Juhani Pohjanpalo , piirros taitelija Tanja Luukkonen. Piirros Erkki Ahon taidenäyttelyssä.
Joel Julius Ilmari Pohjanpalo (s. 13. syyskuuta 1994 Helsinki) on suomalainen jalkapalloilija, joka pelaa hyökkääjänä Saksan Bundesligan Union Berlinissä ja Suomen A-maajoukkueessa. Pohjanpalon äidinisä on entinen yleisurheilija Juhani Vuori.
Pohjanpalo nousi HJK:n edustusjoukkueeseen kaudella 2011, kun hän teki Kakkosessa Klubi 04:n riveissä ennätykselliset 33 maalia. HJK:ssa Pohjanpalo voitti Suomen mestaruuden 2012 ja oli mukana Suomen mestaruuden voittaneessa joukkueessa 2013. Syyskuussa 2013 Pohjanpalo siirtyi lainasopimuksella saksalaiseen Leverkuseniin, josta edelleen lainalle VfR Aaleniin ja Fortuna Düsseldorfiin. Maaliskuussa 2016 Leverkusen käytti lainasopimuksen osto-option ja Pohjanpalo siirtyi kesällä 2016 pysyvästi Leverkuseniin yhdellä HJK:n seurahistorian merkittävimmistä siirtosummista. Pohjanpalo debytoi Leverkusenin riveissä Mestarien liigassa kaudella 2016–2017. Leverkusen lainasi Pohjanpalon Union Berliniin syyskuussa 2020.
A-maajoukkueessa Pohjanpalo debytoi jo 18-vuotiaana vuonna 2012 Kyprosta vastaan. Ensimmäisen A-maaottelumaalin Pohjanpalo teki vuonna 2014 Unkaria vastaan, ja hän vakiinnutti paikkansa maajoukkueen vakiomiehistössä vuoden 2014 aikana. Pohjanpalo on ollut maajoukkueen runkopelaaja EM-karsinnoissa 2014–15 ja MM-karsinnoissa 2016–17.
Helsingin Sanomat valitsi Pohjanpalon vuoden lupaavaksi urheilijaksi 2011, ja kauden 2012 päätteeksi Pohjanpalo valittiin Veikkausliigan vuoden tulokkaaksi.
2021 EM-kisoissa Pohjanpalo teki Suomen maajoukkueen historian ensimmäisen maalin EM-kisoissa. Ottelu pelattiin Tanskaa vastaan 12. kesäkuuta.
Joel Pohjanpalo
https://fi.wikipedia.org/wiki/Joel_Pohjanpalo
Kuinka ruotsinkielisestä Gamlakarlebystä tuli teollinen Kokkola?
https://yle.fi/uutiset/3-5444296
Kalajoen lukkari Johan Friisin pojat, Juhani ja Tuomas, perustivat 1800-luvun loppupuolella pienen verstaan ja valimon. Lokakuussa 1885 rekisteröity Weljekset Friis kasvoi nopeasti, ja kauppa kävi hyvin.
- Juuri niihin aikoihin Suomessa siirryttiin leivisköistä ja nauloista grammoihin ja kiloihin, ja valimot Keski-Pohjanmaalla valoivat uusia punnuksia moneen tarpeeseen, kertoo sukunsa historiaa selvittänyt Risto Pohjanpalo.
Friisit yksimielisyyden vallitessa Pohjanpaloiksi
Juhani ja Tuomas Friis siirsivät konepajansa Kokkolan Ykspihlajaan, Kalajoen verstaan tuhouduttua tulipalossa. Teollisuustuotannon siirtämistä Kokkolaan puolsivat myös sataman ja rautatien läheisyys. Ristivetoa aiheutti kieli, sillä Lohtajalla ja Kalajoella kasvaneet veljekset olivat suomenkielisiä ja -mielisiä. Ruotsinkielisessä Kokkolassa siirryttiin muun maan mukana voimakkaan suomalaistumisen aikaan.
Friisin veljekset olivat monessa mukana. He olivat perustamassa Kokkolaan muun muassa kouluja, osuuskauppaa, kirjapainoa ja maanviljelysseuraa. Ja paljon muutakin, mitä suomalaisuuden nousuun tarvittiin.
- Pontimena oli varmasti sellainen koko maassa vallitseva suomalaistumisen henki, koska elettiin sortovuosia. Kansa alkoi katkoa Venäjän kahleita, ja kansallinen ajattelu levisi niin taiteessa, kuin kaikessa muussakin elämässä. Se näkyi myös Kokkolassa, ja tässä yhteydessä suvun nimi vaihdettiin Friisistä Pohjanpaloksi, sanoo Risto Pohjanpalo.
Ykspihlajasta teollisuuden ja kulttuurin koto
Kokkolan ruotsinkieliset porvarit eivät seuranneet hyvällä suomenmielisten tehtailijoiden touhuja 1900-luvun alkupuolella. Friisin konepajan työväestä pidettiin huolta, ja kulttuurielämä, työväenliike ja teatteri-innostus virisi Ykspihlajassa. Kieliryhmien väliset kiistat aiheuttivat kuitenkin huolta, ja Friisin tehtaan työntekijät pitivät jopa yövahtia työpaikallaan mahdollisten hyökkäysten varalta, tehtaan johdon tietämättä asiasta.
Kokkolan ruotsinkieliset porvarit katsoivat hyvin pahalla silmällä sitä Ykspihlajan suomalaisuuspesäkettä, jonka he jollakin lailla kokivat uhkaksi. Kiistoja käytiin, ja paikallisia yhteenottoja pelättiin, puolin ja toisin. Kokkolan kielisuhteet muuttuivat kuitenkin tasaisen varmasti, ja 1930-luvun loppupuolella kaupungissa asui enemmän suomen- kuin ruotsinkielisiä.
Siinä vaiheessa tosin oli jo eletty muun muassa kansakunnan itsenäistymiseen aika, ja kielikiistat olivat jo jääneet porvariston ja työväestön välisten erimielisyyksien alle, Pohjanpalo toteaa.
Pohjanpalojen sukuhistoriaa
https://www.pohjanpalo.fi/index.shtml
Juhani Pohjanpalo
Juhani Pohjanpalo (sukunimi vuoteen 1906 Friis; 24. huhtikuuta 1866 Kalajoki – 1. kesäkuuta 1931 Pietarsaari) oli suomalainen tehtailija ja valimo- ja konepaja-alalla toimineen Veljekset Friis Oy:n perustaja.
Pohjanpalon isä oli Kalajoen lukkari Johan Friis. Hän työskenteli koulua käydessään loma-aikoina apulaisena Kalajoella sijainnessa Leander Helanderin messinkivalimossa jossa valmistettiin messingistä muun muassa kynttilänjalkoja, kynttiläkruunuja ja erilaisia koriste-esineitä. Pohjanpalo hankki valimossa viiden vuoden aikana hyvän metallialan ammattitaidon ja suoritti myös Oulussa kauppakoulun 1883. Vuonna 1884 Pohjanpalo perusti oman metalliverstaan jonka toimintaan tuli mukaan myös hänen veljensä Tuomas ja Matti Pohjanpalo sekä isä Johan Friis. Yritys rekisteröitiin 13. lokakuuta 1885 toiminimellä Weljekset Friis.
Verstas toimi aluksi 25 neliön pajarakennuksessa Kalajoella. Sen yhteyteen oli ehditty jo rakentaa rautavalimo kun tehdasrakennus paloi 1888. Yrityksen toiminta jatkui kuitenkin tästä vastoinkäymisestä huolimatta ja 1895 perustettiin uusi tehdas Kokkolan Ykspihlajaan. Juhani Pohjanpalo ryhtyi johtamaan Kokkolan tehdasta kun muut veljekset ja isä jäivät Kalajoen tehtaalle. Kalajoella toiminta jatkui vielä noin kymmenen vuotta mutta vähitellen kaikki valmistus siirtyi Kokkolan tehtaalle.
Friisin palaveluksessa oli vuonna 1900 noin 250 henkilöä. Tehtaassa valmistettiin erilaisia valutöitä kuten kirkonkelloja, uuninluukkuja ja valurautakamiinoita sekä muun muassa höyrykoneita, hammasrattaita, vesipumppuja, äkeitä ja sahakoneistojen raameja. Myöhemmin valmistusohjelmaan tulivat 1910-luvulla rautatievaunut ja 1930-luvulla sähkö- ja asetyleenihitsauslaitteet. Veljekset Friis harjoitti 1900-luvun alussa myös tukku- ja tuontikauppaa ja toi maahan muun muassa polkupyöriä.
Vuonna 1901 perustettiin myös Suomen Köysitehdas Ykspihlajan radan varteen. Tätä pitkiä köysiä valmistanutta tehdasta johti Matti Pohjanpalo ja se oli toiminnassa aina vuoteen 1910 saakka jolloin 100 metriä pitkä tehdasrakennus tuhoutui salaman sytyttämässä tulipalossa. Köysitehdasta ei tulipaloan jälkeen enää rakennettu uudelleen. Friisin veljeksillä oli myös 1908 perustettu kookosmattokutomo, 1910 perustettu laivatelakka, rautakauppa, mylly, tiilitehdas ja Pohjanmaan myllynkivitehdas sekä Pohjanmaan Insinööritoimisto.
Juhani Pohjanpalo oli yhdessä veljiensä kanssa perustamassa Kokkolan suomalaista yhteiskoulua ja Keski-Pohjanmaan Osuuskauppaa. Pohjanpalon tytär Vieno meni 1922 naimisiin kirjailija V. A. Koskenniemen kanssa. Kirjailija Teuvo Pakkala taas oli jonkin aikaa Pohjanpalojen palveluksessa konttoristina ja toimi myös Suomen Köysitehtaan kauppaedustajana.
Juhani Pohjanpalo oli naimisissa vuodesta 1888 Hilma Amanda Pahikkalan kanssa. Heillä oli kymmenen lasta. Juhani Pohjanpalo kuoli keuhkosyöpään vuonna 1931.
Veljekset Friis Oy toimi Kokkolan Ykspihlajassa vuoteen 1959 saakka. Yhtiön toiminta jatkui vielä Kokkolan Vitsarissa aina vuoteen 1968 saakka. Enimmillään Friisin tehtaiden palveluksessa oli Kokkolassa 600–700 henkilöä.
Tehtailija Juhani Pohjanpalo oli keskipohjalainen taitaja ja tekijä
https://www.pohjanpalo.fi/juhani_pohjanpalo.shtml
Sukuhaaramme kantaisän, Juhani (Friis) Pohjanpalon elämäntehtävänä oli johtaa Weljekset Friisein konepajaa ja valimoa Ykspihlajassa Keski-Pohjanmaalla. Samoihin aikoihin, kun Pohjanpalo-suku voi juhlia sukunimensä satavuotisuutta, täyttyy myös toinen pyöreä vuosiluku; Juhani Pohjanpalon syntymästä on keväällä 2006 kulunut 140 vuotta.
Juhani syntyi Kalajoella 24. huhtikuuta vuonna 1866. Hän oli lukkari Johan Friisin perheen kolmas lapsi, häntä vanhempia olivat esikoinen Tuomas ja isosisko Maria, myöhemmin Maija. Juhani-pojan lapsuudesta ei ole minun tietääkseni säilynyt kertomuksia, mutta sen voi kuvitella olleen alkuvaiheissaan kuin minkä tahansa kirkonkylän pikkupojan elämää.
http://www.kirjastovirma.fi/henkilogalleria/Pohjanpalo_Juhani
Juhani Pohjanpalo varttui Kalajoella, jossa hänen isänsä Johan Friis oli lukkari sekä harjoitti myös liiketoimintaa. Alkeisopetuksen hän sai yksityisessä koulussa, ja 11-vuotiaasta saakka hän harjoitteli loma-aikoina messinginvalajan pajassa, jonka työt kiinnostivat häntä oppikoulua enemmän. Hän pääsi oppilaaksi Helanderin metallipajaan, jossa hän sitten työskenteli muutamia vuosia. Käytyään Oulun kauppakoulun 1884 hän perusti 17-vuotiaana Kalajoelle oman metallipajayrityksen. Pian hän sai kumppanikseen Tuomas-veljensä, jonka kanssa hän 1885 vahvisti yrityksen toiminimeksi Weljekset Friis. Vuonna 1886 hän perusti Kalajoelle tiilitehtaan. Veljesten yrityksessä vaikutti myös isä Johan Friis, ja ennen pitkää yritykseen liittyi myös Matti-veli. Liikettä laajennettin vähitellen, kunnes ulkomaisen kilpailun kasvaessa siihen yhdistettiin myös rautavalimo. Seuraavan laajennuksen tuhosi tuli, mutta veljekset uurastivat nopeasti uuden pajan, jossa 1893 työskenteli 40 miestä.
Kasvua hillitsi suoran rautatieyhteyden puute. Yritys perusti uuden konepajan Kokkolan Ykspihlajaan, jossa oli rautatieyhteyden lisäksi satama. Juhani Pohjanpalo siirtyi uuden konepajan johtoon. Tuomas Pohjanpalon muutettua Ykspihlajaan 1897 Juhani Pohjanpalo sai keskittyä tekniseen johtamiseen. Tehtaassa valmistettiin höyrypursia, pannuja, kirkonkelloja, tervauuneja, lämmityslaitoksia ja rautatievaunuja. Liike omisti useita patentteja terva- ja maaliteollisuuden sekä meijeri- ja maatalouslaitteiden alalla.
Kalajoella konepajan yhteydessä toimi pari vuotta ammatillinen koulu, jossa myös Juhani Pohjanpalo toimi opettajana. Hän perusti Kalajoelle myös yksityisen tytöille tarkoitetun kansakoulun.
Perheyhtymään perustettiin Suomen Köysitehdas 1901, siihen liittyvä kookosmattokutomo 1908 ja laivatelakka 1910; nämä toimivat myös Ykspihlajassa. Toiminimi monipuolisti tuotantoaan: se harjoitti maataloutta ja sille perustettiin myös rautakauppa, höyrymylly, tiilitehdas sekä graniittilouhimo (Pohjanmaan myllynkivitehdas), jonka tuotteet suunnattiin lähinnä vientiin Englantiin. Köysitehdas, jonka rakennukset olivat laajuudeltaan Pohjoismaiden suurimpia, tuhoutui tulipalossa 1910-luvulla. Friis-nimi säilyi yritysten nimissä, vaikka omistajat suomensivat sukunimensä Pohjanpaloksi Snellmanin päivänä 1906. Pohjanpalot alkoivat valmistaa myös vene- ja muita moottoreita erityisesti Venäjän markkinoita silmällä pitäen. Tuotantohaaran otti johtaakseen Juhani Pohjanpalo. Yrityksen kärsivät vaihtelevissa suhdanteissa myös takaiskuja, ja 1913 emoyhtiön omaisuus piti luovuttaa velkojille. Veljekset perustivat seuraavana vuonna uuden osakeyhtiön, minkä jälkeen Ykspihlajaan rakennettiin uusi konepaja sekä rauta- ja pronssivalimo. Vuonna 1914 Juhani Pohjanpalo oli perustamassa myös Pohjanmaan Insinööritoimistoa ja oli suunnittelemassa sahalaitoksia, myllyjä ja maalitehtaita. Vuonna 1928 Friisin Ykspihlajan tehdasrakennukset tuhoutuivat tulipalossa, mutta tien toiselle puolelle rakennettiin kohta uudet tuotantotilat.
Pohjanpalo
https://amp.fi.autograndad.com/search/1?q=pohjanpalo&kw=1
Tuomas Pohjanpalo oli keskipohjalainen merkkimies
https://www.pohjanpalo.fi/tuomas_pohjanpalo.shtml
Kolmesta Friisin, sittemmin Pohjanpalon veljeksestä - Tuomas, Juhani ja Matti - vanhin eli vuonna 1861 syntynyt Tuomas oli kaikista kuudesta sisaruksesta selvästi yhteiskunnallisesti aktiivisin ja muutenkin energisin.
Veljesten työnjaossa Juhani toimitusjohtajana keskittyi johtamaan Weljekset Friisein konepajaa ja valimoa ja Matti puolestaan köysitehdasta. Tuomas sen sijaan oli yhtiön kauppamies ja yhteiskuntasuhteiden hoitaja. Hän matkusti Pietarit ja Tukholmat hankkimassa tilauksia ja etsimässä yhteistyökumppaneita ja saikin melkoiset kontaktit.
Hänen kirjeenvaihdossaan vilahtelee maamme itsenäisyyden alkuvuosikymmenten merkkimiehiä: tehtaanjohtajia, patruunoita kuten Raf. Haarla, Fritiof Tikanoja, Siivertti Santaholma, poliitikkoja kuten Kyösti Kallio, Jalo Lahdensuo jne.
Tuomas Friis syntyi vuonna 1861 Himangan Pöntiössä, jossa perhe tuolloin asui. Suku muutti nimensä Pohjanpaloksi vuonna 1906. Lapsuutensa ja nuoruutensa hän kuitenkin vietti Kalajoella, jonne isä Johan siirtyi lukkariksi. Koulunsa Tuomas kävi Kokkolassa, jossa hän suoritti ruotsalaisen alkeiskoulun ja yläalkeiskoulun - suomalaisia kun ei ollut - ja myöhemmin Oulussa kauppakoulun samoin kuin Juhani-veljensäkin.
Veljesten kaupallinen ja teollinen toiminta ei ehkä ollut yllättävää, kun tuntee heidän taustaansa ja sukujuuriaan. Kalajoella oli jo kauan ennen heidän aikojaan toiminut useita pientä metalliteollisuutta harjoittaneita talollisia, joista nimekkäimpänä Olli Helander poikineen. Helanderien messinkitöitä: kynttilänjalkoja, kattokruunuja, mortteleita ym. myytiin sekä kotimaan markkinoilla että Pietarissa. Juhanin oltua oppipoikana sukulaismiehensä Leander Helanderin pajassa, ei ole yllättävää, että hän jo 17-vuotiaana aloitti oman teollisen toiminnan.
Isä-lukkari, Johan Pohjanpalo oli jo oman toimensa ohella harjoittanut kauppaliikettä ja tähän liikkeeseen lähti mukaan myös Tuomas. He ostivat ja myivät lähes mitä irti saivat: nahkoja, niistä valmistettuja tuotteita, valutuotteita, taontatuotteita, tervaa, tärpättiä, puutavaraa.
Tuomas Pohjanpalo (vuoteen 1906 Friis, 3. maaliskuuta 1861 Kalajoki – 27. helmikuuta 1933 Kokkola) oli ensimmäinen suomalainen, jolle myönnettiin talousneuvoksen arvonimi, vuonna 1931. Hän perusti yhdessä veljensä Juhanin kanssa konepajan Weljekset Friis Oy, jonka johtajana hän toimi. Pohjanpalon puoliso oli 7. elokuuta 1884 alkaen Neena Merenoja (30. kesäkuuta 1860 Kalajoki – 6. tammikuuta 1943 Kokkola), jonka isä oli valtiopäivämies Jaakko Merenoja. Tuomas Pohjanpalo toimi myös Suomalaisen puolueen kansanedustajana vuosina 1907–1909 valittuna Vaasan läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
Tuomas Pohjanpalo
http://www.kirjastovirma.fi/henkilogalleria/Pohjanpalo_Tuomas
Tuomas Pohjanpalo syntyi Himangalla ja muutti perheensä mukana Kalajoelle, josta hänen isänsä sai vakituisen lukkarin paikan 1871. Isä osallistui myös liikeyrityksiin ja muun muassa omisti veljiensä kanssa kuunarin, joka liikennöi Itämerellä. Tuomas Pohjanpalo pantiin kouluun kuitenkin Kokkolan pitäjän Villan kansakoulun ensimmäiselle vuosikurssille. Hän jatkoi ala-alkeiskoulua sekä kävi yläalkeiskoulun kurssin Kokkolassa. Koulut olivat ruotsinkielisiä – suomenkielisiä kouluja Kokkolassa ei vielä ollut. Vuosina 1874–78 hän kävi Oulussa ruotsinkielisen kauppakoulun, jonka jälkeen hän työskenteli isänsä laiva- ja puutavaraliikkeen palveluksessa Kalajoella 1878–85.
Vuonna 1885 Tuomas Pohjanpalo lähti kumppaniksi nuoremman veljensä Juhani Pohjanpalon perustamaan pieneen yritykseen. Toiminimeksi vahvistettiin Weljekset Friis, ja kolmen vuoden kuluttua yritykseen liittyi kolmaskin veli, Matti. Alku oli vaatimaton. Pajaa laajennettiin rautavalimoksi ja konepajaksi, mutta se paloi parin kuukauden työskentelyn jälkeen. Veljekset vuokrasivat läheltä toisen työpajan vuodeksi, jonka aikana rakennettiin uusi paja, palanuttakin isompi ja ajanmukaisempi. Neljän vuoden kuluttua paja oli laajentunut tehtaaksi, jossa oli 40 työntekijää. Tuotannossa oli siirrytty sinkistä rautaan. Tehtaassa valmistettiin pienehköjä höyrykoneita, voipöytiä, kirnuja, tervauuneja, saha- ja myllykoneita sekä kaikenlaisia kauppa- ja valuteoksia raudasta ja messingistä. Myös pieniä höyrypursia rakennettiin. Tehtaan vaurastumista edisti mittajärjestelmän uudistus: Kalajoen valimo lienee valmistanut lähes puolet Suomessa tarvituista uusista punnuksista.
Liikenneyhteyksien vuoksi veljekset perustivat 1895 uuden tuotantolaitoksen Kokkolan Ykspihlajaan. Konepajaa ja valimoa alkoi johtaa Juhani Pohjanpalo, mutta parin vuoden kuluttua Tuomas Pohjanpalo muutti Kalajoelta Ykspihlajaan, jonne myös liikkeen pääkonttori siirtyi. Ykspihlajassa valmistettiin suuria koneita, höyrypursia ja myös rautatievaunuja, joita varten tehtaalta rakennettiin raiteet pääradalle. Ykspihlajassa tehtyjä lämmityslaitteita asennettiin noin 350 kirkkoon Suomessa ja useita myös Venäjälle. Konepaja oli Kokkolan suurteollisuuden alku. Perheyhtymän kehityksestä ja vaiheista on kerrottu lähemmin Juhani Pohjanpalon yhteydessä. Tuomas Pohjanpalo jatkoi erilaisia vaiheita kokeneen yrityksen pääjohtajana elinaikansa loppuun saakka.
Ykspihlajan Friisien aloitteesta lähes koko suku vaihtoi nimensä Snellmanin satavuotispäivänä 1906. Nuoruudestaan saakka innokas suomenmielinen Pohjanpalo oli Kokkolan suomalaisten yhdistyksen perustaja vuonna 1898 ja 21 vuotta sen puheenjohtaja. Suomalaisuustaistelijana häntä on luonnehdittu taitavaksi miekkailijaksi, mutta iskuja lievensi hänen leppoisa huumorinsa ja kunnioituksensa vastustajien periaatteita kohtaan. Hänestä tuli itseoikeutettu johtohahmo kaikissa maakunnan aatteellisissa ja taloudellisissa riennoissa. Herpaantumattomalla innolla hän edisti suomalaisen yhteiskoulun perustamista 1898 ja toimi koulun johtokunnan puheenjohtajana kolmetoista vuotta. Hänen harkitsevaisuutensa ja kekseliäisyytensä ansiosta koulu usein pelastui taloudellisesta ahdingosta. Sitkeästi hän neuvotteli myös yhteiskoulun saamisesta valtion kouluksi, mikä toteutui 1918. Pohjanpalo oli myös puuhaamassa Kokkolan ja Ykspihlajan suomalaisten kansakoulujen ja Kokkolan emäntäkoulun perustamista. Hän oli 1890-luvun lopulla aloitteentekijä suomenkielisen kauppakoulun perustamiseksi.
Tuomas Pohjanpalo oli kokoava voima Keski-Pohjanmaan osuuskauppaa perustettaessa ja sen hallituksen puheenjohtaja seitsemän vuotta. Hän kuului Keski-Pohjanmaan maanviljelysseuran johtokuntaan. Hän oli kahdeksan vuotta Kokkolan Suomalaisten aloitteesta perustetun Keski-Pohjanmaan suomalaisen säästöpankin hallituksen puheenjohtajana. Hän oli Kokkolan Kirjapaino Oy:n ja sen julkaiseman suomalaisaatteen kannattajaksi vuonna 1898 perustetun Kokkola-lehden johtokunnan puheenjohtaja ja kirjoitti lehteen eri aloja käsitteleviä kirjoituksia. Suomalaisuusmiehenä hän oli myös perustamassa lyhytikäiseksi jäänyttä Osuusliike Kokkolan Elantoa 1916. Valtiopäiville ensimmäiseen yksikamariseen eduskuntaan Pohjanpalo valittiin Suomalaisen puolueen vaalilistalta 1907–09. Kokkolan kaupunginvaltuustossa hän oli 1911–13 ja 1919–24. Hän kuului myös kansakoulun johtokuntaan. Hän toimi kokoomuksen Kokkolan osaston puheenjohtajana sen perustamisesta lähtien.
Matti Pohjanpalo
Matti Leander Pohjanpalo (sukunimi vuoteen 1906 Friis; 6. helmikuuta 1871 Kalajoki – 10. lokakuuta 1918 Kokkola) oli suomalainen insinööri ja tehtaanjohtaja. Hän oli nuorin kolmesta Friisin tehtailijaveljeksestä jotka perustivat Veljekset Friis Oy-nimisen valimo- ja konepajayrityksen.
Pohjanpalon vanhemmat olivat Kalajoen lukkari Johan Friis (vuodesta 1906 Pohjanpalo) ja Katariina Margareeta (Kaisa) Iso-Pöntiö. Hän opiskeli ensin kotonaan yksityisesti ja kävi sitten kaksi luokkaa yksityistä Oulun suomalaista oppikoulua. Pohjanpalo oli 1880-luvulla opissa veljiensä Tuomas ja Juhani Pohjanpalon Kalajoelle perustamassa metalliverstaassa. hän kävi vuosina 1888–1890 teollisuuskoulua Kuopiossa ja Tampereella ja toimi sitten opettajana Friisin tehtaan yhteydessä vuosina 1890–1892 toimineessa teollisuuskoulussa. Matti Pohjanpalo suoritti vielä käytännön harjoittelua Putilovan tehtaissa Venäjällä ja useassa eri tehtaassa Ruotsissa sekä opiskeli teollisuushallituksen stipendin avulla Ateneumin taideteollisuusosastolla Helsingissä.
Kun Friisin veljekset perustivat uuden valimon ja konepajan Kokkolan Ykspihlajaan siirtyi Juhani Pohjanpalo johtamaan sitä ja Matti Pohjanpalon vastuulle jäi Kalajoen tehdaslaitos. Matti Pohjanpalo alkoi sitten suunnitella suuren köysitehtaan perustamista Kokkolaan. Tämä Suomen Köysitehdas aloitti toimintansa 1901 Matti Pohjanpalon johdolla. Tehtaassa valmistettiin laivaköysiä, merimies- ja kalastajaköysiä sekä myöhemmin myös tavallisia kauppaköysiä. Köysien raaka-aineena käytettiin hamppua, manillaa, kookosta ja alvetta. Tehtaan pinta-ala oli noin 5000 neliömetriä ja sen köysirataosasto toimi 350 metriä pitkässä rakennuksessa. Koneet toimivat sähkövoimalla ja ne oli rakennettu Veljekset Friisin omassa konepajassa. Köysitehdas tuhoutui kuitenkin vuonna 1910 salaman sytyttämässä tulipalossa eikä sitä rakennettu enää uudelleen. Matti Pohjanpalo lähti vuonna 1913 Agros Oy:n Etelä-Pohjanmaan piirin palvelukseen ja viimeksi hän oli suunnittelemassa uutta köysitehdasta Viipuriin; tämä hanke kuitenkin kariutui Pohjanpalon ennenaikaiseen kuolemaan.
Matti Pohjanpalo oli veljiensä Tuomaksen ja Juhanin tavoin innokas suomalaisuusaatteen kannattaja. Hän oli mkana perustamassa suomenkielistä yhteiskoulua, kansakoulua ja emäntäkoulua Kokkolaan.
Matti Pohjanpalo oli naimisissa vuodesta 1897 Lydia Niemisen (1877–1969) kanssa.
http://www.kirjastovirma.fi/henkilogalleria/Pohjanpalo_Matti
Matti Pohjanpalo oli Friisin tehtailijaveljesten nuorimmainen, joka hankki pätevimmän koulutuksen. Matti Pohjanpalo sai ensin kotona yksityisopetusta ja kävi kaksi luokkaa yksityistä Oulun suomalaista oppikoulua. 1880-luvulla hän harjoitteli veljiensä (Juhani ja Tuomas) perustamassa pajassa Kalajoella. Vuosina 1888–90 hän opiskeli teollisuuskouluissa Kuopiossa ja Tampereella, jossa hän sai päästötodistuksen metallurgisesta osastosta 1890. Veljiensä tavoin hän toimi opettajana Friisin konepajan yhteydessä Kalajoella 1890–92 toimineessa teollisuuskoulussa. Myöhemmin hän pääsi harjoittelemaan ensin Putilovan tehtaissa Venäjällä ja vielä vuoden eri tehtaissa Ruotsissa. Teollisuushallitukselta saamansa stipendin turvin hän täydensi opintojaan Ateneumin taideteollisuusosastossa Helsingissä.
Friisin veljesten yhtiö perusti konepajan Kokkolaan sataman ja rautatien tuntumaan 1895, jolloin Matti Pohjanpalo jäi yhtiön Kalajoen yksikön johtajaksi. Samalla hän alkoi pohjustaa ensimmäisen suuren köysitehtaan perustamista Suomeen, minkä vuoksi hän muun muassa kävi opintomatkalla Saksassa. Köysitehdas aloitti toimintansa Kokkolassa 1901 johtajanaan Matti Pohjanpalo. Ensin valmistui pitkän radan osasto, jossa valmistettiin lähinnä laivaustarpeita varten tarvittavia köysiä, vahvoja kaapeleita ja hienompia merimies- ja kalastajaköysiä tavallisesti hampusta, manillasta, kookoksesta ja alveesta. Osaston rakennus käsitti yhden 350 metrin pituisen huonetilan. Myöhemmin rakennettiin kauppaköysien valmistusosasto. Sähkövoimalla toimineet tehtaan koneet rakennettiin Friisin omassa pajassa. Tehdaslaitoksen koko pinta-ala varastotiloineen (5 000 neliömetriä) oli laajimpia Pohjoismaissa. Köysitehtaan tuho alkoi salaman sytyttämässä tulipalossa 1910. Matti Pohjanpalo siirtyi vuonna 1913 Agros Oy:n Etelä-Pohjanmaan piirin palvelukseen. Hän oli perustamassa Viipuriin köysitehdasta, joka hanke raukesi hänen kuolemaansa.
Maija-täti vaikutti koko opettajauransa ajan Tuusula-Järvenpäässä
https://www.pohjanpalo.fi/maija_pohjanpalo.shtml
Maria Friis valittiin vuonna 1892 Tuusula-Järvenpään koululaitoksen ensimmäiseksi vakinaiseksi opettajaksi. Hän muutti nimensä vuonna 1906 Maija Pohjanpaloksi.
Tuomaalan kansakoulu on edelleen entisellä paikallaan ja toimii laajennettuna ja peruskorjattuna Tuomaalan kyläkouluna. Koulu sijaitsee Kallio-Kuninkalan, Halosen Akatemian ja Aholan läheisyydessä. Koulun pihaan vie Tuomaalantieltä Maijankuja nimettynä Maija Pohjanpalon mukaan.
Maria Elisabeth Friis valmistui opettajaksi Jyväskylän Opettaja-seminaarista. Hänen nimelleen on päivätty kesäkuun 17. päivänä vuonna 1886 seminaarin Päästö-Kirja, joka on säilynyt alkuperäisenä kappaleena.
Opettajakoulutus on alkanut 18.8.1882 ja todistuksessa käytännölliseksi opettajataidoksi annetaan todistuslause sangen tyydyttävä 10/12 ja arvosanaksi soveliaisuudesta lastenhoitoon hyvä 11/12. Eri oppiaineissa arvosanoina on hyvä 11 suuretieteessä (matematiikka) ja käsitöissä, sangen tyydyttävä 10 uskonnossa, kasvatustieteessä, suomenkielessä, ruotsinkielessä, maantieteessä ja voimistelussa. Muissa aineissa on kuusi kertaa 9 ja kaksi kertaa 8.
Maija
työskenteli Tuusula-Järvenpäässä koko opettajauransa eläkkeelle
jäämiseen vuoteen 1926 asti. Maija oli aktiivinen vaikuttaja sen
ajan naisasialiikkeessä Tuusulan vanhassa neulomaseurassa.
Maija oli edelläkävijä opettajien yhdistystoiminnassa Tuusulassa ja toimi 15 vuoden ajan OAJ:n edeltäjän Suomen Opettajayhdistyksen keskushallitukseen sen varapuheenjohtajana.
Maijan kerrotaan olleen myös vahva suomalaisuusaatteen ja kulttuurityön vaikuttaja puhujana ja esitelmöitsijänä monissa tilaisuuksissa. Maija huolehti koululasten hyvinvoinnista ja hänen toimestaan käynnistettiin Tuomaalan koulussa kouluruokailu ilman kunnan- tai valtionapua.
Ruokatarvikkeita hankittiin lahjoituksina Järvenpään kartanosta ja lähitaloista sekä rahakeräyksien ja ohjelmallisten iltamien tuotoilla. Maija pyysi ja sai veljiltään Yksipihlajan konepajassa valmistetun suuren kaksikerroksisen muuripadan koulukeittolan tarpeisiin
'Tämä aika on jatkuvasti taloudellista kuohunta aikaa'
https://www.pohjanpalo.fi/tuomaan_kirjeet.shtml
4.3.1928
Tuomas
kirjoittaa tohtori Väinö Airolle
Isoonkyröön
H.V. Kiitos kirjeestäsi ja onnittelustasi. Nyt on kalakaverisi täyttänyt 67 vuotta - Aukon ikään verrattuna ei se mitään ole, vaan kun ajattelen Kokkolan liikemieskuntaa, niin olen nyt vanhin.
(Aukko on Aukusti Piekko, kalajokinen kalastaja ja maanviljelijä. Toi aikanaan Pohjois-Ruotsista outoja mantelin muotoisia perunansiemeniä, joista kasvatettuja perunoita vieläkin kutsutaan "Piekon muikuiksi" Keski-Pohjanmaalla. Muualla nämä tunnetaan nimellä Lapin puikula.)
Kalle Förseeni kuoli viime viikolla, hän oli 66. Näet siitä, ettei liikemiehet nykyään ota elääkseen vanhoiksi. Ennen muinoin ei ollut harvinaisuus että ukot eli 80 v. vanhoiksi. Nyt on liikemaailma kuten yleensä maailma hermostunut ja se lyhentää ikää.
Weljekset Friis
https://www.porssitieto.fi/osake/lisaa/friis.shtml
Weljekset Friis
https://www.kokkola.fi/uploads/2021/02/96a91fb6-3_yrittajat_weljekset-friis-fin.pdf
Valurautaisia hautamuistomerkkejä kuvaamassa: Weljekset Friis ja Oulun Konepaja
FRIISIN VELJEKSET. Friisin Kokkolan konepaja. Kirkon lämmityslaitteiden hintaluettelosta 1902.
Friisien konepaja
http://kalajoenhistoria.blogspot.com/2014/11/friisien-konepaja.html
Suomen tiilitehtaat
http://www.tiilitehdasperinne.com/kuvat/txt/Suomessa_1885-1978_toimineet_tiilitehtaat_f.html
Kalajoen puukot
http://kalajoenhistoria.blogspot.com/2010/05/kalajoen-puukot.html
Kalajoella Veljekset Friisien metalliteollisuuskoulu alkoi vuonna 1893 muitten töitten ohella opettaa puukonvalmistusta, ensin Haapasaaren johdolla. Teokset saivat heti suuren kysynnän ja mainitun puusepänkoulun ansio on, että kalajokiset puukot, eteenkin Ruotsissa tuli tunnetuksi. Suoran tupen sijasta alettiin käyttää vinoa tuppea. Tupen alapään muodosti messinkilevystä tehty nuppiin päättyvä suojus. Tuohipään kirjaileminen on ollut luonnollisesti hidasta eikä siinä ole voinut käyttää minkäänlaisia koneita avuksi. Sirous on riippunut tekijän tottumuksesta ja kätevyydestä.
Hintaluettelo Veljekset Friis'ein Konepajasta Kalajoella ...
https://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/343852?page=1
Pohjanpalon veljekset
https://www.kokkolanseutu.fi/liikemiehet/tarinat-2/
Toukokuussa
1904 sotkeutui Kalajoella Erkki Puskalan rysän aitaverkkoon yli
neljä metriä pitkä maitovalasnaa-ras. Kauppias Jaakko Friis osti
ruhon vetäen sen puuarkussa Oulunn nähtäville. Suolauksesta
huolimatta pilaantui löyhkäävä maksullinen näyttelyesine pian ja
oli tuhottava. Kauppias oli kuitenkin jo saanut nokkeluudestaan
voittonsa.
Kaarlelan Friisillä v. 1839 syntynyt Johan Friis kävi
Kokkolan koulun jälkeen Vaasan Lukkarikoulun ja valittiin 1871
Kalajoen lukkariksi. Koska lukkarinpalkka oli pieni, Friis harjoitti
myös liiketoimintaa Kalajoella, ja omisti mm. veljiensä kanssa
Itämerellä liikennöivän kuunarin ”Ahkera”. Hän sai
perheeseen vaimonsa Katariina ” Kaisa” os. Iso- Pöntiön kanssa
kolme poikaa Tuomas, Juhani ja Matti.
Rakennuskulttuuriselvitys Kalajoki 1996
https://kalajoki.fi/wp-content/uploads/2015/10/valtatie_kaavaselostuksen_liite13.pdf
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti