yrityksiin. Niiden tehtävänä oli varmistaa yrityksen alasajo.
Kera Oy oli päättänyt poistaa perustettavan yrityksen PR-Teollisuus Oy:n markkinoilta. Siitä huolimatta se salli Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän väliaikaisten pesänhoitajien Antti Latolan ja Hannu Maskosen myydä toisen kiinteää omaisuutta omanaan konkurssisäännön vastaisesti ja salata kaupanteossa 48 miljoonaa pantatut kiinnitykset sekä ilmoittaa tilauskanta 15 miljoonaa suuremmaksi kuin se todellisuudessa oli. Törkeä petos oli 63 miljoonaa. Kera Oy käytti asiassa saattohoitaja Jouni Remestä. Kera Oy oli siis päättänyt poistaa PR-Teollisuus Oy:n markkinoilta. Siitä on kiistattomat näytöt.
Siksi kaupanvahvistajaksi oli valittu tuleva syyttäjä Sulo Heiskari. Hän on esteellisenä syyttäjänä nostanut minua vastaan lukuisia syytteitä, joissa rikostutkinta on tehty päin helevettiä. Näin syyttäjä Heiskari on saanut peiteltyä omia rikoksiaan ja estettyä oikeuden toteutumisen.
Sulo Heiskari
PR-Teollisuus Oy haettiin konkurssiin väärillä tiedoilla ja asiassa antoi käräjäoikeudelle väärän lausuman varatuomari Paavo M. Petäjä ilman toimeksiantoja ja valtakirjoja. Asianajaja Asko Keränen pyysi valtakirjat valituksen tekemiseksi asiassa Vaasan hovioikeudelle. Hän jätti tietoisesti valituksen tekemättä. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että asiasta oli sovittu syyttäjän ja Kera Oy:n kanssa. Entinen asianajaja Asko Keränen on tunnustanut rikoksensa samoin kuin varatuomari Paavo M. Petäjä. Korkein oikeus ei ole suostunut purkamaan väärää konkurssipäätöstä eikä muitakaan vääriä päätöksiä eikä poliisi suostu tutkimaan rikoksia. Syyttäjä Heiskari on keskeinen rikollinen tässä rikosprosessissa. Koska poliisi ei tutki asioita, niin päätin ajaa ylinopeussakon jotta saan asiat esitutkintalain mukaiseen tutkintaa. Ajoin tahallisen ylinopeuden Tapion Tuvan luona ja ilmoitin siitä välittömästi poliisi Tomi Reinikaiselle. Pääsin poliisikuulusteluun, mutta Ylivieskan poliisi Leskinen kieltäytyi tutkimasta asiaa esitutkintalain mukaisesti. Minä sain kuukauden ajokiellon.
Minä siirsin taidenäyttelyni ja omaisuuteni yritykseni nimiin. Kysymyksessä oli verottajankin mukaan kymmenien tuhansien omaisuus. Ilmoitin ulosottomiehelle asiasta. Ulosottomies ei reagoinut. Minä tein itsestäni rikosilmoituksen Kalajoen poliisille. Poliisi Vainonpää jätti asian tutkimatta. Minä haastoin poliisin oikeuteen. Raahen käräjäoikeus päätti että en ole syyllistynyt rikokseen eikä Kalajoen poliisikaan olen syyllistynyt rikokseen. Rovaniemen hovioikeus siunasi Raahen käräjäoikeuden väärän päätöksen.
Minä haastoin ulosottomiehen oikeuteen. Raahen käräjäoikeuden tuomari Sarianne Ervasti teki asiassa tahallisen väärän päätöksen. Minulla asiasta kiistattomat näytöt ja todistajat voivat todistaa ja ovat todistaneet asiat. Sarianne Ervasti teki minusta rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta. Raahen lestadiolaiset poliisit Hannu Mensonen esteellisenä tutkinnanjohtajana ja Pekka Niskakangas tutkijana tekivät asiassa tahallisen väärä rikostutkinnan suojellessaan käräjätuomari Sarianne Ervastin toimintaa. Minut tuomittiin asiassa viiden kuukauden ehdottomaan vankeuteen mikä muutettiin ehdonalaiseksi.
Olin tehnyt asiassani rikosilmoituksen Oulun poliisille. Kajaanin poliisi Tiina Sarparanta teki asiassa tutkimatta jättämispäätöksen ja palautti todistusaineiston. Minä haastoin poliisi Sarparannan oikeuteen. Oulun käräjätuomari Jyrki Määttä teki asiassa suojelupäätöksen vaikka asia olisi kuulunut Kajaanin käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Molemmissa tapauksissa Rovaniemen hovioikeuden hovioikeudenneuvokset tekivät tietoisen väärän päätöksen ja toisessa tapauksessa vielä esteellisinä henkilöinä.
Olen pyytänyt valtakunnansyyttäjää nostamaan syytteet rikoksia tehneitä vastaan. Valtakunnansyyttäjä kieltäytyy nostamasta syytteitä. Siitä viimeisin esimerkki on syyttäjä Tannerin päätös.
Valtakunnansyyttäjävirasto toimii täysin rikollisesti. Tässä esimerkkinä syyttäjä Tarmo Tannerin toiminta
Tarmo Tanner
erikoissyyttäjä, tutkinnanjohtaja
specialiståklagare, undersökningsledare
valtakunnansyyttäjän toimisto
riksåklagarens byrå
puh. 029 56 20828
SYYTTÄJÄLAITOS Lintulahdenkuja 4 00530 HELSINKI Puhelin 029 5620 800 Fax 029 5620 888 ILMOITUS Asianro 3.8.2022 R 21/620 Erkki Aho e.ahoky@gmail.com . .
Rikosilmoitus 5800/S/3606/22
Aho on eri vastaanottajille toimittamissaan sähköpostiviesteissä katsonut poliisin syyllistyneen virkarikoksiin mm. jättämällä tutkimatta ja tutkimalla virheellisesti eri rikoksia. Ahon sähköpostien perusteella on kirjattu ilmoitus numerolla 5800/S/3606/22. Aho on aiemminkin tehnyt useita vastaavia ilmoituksia poliisin toimintaan liittyen. Viimeisimpänä olen 25.8.2021 tehnyt päätöksen nro 21/642 (asianro R 21/620). Ahon tekemien ilmoitusten perusteella ei ole toimitettu esitutkintaa, koska poliisia ei ole ollut syytä epäillä rikoksesta. Katson, ettei Ahon nyt toimittama uusi tutkintapyyntö sisällä mitään sellaista uutta, asiaan vaikuttavaa selvitystä, jonka johdosta aiemmin tehtyjä ratkaisuja olisi syytä arvioida uudestaan tai jollain tavalla toisin. Asiassa ei edelleenkään aloiteta esitutkintaa. Valtakunnansyyttäjän ohjeen 2020:1 mukaisesti Ahon uusiin, samaa asiaa koskeviin ilmoituksiin ei enää syyttäjälaitoksesta vastata, vaan ne arkistoidaan aiemman asian yhteyteen.
Erikoissyyttäjä, tutkinnanjohtaja Tarmo Tanner
Tiedoksi Aho
Lapin poliisilaitos
Oulun poliisilaitos
Olen pyytänyt korkeinta laillisuusvalvojaa oikeuskansleria tutkimaan asiat. Oikeuskansleri kieltäytyy tutkimasta asiaa ja oikeuskanslerin vanhempi sihteeri Outi Lehvä kieltäytyy ilmoittamasta kuka on asiassa päätöksen tehnyt.
Otan
toisena esimerkkinä rikollisesti toimivan oikeuskanslerinviraston
toiminnan
Oikeuskansleri on tehnyt seuraavan päätöksen 11.08.2022, mikä todistaa kiistattomasti Suomen valtion rikollisen toiminnan:
Vastaus 1
11.8.2022 OKV/1999/10/2022 OKV/1999/10/2022-OKV-3
PL 20,
00023
Valtioneuvosto
Puhelin 0295 16001
kirjaamo.okv@gov.fi www.okv.fi
Erkki Aho
Kerrotte oikeuskanslerille 2.8.2022 toimittamassanne kirjoituksessa tehneenne Oulun poliisille, keskusrikospoliisille sekä valtakunnansyyttäjälle rikosilmoituksen 13.7.2022 ja että viranomaiset eivät ole reagoineet asiaan.
Olette liittänyt kirjoitukseenne 13.7.2022 päiväämänne blogikirjoituksen.
Palaatte asiaan muiden vastaanottajien ohella 4.8.2022 oikeuskanslerinvirastoon toimittamassanne kirjoituksessa. Valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain 4 §:n 1 momentin mukaan oikeuskansleri tutkii kantelun, jos on aihetta epäillä oikeuskanslerin valvontavaltaan kuuluvan henkilön, viranomaisen tai muun yhteisön menetelleen lainvastaisesti tai jättäneen velvollisuutensa täyttämättä taikka jos oikeuskansleri muusta syystä katsoo siihen olevan aihetta.
Esittelin asianne apulaisoikeuskanslerille, jonka arvion mukaan edellä esitetty huomioiden kirjoituksissanne ei ole tullut esille sellaista, jonka perusteella olisi laillisuusvalvonnallista aihetta ryhtyä asiaa enemmälti selvittämään tai tutkimaan.
Tämä asiakirja on allekirjoitettu sähköisesti.
Vanhempi oikeuskanslerinsihteeri Outi Lehvä
Vanhempi oikeuskanslerinsihteeri Outi Lehvä kieltäytyy ilmoittamasta kuka tämän päätöksen tehnyt. Hän ei vastaa minulle.
Erkki
Aho ja oikeusministeri
Anna-Maja Henriksson
Oikeusministeri
Anna-Maja Henriksson on minulle tuttu henkilö. Pyysin häneltä 5-7
minuuttia aikaa jotta voisimme keskustella asioista. Hänellä ei
ollut omien sanojensa mukaan aikaa keskustella kanssani. Kysymyksessä
on 27 vuoden kidutusrikos muitten rikosten lisäksi. Olen pitänyt
asiaa vireillä koko 27 vuoden ajan. Se ei ole vanhentunut ja
ulosotto pitää rikokset avoimena samoin kuin valtiopetos ja murhat.
Kirjaani on kopioitu todistusaineisto rikoksista sekä tehty selostukset asioista.
Kirjassani Olet Maamme Armahin Suomenmaa ISBN 952-91-4593-X on sivulla 277-285 Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n (myöh. PR-Teollisuus Oy) väliset kauppasopimukset. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä myi Euronio O:lle ( myöhemmin PR-Teollisuus Oy) 11.05.1995 kolmella eri kauppasopimuksella maa-alueet, koneet ja laitteet, tuoteoikeudet sekä keskeneräisen tilauskannan. Myyjinä toimivat väliaikaiset konkurssipesän hoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen. Heidän päämiehinään olivat Arsenal Oy ja Kera Oy. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät kiinteää omaisuutta konkurssisäännön 50 a §:n vastaisesti. He myivät toisen omaisuutta omanaan, koska heillä ei ollut esittää valtakirjoja. He toimivat maakaaren 2 luvun 3 §:n vastaisesti. He salasivat kaupanteossa 48 pantatut kiinnitykset kuten kauppasopimuksista käy ilmi. Niistä ei ole kauppasopimuksissa mitään mainintaa. Kysymyksessä oli törkeä petos.
Kaupanvahvistajan on toiminut tuleva syyttäjä Sulo Heiskari, joka on toiminut syyttäjänä kaikissa kauppasopimuksista ja niistä johtuvissa oikeudenkäyneissä.
Kihlakunnansyyttäjä Sulo Heiskari on toiminut esteellisenä syyttäjänä asioissani noin 20 vuoden ajan. Esteellisyys johtuu siitä, että syyttäjä Sulo Heiskari on toiminut tai ainakin on merkitty kaupanvahvistajaksi kaupoissa, jossa hän käyttää syyteoikeutta ja arvoi näin omien toimiensa lainmukaisuutta. Olen lähettänyt Oulun käräjäoikeuteen todistuksen kaupanvahvistuksesta, jossa näkyy, että Sulo Heiskari on vahvistanut lainvastaisen kaupan, sillä väliaikaiset pesänhoitajat eivät saa myydä kiinteää omaisuutta konkurssisäännon 50 §:n mukaan. Syyttäjä Heiskari on esteellinen syyttäjistä annetun lain mukaan.
Kaupanvahvistus
Lisäksi kauppakirjan allekirjoittaja Heino Virta todistaa, ettei hän ole koskaan nähnytkään kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria.
Lisäksi kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo todistaa, ettei hän ole ollut paikalla kun kaupat on vahvistettu.
Lisäksi kaupoissa salattiin 48 miljoonan pantatut kiinitykset, joista tässä esimerkkinä yksi sivu. Kysymyksessä on siis törkeä petos. Olen pyytänyt Oulun poliisia toimittamaan teille nämä kaikki asiakirjat, koska olen ne Oulun poliisille toimittanut.
Syyttäjä Sulo Heiskarin esteellisyys on kiistaton ja esteellisyys on virkarikos. Omien rikostensa peittelemiseen syyttäjä Heiskari organisoi uusia rikostutkintoja väärän oikeudenpäätöksen perusteella, jossa hän itse oli keskeinen rikollinen. Mikään rikos ei ole vanhentunut johtuen SSP-sopimuksesta sekä siitä, että ulosotto on voimassa ja asiat ovat olleet keskeytyksettä vireillä yli 25 vuotta. Kysymyksessä on kiistatta ihmisoikeusrikokset , kidutus , sekä perustuslain vastaiset toimet.
Kauppasopimuksissa on toiminut kaupanvahvistajana tuleva syyttäjä Sulo Heiskari, joka on myöhemmin toiminut syyttäjänä kaikissa oikeudenkäyneissä, joissa on käsitelty näitä sopimuksia oikeudessa. Syyttäjä Sulo Heiskari on toiminut esteellisenä syyttäjänä näissä oikeudnekäynneissä:
Syyttäjän puolueettomuusvaatimus. Oikeusjärjestyksessämme omaksuttujen periaatteiden mukaan virkamies ei saa käsitellä asiaa, johon nähden hän on esteellinen.
Syyttäjiin
kohdistuvia esteelisyysasioita ei Suomessa ole käsitelty pääasiassa
siitä syystä, että syyttäjäpiireissä on ollut vain yksi
syyttäjä. Syyttäjän esteettömyys on kuitenkin ehdoton prosessin
edellytys.
Eduskunnan lakivaliokunnan mietinnön (LAVM 20/1996
vp ) mukaan "esteellisyysperustetta ei yksilöidä siinä
määrin, että hän on esteellinen käsittelemään asiaa. Siksi
tarvitaan yleissäännös tilanteisiin, joissa puolueettomuuden
voidaan objektiivisesti arvioida katsoa vaarantuvan. Arvioinnissa on
harkittava, minkälainen suhde syyttäjällä on käsiteltävään
asiaan, asianosaisiin tai asiassa muutoin esiintyviin
henkilöihin".
Yleislausekkeen tarkoituksena on korostaa
julkista valtaa edustavan syyttäjän puolueettomuusvaatimusta.
Arvioitaessa sitä, onko syyttäjä menettänyt puolueettomuutensa ei
lähtökohdaksi oteta syyttäjän tosiasiallista puolueellisuutta,
vaan yleinen käsitys siitä, onko olemassa seikkoja, joiden
perusteella syyttäjän puolueettomuuden voidaan objektiivisesti
katsoa vaarantuneen. (Frände,Dan: Finsk straffprocesrätt I
s.128-129).
Syyttäjän esteellisyydestä säädetään
yleisistä syyttäjistä annetun lain 12 §:ssä. Säännöksen 1
momentin 6) kohdan niin sanotun yleisen esteellisyysperusteen mukaan
syyttäjä on esteellinen, jos "muu kuin 1-5 kohdassa
tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä
hänen puolueettomuuttaan asiassa.
Syyttäjälain 12 §:
1)
asianosaisjääviys,
2) intressijääviys,
3)
asiamiesjääviys,
4) palvelusuhdenjääviys,
5)edustusjääviys,
6)
yleinen esteellisyysperuste, muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka
on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen
puolueettomuuuttaan asiassa.
Syyttäjän tehtävänä
oikeudessa on syytteen nostaminen, ajaminen ja lopulta toteen
näyttäminen. Syyttäjän tehtävänä oikeudenkäynnissä on
oikeudenmukainen lopputulos. Syyttäjällä on osavastuu tuomion
lainmukaisuudesta.
Syyttäjä joutuu syyteharkinnassaan ja
syytettä oikeudenkäynnissä ajaessaan arviomaan, minkä merkityksen
hän antaa ristiriitaisille todisteille ja mitä hän pitää asiassa
totena. Syyttäjän suorittaman todistajakertomuksen
luotettavuusarvioinnin äärimmäinen mahdollisuus on, että syyttäjä
katsoo todistajan syyllistyneen perättömään lausuman antamiseen
ja siitä rikosilmoituksen. Syyttäjän tulee muistaa myös hyvä
syyttäjätapa.
Oikeudenkäytölle on perinteisesti asetettu vaatimukseksi, että sen on oltava paitsi varmaa, myös nopeaa ja halpaa.
Syyttäjä Sulo Heiskarin esteellisyys on kiistaton ja samaa mieltä kanssani oli myös laillisuusvalvoja Jarmo Hirvonen. Sen lisäksi, että syyttäjä Sulo Heiskari oli toiminut kaupanvahvistajana kaupoissa , joista oikeutta käytiin, niin hän oli vahvistanut laittoman kaupan, koska se oli tehty konkurssisäännön, maakaaren ja kaupanvahvistaja-asetuksen vastaisesti. Lisäksi kaupoissa oli salattu 48 miljoonan pantatut kiinnitykset sekä ilmoitettu keskeneräinen tilauskanta 15 miljonaa suuremmaksi kuin se todellisuudessa oli. Törkeä petos oli 63 miljoonaa markkaa.
Syyttäjä Sulo Heiskarin esteellisyyttä ei vielä rikostutkinnoissa eikä oikeuskäsittelyissä ole käsitelty.
Konkurssisääntö
50 a § (31.1.1995/110)
Väliaikainen
pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan
konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin
se on välttämätöntä tappioiden välttämikseksi tai kka
konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aihetuvien kustannusten
maksamiseksi.
Maakaari 2 luku 3 § Valtuutus kiinteistön kauppaan
Valtuutus kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on allekirjoitettava valtakirja ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö.
Koska väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät lainvastaisesti toisen kiinteää omaisuutta ilman valtakirjaa ja vielä konkurssisäännön vastaisesti salaten 48 miljoonan pantatut kiinnitykset, niin rikos on kiistattomasti tapahtunut. Suomen lain mukaan rikoksen avulla tehty oikeustoimi on pätemätön. Teko täyttää kiistatta törkeän petoksen tunnusmerkistön. Kera Oy oli päättänyt poistaa PR-talot markkinoilta ylikapasiteetin purkamiseksi. Kera Oy oli Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän toinen päämies ja toinen oli Arsenal Oy. Markkinoilta poistamispäätöksestä huolimatta se myi kiinteistöt, maa-alueet, koneet ja laitteet sekä tuoteoikeudet markkinoilta poistettavalle yritykselle. Kera Oy:ssä oli päätetty markkinoilta poistettavat yritykset. Kera Oy käytti saattohoitajia tehtävän suorittamiseen. Toimialarationalisointi oli päätetty myös SSP-sopimuksessa 22.10.1992.
Ostajien joukkoon oli soluttautunut Kera Oy:n saattohoitajaksi epäilemämme erikoisella tavalla konkurssiin ajetun Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäällikkö kauppatieteen maisteri Jouni Remes, joka oli tullut Alavieskan Puurakenne Oy:n palvelukseen Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella. Jouni Remes teki muiden osakkaiden tietämättä Kera OY.n kanssa sopimuksen, ettei Kera Oy:tä käytetä rahoittajana. Jos muut osakkaat olisivat tienneet asiasta niin koko yritystä ei olisi perustettu. Remeksen toiminta oli yksi osa törkeää petosta. Remeksen tekemä sopimus kirjan sivulla 276. Myyjä tiesi, että myytävä kohde oli markkinoilta poistettavien listalla. Ostajien joukkoon oli Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella otettu henkilö, joka jonka oli tehnyt muiden osakkaiden tietämättä Kera Oy:n kanssa sopimuksen, josta hän ei kertonut muille osakkaille. Jos osakkaiden tiedossa olisi ollut tämä sopimus, niin koko yritystä ei olisi perustettu eikä kauppoja olisi tehty.
Rikoslaki 19.12.1889/39 36 luku 2 § (24.8.1990/769). Törkeä petos.
Jos petoksessa 1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä, 2) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa 3) rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai) rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa ja petos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Väliaikaiset konkurssipesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät myös keskeneräisen tilauskannan, jonka arvo oli todellisuudessa 15 miljoonaa markkaa pienempi kuin kaupantekohetkellä ilmoitettiin. Konkurssipesänhoitajien Latolan ja Maskosen toiminta on ollut myös kauppakaaren vastaista. Törkeä petos oli 63 miljoonaa markkaa. Tilauskannan suuruudeksi myyjä oli ilmoittanut 26 miljoonaa markkaa. Asia näkyy Kalevan lehtileikkeessä, jonka kopio on kirjani sivulla 286. Kauppa oli siten myös kauppakaaren vastainen ja silloin voimassa olleen laki varallisuusoikeudellista oikeustoimista vastainen.
Kauppakaari
31.12.1734/3 9 §
Jos
tavara väärennetään, käyköön sen rikoksen niinkuin muunkin
varkauden. Jos käsityöläinen sen tekee, menettäköön myös
ammattioikeutensa. Jos joku myypi tavaran, jonka tietää
väärennetyksi tahi vilpinalaiseksi, niinkuin huonon hyvästä,
sekoitetun puhtaasta, olkoon sama laki. Väärästä mitasta ja
painosta säädetään 8 luvussa ja väärän rahan tekemisestä
Rikoskaaressa.
Myös
laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228 esittää
tiettyjä ehtoja kaupantekemiselle eli kauppaehtojen
kohtuuttomuudelle.
30
§ Jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan
petollisella viettelyllä taikka jos hän on tietänyt tai hänen
olisi pitänyt tietää, että toinen on oikeustoimen tekijän sen
tekemiseen petollisesti vietellyt, ei oikeustoimi sido vieteltyä.
31
§ Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä,
kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai
edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä
epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi
josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt
oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.
32
§ Jos jonkun tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun hänen
erehdyksensä johdosta saanut toisen sisällyksen, kuin on
tarkoitettu, ei tahdonilmaisu sellaisena sido sen antajaa, jos se,
johon tahdonilmaisu on kohdistettu, tiesi tai hänen oli pitänyt
tietää erehdyksestä.
33
§ Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön
saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että
niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota
oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy
olettaa niistä tietäneen.
37
§ Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi
kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se
huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava
huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa
tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.
Kauppalaki
27.3.1987/355 määrittelee irtaimen kaupan.
Tiedot
tavarasta 18 § Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä
tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä
tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden
voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.
Tavarassa
on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, joita joku muu kuin
myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, on ennen
kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanut sen ominaisuuksista tai
käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tavaran
ei kuitenkaan katsota olevan virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä
hänen olisi pitänytkään olla selvillä näistä
tiedoista.
Sellaisena
kuin se on -ehto 19 § Jos tavara on myyty "sellaisena kuin se
on" tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä
katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:
1)
tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa
antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa
vaikuttaneen kauppaan
2)
myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon
sellaisesta tavaran ominaisuuksia tai käyttöä koskevasta
olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta
ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja
laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; tai
3)
tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta
ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta
edellyttää.
Kaupanvahvistajaksi on kauppakirjojen mukaan merkitty tuleva syyttäjä Sulo Heiskari. Toinen kauppakirjan allekirjoittaja Heino Virta todistaa kirjallisesti ettei hän ole koskaan tavannut kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria. Heino Virran todistus kirjan sivulla 294.
Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja PR-talojen talomyyjä Arto Ranta-Ylitalo todistaa KRP:n kuulusteluissa, että hän ei ollut paikalla, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Kaupanvahvistaja-asetus edellyttää, että kaupanvahvistaja ja kaupanvahvistajan kutsuma todistaja ovat paikalla, kun kaupat vahvistetaan. Näin ei ole ollut. Siksi kauppa on mitätön. Syyttäjä Sulo Heiskari on merkitty kaupanvahvistajaksi kaupoissa, jossa hän on toiminut syyttäjänä. Hän on varmasti esteellinen syyttäjistä annetun lain perusteella. Kiinteistökauppa on maakaaren ja kaupanvahvistaja-asetuksen sekä oikeudenkäymiskaaren vastainen. Arto Ranta-Ylitalon todistus on Erkki Ahon korkeimmalle oikeudelle tekemän tuomionpurkuhakemuksessa, mikä on toimitettu Oulun käräjäoikeuteen tässä asiassa R 20/925. Esitän tämän todistuksen asian kuulustelussa, johon minulla on lain mukainen oikeus eikä sitä voi poliisi virkavallan väärinkäytöllään estää.
Maakaaren 2 luku Kiinteistön kauppa 1 § Kauppakirjan muoto
Kiinteistön
kauppa on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän
asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on
vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä
ollessa.
Kauppakirjasta
on käytävä ilmi:
1)
luovutustarkoitus;
2)
luovutettava kiinteistö;
3)
myyjä ja ostaja; sekä
4)
kauppahinta ja muu vastike.
Kauppa
ei ole sitova, ellei sitä ole tehty tässä pykälässä säädetyllä
tavalla. Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet kauppakirjaan merkittyä
suuremmasta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, myyjällä ei ole
oikeutta saada perityksi enempää kuin mitä kauppakirjaan on
merkitty.
Kaupanvahvistaja-asetus
28.12.1979/1080 3 § (17.1.1992/25)
Luovutuskirjan
oikeaksi todistaminen. Kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi maakaaren 1
luvun 2 §:ssä tarkoitetun luovutuskirjan merkitsemällä
todistuksen luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi
luovutuskirjan allekirjoittaneiden henkilöiden nimet sekä heidän
henkilöllisyytensä toteaminen. Todistuksessa on mainittava, ovatko
allekirjoittajat olleet yhtaikaa saapuvilla, sekä että he ovat
myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti
allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi mainittava luovutuskirjan
oikeaksitodistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan, jonka on
mainittava virka-asemansa tai tuomioistuimen hänelle antama määräys
toimialueineen, sekä hänen kutsumansa esteettömän todistajan on
allekirjoitettava todistus. Jos luovutuskirjaa on laadittu useita
kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen niistä. Kirjallinen
esisopimus on todistettava samalla tavoin kuin luovutuskirja.
Oikeudenkäymiskaari
17 luku 43 § (29.7.1948/571)
Milloin
lain mukaan oikeustoimi on päätettävä esteettömäin todistajain
läsnä ollessa tai esteettömän todistajan on toimituksessa oltava
läsnä, olkoon, mikäli erikseen ei ole toisin säädetty,
sellaiseksi todistajaksi esteellinen:
1)
se, joka 30 §:n mukaan ei saa vannoa todistajanvalaa;
2)
se, joka itse on toimituksessa asianosainen tai jonka oikeutta
toimitus koskee tahi joka itse on oikeustoimeen osallinen taikka
jonka hyväksi oikeustoimi tehdään;
3)
se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa henkilöön, joka
toimituksessa on asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi
joka on oikeustoimeen osallinen tai jonka hyväksi oikeustoimi
tehdään; taikka
4)
se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa siihen, jonka
tehtäviin toimitus kuuluu, tai notaarin tahi viran tai toimen
haltijaan, jota käytetään oikeustoimen tekemisessä.
Syyttäjän
tehtävät määrätään laissa Laki yleisistä syyttäjistä
11.3.1997/199. 1 § Syyttäjän asema ja tehtävät.
Syyttäjän
tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta
rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä
asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla.
Tehdessään tähän liittyvät oikeudelliset ratkaisut ja muut
toimenpiteet syyttäjän on noudatettava tasapuolisuutta,
joutuisuutta ja taloudellisuutta.
Esteellisyys
määritellään 12 §. Syyttäjä on esteellinen, jos:
4)
hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä
toimeksiantosuhteessa asianosaiseen taikka siihen, jolle asiassa on
odotettavissa hyötyä tai vahinkoa;
6)
muu kuin 1–5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan
perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.
Syyttäjä Sulo Heiskari on toiminut kaikissa kauppasopimuksista käydyissä oikeudenkäynneissä ja niistä johtuvissa oikeudenkäynneissä esteellisenä syyttäjänä
Alavieskan Puurakene Oy:n konkurssipesä haastoi PR-Teollisuus Oy:n ja Ylivieskan käräjäoikeuteen maksamattomista takauksista. Kirjani sivu 298. Haasteiden toimittamisesta asianosaisille vastaa syyttäjä Sulo Heiskari. Asiakirjassa on käräjäsihteerin käsin kirjoitettu teksti Tiedoksiannot? Huom. Aho, Koski ja Virta eivät ole palauttaneet tiedoksiantotodistuksia.
Syyttäjä Heiskari ei ollut lähettänyt tiedoksiantoja asianosaisille.
Asianosaisia käräjäoikeudessa oli edustanut heidän tietämättään ja ilman heidän valtakirjojaan ja toimeksiantojaan asianajaja Jouni Vihervalli. Valitimme asiasta Suomen Asianajajaliittoon. Kirjan sivu 299-300. Asianajaja Vihervalli tunnustaa, ettei hän ole edes keskustellut puhelimessa kantelijoiden kanssa.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki tekemänsä kaupat PR-Teollisuus Oy:n kanssa 19.3.1996. Kirjan sivut 307-308 sekä toinen purkusopimus 18.4.1996 Kirjan sivu 305. Myyjän purkuoikeudesta on säädetty Kauppalain 54 §:ssä. Kiinteistön kaupat purettiin lain vastaisesti, koska kaupanvahvistajaa ei ollut paikalla.
Kaupanpurkuilmoitus on peruuttamaton ,ks. Telaranta: Sopimusoikeus Helsinki 1990 s.1939. Kun ko. kauppa on purettu, niin myös takaussitoumukset raukevat. Takaussitous on liitännäinein kauppasopimukseen, joten missään tapauksess takaukset eivät voi jäädä voimaan pääsitoumus purettaessa.Kirjan sivuilla 309 – 310 varatuomari Jorma Herttuaisen kirje Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesälle.
Takaukset olivat maksettu kokonaan. Kirjan sivu 302 summa 401 404,45 markkaa, kirjan sivu 303 summa 500 000,00 markkaa, kirjan sivu 304 summa 100 000, 00 markkaa. Takauksista oli maksettu kaikkiaan 1 641 444,45 markkaa, mikä näkyy asianjaja Asko Keräsen kirjeestä asianajaja Hannu Maskoselle. Katso kirjan sivut 516-517.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin väärillä tiedoilla, koska kaupat oli purettu ja takaukset olivat rauenneet ja lisäksi takaukset oli maksettu. Väärillä tiedoilla haettu konkurssihakemus on kirjan sivuilla 328- 329. Konkurssihakemus on tehty väärillä tiedoilla koska kaupat oli purettu ja takaukset olivat rauenneet ja lisäksi konkurssihakemuksessa mainitut takaukset oli maksettu – siis maksettu ja sitten vielä rauenneet.
Varatuomari Paavo M.Petäjä tunnustaa, ettei hänellä ole ollut toimeksiantoa konkurssiasiassa. Petäjän tunnustus kirjan sivulla 514. Varatuomari on kuitenkin antanut Ylivieskan käräjäoikeudelle konkurssiasissa väärän lausuman asianomaisten tietämättä ja ilman toimeksiantoja ja asianomaisten valtakirjoja.
Konkurssituomio kirjan sivuilla 314 – 316. Miksi syyttäjä Heiskari on lähettänyt konkurssihakemuksen varatuomari Paavo M. Petäjälle eikä PR-Teollisuus Oy:lle ja takaajille? Miksi varatuomari Paavo M. Petäjä on antanut lausuman käräjäoikeudelle ilman PR-Teollisuus Oy:n toimeksiantoa ja valtakirjoja? Varatuomarii Paavo M. Petäjä oli menettänyt asianajaja tittelin saatuaan petostuomion oikeudessa.
Lisäksi konkurssiinhakija oli antanut väärän lausuman PR-Teollisuus Oy:n tietämättä ja ilman toimeksiantoja ja valtakirjoja. Kirjan sivut 330-331.
Korkein oikeus ei ole purkanut väärää konkurssipäätöstä ja siksi se sai lain voiman. Nyt tätä väärää konkurssipäätöstä syyttäjä Sulo Heiskari ja muut rikoksista epäillyt käyttivät hyväkseen uusien väärien päätösen aikaansaamiseen.
Syyttäjä Sulo Heiskari on toiminut esteellisenä syyttäjänä näissä oikeudenkäynneissä:
R98/503 Ylivieskan käräjäoikeus 01.06.1998 R98/71 144
R02/393 Ylivieskan kärjäoikeus 15.02.2002 RD01/361 10046
S01/320 Ylivieskan käräjäoikeus 30.01.2001 K00/1003 148
S00/1437 Ylivieskan käräjäoikeus 13.11.2000 K00/1003 1311
S01/447 Ylivieskan käräjäoikeus 28.02.2001 K001/1003 280
R98/692 Ylivieskan käräjäoikeus 26.08.1998 R98/90 224
R03/150 Ylivieskan käräjäoikeus 19.12.2002 R02/276 R1.OH.KP
Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 30.05.1996 nro 860
Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 03.01.1997 96/531
Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 28.06.1996 nro 900
Ylivieskan käräjäoikeuden tuomio 26.08.1998 nro 228
Ylivieskan käräjäoikeudenpäätös 19.09.2000 bro 1066
Ylivieskan käräjäoikeuden tuomio 03.10.2000 nro 1050
Vaasan hovioikeuden tuomio 21.05.1999 nro 521
Vaasan hovioikeuden päätös 08.12.2000 nro 1376
Vaasan hovioikeuden päätös 07.05.2001 nro 545
Vaasan hovioikeuden päätös 13.01.2000 nro 39 R98/692
Vaasan hovioikeuden päätös 31.01.2000 nro 39
Korkeimman oikeuden päätös 11.01.2002 R2000/206 nro 0017
Korkeimman oikeuden päätös 24.01.2001 H2000/386 nro 0143
Korkeimman oikeuden päätös 20.09.2001 nro 1841
Korkeimman oikeuden päätös 10.07.2003 H2001/318 nro 1800
Korkeimman oikeuden päätös 10.07.2003 H2002/16 nro 1801
Korkeimman oikeuden päätös 10.07.2003 H2002/210 nro 1802
Korkeimman oikeuden päätös 28.06.2002 H2001/138 nro 1771
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 22.12.2004 3383 nro 17602/04
konkurssiasiat
K
96/531, PR-Teollisuus Oy (hja Alavieskan Puurakenne
Konkurssituomio
3.1.1997/1
K 97/1236 International Timber (hja Eläke-Varma
Keskinäinen yhtiö)
Konkurssituomio 7.9.1998/963
K 00/1003
Erkki Aho (hja Alavieskan Puurakenne)
ratkaisu 28.2.2001/280,
rauennut/sillensä, valitettu hovioikeuteen
K 10/5019 Erkki Aho
(hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 4.1.2011/38, peruutettu
K
10/3862 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 30.8.2010/4430,
sillensä, muu syy
K 11/1589 Erkki Aho (hja Mikko
Kovalainen)
ratkaisu 26.9.2012/7257, rauennut, sillensä
ITC
Finland Oy:n konkurssi, ei löytynyt diaarista
Rikosasiat:
R
98/71 Asia: velallisen vilpillisyys
ratkaisu 1.6.1998/144
R
98/90 Asia: muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset
ratkaisu
26.8.1998/1
ratkaisu 13.8.1998
RD 01/361 ratkaisu
15.2.2002/10046 , jätetty tutkimatta
R 05/506 asianomistajana
Tapio Lahola
Tuomio 28.11.2005/529, valitettu hovioikeuteen
R
10/506, asianomistaja Mikko Kovalainen
Tuomio 6.9.2010/1034,
valitettu hovioikeuteen
R 11/537 asianomistaja Markku Koski
Tuomio
27.7.2011/587, valitettu hovioikeuteen
Rikosasiaa, jossa
asianomistajana Torsti Kalliokoski, ei löytynyt diaarista
Rikosasia
R 97/288 koskee muuta vastaajaa, rikosilmoituksen numerolla ei löydy
diaarista
S 95/1488 Kja Alavieskan Puurakenne, vjat: Erkki Aho,
Kari Konu, Markku Koski, PR-Teollisuus Oy, Remes Jouni ja Virta
Heino, asiaan osallisena PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä
Ratkaisu
28.6.1996 , hyväksytty kokonaan tai osittain
Katriina
Rantinsalo
hallintosihteeri
Vaadin asiassa esteettöntä rikostutkintaa ilman aiheetonta viivytystä sekä 200 miljoonaan euron vahingonkorvauksia. Perustuslaki 15 § Korvausvaatimus tarkentuu rikostutkinnan aikana. Vaadin kaikille rikoksiin syyllistyneille Suomen lain mukaista ankarinta mahdollista rangaistusta.
Kalajoki 31.08.2022
Erkki Aho
Merenojantie 9 B 16
85100 Kalajoki
TI 23.08.2022 Tälle nauraa aidanseipäätkin - Suomi oikeusvaltiona
http://kalajokinen.blogspot.com/2022/08/ti-23022022-talle-nauraa.html
Pyydän puolueiden puheenjohtajia noudattamaan perustuslaki. Kansanedustajan noudatettava lakia (perustuslaki 29 §). Lisäksi rikoslaki 15 luku 10 § ja 11 §).
Pyydän tiedotusvälineitä noudattamaan journalistisia ohjeita.
https://www.jsn.fi/journalistin_ohjeet/