Tämä näyttää olevan yhteiskunnassa jo aivan vakiintunut ilmiö, että toimittaja- ja virkamieskunta pyrkivät vaikenemaan asioista, jotka eivät tue heidän omaa ideologiaansa. Susivahingot ovat tästä yksi esimerkki.
Kalajoen Hiekkasärkkien leirintäalue on Suomen suosituin leirintäalue. Kalajoen tavoitteena on olla suosittu perhelomakohde. Kalajoella on erinomaiset mahdollisuudet koko perheen liikuntaan, Kalajoella on hyvät kuntopolut, hyvät hiihtoladut, hyvät pyörätiet, joilla voi liikkua myös rullaluistellen. Matkailijoiden turvallisuuden tunteen kannalta ei ole hyväksi jos he näkevät susia matkailualueella tai sen läheisyydessä. Nyt se on kuitenkin mahdollista, koska Kalajoella näyttää olevan jo pihasusiakin, Mielestäni susi ei kuulu ihmisasutuksiin. Siksi susikantaa on harvennettava merkittävästi. Valitettavasti tämä toive näyttää turhalta, sillä keskusta vihervasemmiston aisankannattajana varmistaa sen, että sudet tulevat jatkossakin pihapiirimme ja matkailijoiden kiusaksi Kalajolla.
Jotkut näkevät asiat kuitenkin toisin: Suurpedot ovat matkailun kannalta kiinnostavia vetovoimatekijöitä. Usein jo tieto siitä, että alueella on suurpetoja, luo jännitystä ja tunteen siitä, että luonto on aitoa ja alkuperäistä.
Suurpetomatkailu Suomessa ja maailmalla
http://www.suurpedot.fi/suurpedot-ja-me/yhteiskunta/matkailu.html
SUDEN JÄLJET
http://www.suurpedot.fi/lajit/susi/jaljet.html
SUSIEN MÄÄRÄ JA ESIINTYMINEN
http://www.suurpedot.fi/lajit/susi/esiintyminen-ja-maara.html
Pannoitetut sudet
http://riistahavainnot.fi/suurpedot/suurpetotutkimus/pannoitetut
Kun havaitset suurpedon, toimi näin:
http://www.suurpedot.fi/suurpedot-ja-me/suurpetohavainnot/ilmoita-suurpetohavainto.html
KUKA SUURPEDOISTA VASTAA?
http://www.suurpedot.fi/suurpedot-ja-me/suurpetoasiat-suomessa.html
Suden tassunjäljet
https://www.tunturisusi.com/tassunjaljet.htm
Suomen sudet
https://www.tunturisusi.com/suomi.htm
Susijahdit
https://www.tunturisusi.com/susijahdit.htm
Historiaa ja tarinoita susista
https://www.tunturisusi.com/historia.htm
Lampaiden kesätyö Kalajoella muuttui selviytymistaisteluksi susia vastaan – jo lähes 50 eläintä raadeltu kuoliaaksi tai lopetettu
https://yle.fi/uutiset/3-11499643
Lampuri Lasse Heikkilän kesä koki karun käänteen elokuun alussa. Yli 30 hänen lampaistaan oli raadeltu kuoliaiksi tai siihen kuntoon, että ne jouduttiin lopettamaan.
– Ensimmäisenä päivänä laidunalueelta löytyi 24 raadeltua ja lopetettua lammasta. Seuraavana päivänä raatoja kerättiin vielä lisää, ja raatokeräilyyn lähti kaikkiaan 37 lammasta, Heikkilä toteaa.
Lampaat olivat olleet laiduntamassa ja hoitamassa tuttuja kesäisiä luonnonhoitotöitä Kalajokisuun Leton suojelualueella, jossa alavieskalaisen Heikkilän lampaat ovat laiduntaneet jo useampana kesänä.
Alle kaksi viikkoa ensimmäisestä hyökkäyksestä pedot iskivät uudestaan, ja kahdessa hyökkäyksessä on yhteensä kuollut tai lopetettu 45 lammasta ja kolme on vielä kateissa.
Laaja laidunalue sijaitsee Kalajokisuulla joitain kilometrejä kaupunginkeskustasta.
Kalajoen viime viikkojen lampaisiin kohdistuneet susivahingot ovat valtakunnallisestikin tarkasteltuna harvinaisen isot.
Maa- ja metsätalousministeriön petovahinkoseurannan mukaan Kalajoen määrä on susien aiheuttamista lammasvahingoista viime vuosien selvästi suurin Suomessa. Viiteen vuoteen Suomessa ei ole raportoitu yli 30 lampaan susivahingoista.
Keskellä yötä Kalajoella uinut lammas sai kalastajan hälytyskellot soimaan – paikalle lähtenyttä lammasyrittäjää oli vastassa hirvittävä näky
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006592745.html
Lomamatkansa vuoksi Lasse Heikkilä ei itse päässyt paikalle, vaan ilmoitti asiasta eteenpäin isälleen, jo eläkkeellä olevalle lammasyrittäjä Timo Heikkilälle.
– Minä sain lauantaina puolenpäivän jälkeen tiedon, että useampi lammas oli karannut läheiselle mökkialueelle. Ajattelin heti, että nyt on jotain isompaa tapahtunut, toteaa Timo Heikkilä.
Timo Heikkilä ei itsekään päässyt heti lähtemään paikan päälle, vaan soitti Kalajoen-Alavieskan riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö Mika Ängeslevälle. Paikalle saapui myös Heikkilän tilan lomittaja.
– Minä pääsin lampaiden luokse kuuden jälkeen illalla. Sieltä alkoi sitten löytymään lampaanraatoja ja pahasti loukkaantuneita lampaita, joita jouduttiin saman tien lopettamaan, Timo Heikkilä sanoo.
Heikkilän tilalla on ollut lampaita jo 25 vuoden ajan. Isä ja poika toteavat, että aikaisemmin mitään vastaavaa ei heidän lampailleen ole sattunut.
Tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2015, jolloin poika Lasse otti Timon tehtävät hoitaakseen. Nyt tapahtuneen menetyksen rahallista vaikutusta Lasse Heikkilä ei vielä tässä vaiheessa osaa sanoa.
– Uuhimäärä putosi nyt alaspäin. Nämä menetetyt uuhet olisivat syksyllä menneet astutuksille ja sitä kautta olisi tullut karitsoja. Nyt karitsat jäävät puuttumaan.
Ei poikkeuslupaa suden pyyntiin Kalajoen Rautioon
Suomen riistakeskus on hylännyt poikkeuslupahakemuksen kahden suden pyyntiin erityisen merkittävien vahinkojen estämiseksiKalajoen Rautiossa. Suomen riistakeskus katsoi, että tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella kolmen lampaan ja yhden koiran tappaminen ei muodosta erityisen merkittävää vahinkoa.
Alueella on susi tappanut toukokuussa yhden koiran pihapiiristä. Tämän lisäksi alueella on susi tappanut kolme lammasta syyskuussa.
Alueella asustaa Luonnonvarakeskuksen Tassu-havaintojen perusteella mahdollisesti viiden suden lauma.
Lainsäädännön mukaan vahinkoperusteinen poikkeuslupa voidaan myöntää tarkoin yksilöidylle eläimelle, joka aiheuttaa erityisen merkittävää vahinkoa. Suomen riistakeskus katsoi kuitenkin, että tässä vaiheessa ei lupaa voida myöntää, koska vahinkoja on vähän ja on olemassa muu tyydyttävä ratkaisu estää suden aiheuttamia lammasvahinkoja aitaamalla lampaitten laitumia sähköaidalla. Aitamateriaalia on saatavana Suomen riistakeskuksen kautta.
Poikkeuslupa yhden suden pyyntiin Kalajokilaaksoon
https://www.sttinfo.fi/tiedote/poikkeuslupa-yhden-suden-pyyntiin-kalajokilaaksoon?publisherId=4057&releaseId=32434900
uomen riistakeskus on myöntänyt susien aiheuttamien vahinkojen ja turvallisuusuhkan perusteella poikkeusluvan yhden suden pyyntiin Kalajoen ja Sievin kuntien raja-alueelle.
Sudet ovat aiheuttaneet merkittävää vahinkoa karjankasvatukselle tappamalla lyhyen ajan kuluessa kolmesti lampaita ja neljännellä kerralla ylämaankarjan naudan. Viimeisin lampaiden tappo sattui 31.8.2015 vastaisena yönä, jolloin susi tappoi Sievin Ruuttilassa 15 lammasta. Lisäksi sudet ovat liikkuneet toistuvasti pihapiireissä ja asutuksen läheisyydessä. Susista on tehty poikkeuksellisen paljon näköhavaintoja kesän kuluessa. Kymmenet näköhavainnot kertovat suden pelottomuudesta alueella. Todennäköisesti susi on vienyt myös yhden koiran pihapiiristä.
Susien aiheuttamat lammasvahingot on tehty asutuksen välittömässä läheisyydessä. Poikkeuslupa on myönnetty rajatulle alueelle vahinkojen kohteena olleille tiloille ja niiden välittömään lähiympäristöön, jotta voidaan varmistua pyynnin kohdentumisesta vahinkoja aiheuttaneeseen susiyksilöön. Poikkeuslupa ei mahdollista pyyntiä laajemmalla alueella.
Poikkeusluvan avulla pyritään estämään välittömiä lisävahinkoja. Lisäksi vahinkoja pyritään jatkossa estämään mm. suurpetoaidoilla. Poikkeusluparatkaisussa on otettu huomioon viranomaisten tiedot tapahtuneista vahingoista, alueella tehdyt susihavainnot sekä muut saadut selvitykset. Poikkeuslupa on voimassa 21 vuorokautta.
Keski-Pohjanmaalla paljon susihavaintoja – Kalajoen raatelu oli yllätys
http://susiuutiset.blogspot.com/2015_07_16_archive.html
Keski-Pohjanmaalla ja lähialueilla on tehty tänä vuonna paikoin viimevuotista enemmän susihavaintoja. Esimerkiksi Kaustisella havainnot ovat moninkertaistuneet. Silti maanantainen lampaiden raatelu Kalajoella oli yllätys. Kalajoella vastaavaa ei ole koettu ainakaan viimeisten parinkymmenen vuoden aikana.
Sudet veivät Risto Ollilalta 22 lammasta
https://www.raahenseutu.fi/sudet-veivat-risto-ollilalta-22-lammasta/362616
Susikannan suuruus nousi jälleen tällä viikolla esiin, kun arvioiden mukaan kaksi sutta oli raadellut 19 lammasta Vihannin Alpuassa sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Osa lampaista oli kuollut heti ja osa jouduttiin lopettamaan. Sen lisäksi kolme lammasta oli kateissa vielä torstaiaamuna. Tapahtumapaikka on noin 16 hehtaarin alue. Sähköaidasta huolimatta sudet olivat päässeet aitaukseen tekemään tuhojaan.
Lampaiden omistaja Risto Ollila meni maanantaiaamuna laidunmaalle ja koki suuren järkytyksen.
– Perällä olivat ne lampaat mitä oli syöty. Muita oli tapettu huvikseen siinä matkan varrella. Muut (elossa olleet) lampaat makasivat rauhassa paikoillaan. Tavallisesti ne ovat hieman arkoja, mutta silloin ne oli tosi kesyjä. Kyllä ne tietävät, mistä suojaa voi hakea, Ollila kertaa.
Sudet tappoivat Tanjan kasvattaman koiran kotipihaan: "Noin pahaa jälkeä ei yksi susi olisi ehtinyt tekemään" – ministeri Leppäkin kommentoi asiaa
Koirankasvattaja Tanja Raiviota itkettää. Hänen naapurissaan susi tappoi koiran, Raivion kasvattaman, viikko sitten sunnuntaina.
Koiranomistaja ei halua julkisuutta. Hän on liian järkyttynyt ja surullinen.
Kuva tapetusta koirasta on raju. Koira on revitty täysin auki.
Minttu Happo hyvästelee koiransa aina ennen metsästysreissua – lauantaina painajainen toteutui ja sudet söivät Jalo-koiran
https://yle.fi/uutiset/3-11590661
Suomen susiongelma näyttää pahentuneen, arvioi Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola. Yksi mittari sille on lähes joka puolella Suomea lauantaina alkanut hirvenmetsästys koirilla. Osa vahingoista on vielä vahvistamatta, mutta maanantaina tieto on se, että koiria meni suden suuhun ainakin kuusi kappaletta.
Yksi susien syömistä koirista oli jämtlanninpystykorva Jalo. Se jäi susilauman suuhun Lentiirankylällä Kuhmossa.
Tilannetta tarkastamaan lähtenyt Kähkönen löysi susilauman Jalon kimpusta. Kähkönen ampui varoituslaukauksen ilmaan. Kun se ei auttanut, hän ampui kohti. Lauma lähti karkuun yhtä sutta lukuun ottamatta ja paljasti karun tilanteen. Jalosta oli jäljellä pää ja häntä.
Susi tappoi taas koiran Haapavedellä – Nyt tuli ilmi toinekin tapaus tältä viikonlopulta: "Haukku loppui kuin seinään, eikä tutkassa näkynyt liikettä"
https://www.keskipohjanmaa.fi/uutinen/604243
Sudet ovat tappaneet tai vahingoittaneet yhdeksää koiraa elokuun alun jälkeen riistavahinkorekisterin tietojen mukaan
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.1209217
Hyökkäyksiä on sattunut Kuhmossa, Jämsässä, Lapinlahdella, Haapajärvellä, Pieksämäellä, Suonenjoella, Keuruulla ja Nurmeksessa.
Kaikkien metsästyskoirien irtipito on ollut sallittua 20. elokuuta alkaen, samana päivänä alkoi karhu- ja vesilintujahti. Riistavahinkorekisteriin on merkitty, että silloin tapahtui myös ensimmäinen suden aiheuttama koiravahinko Suonenjoella.
Elokuun alun jälkeen riistavahinkorekisteriin on kirjattu yhteensä 9 tapausta, joissa susi tai sudet ovat hyökänneet koiran kimppuun.
Susi tappoi hirvikoiran Haapajärven Kuonalla viime perjantaina
https://www.selanne-lehti.fi/uutinen/602078
Susi tappoi hirvikoiran Haapajärven Kuonalla, Veivarinperällä perjantaina 25.9.
– Tapahtunut on todettu virallisesti, eikä suden syyllisyydestä ole tässä tapauksessa mitään epäselvää, Haapajärvi-Reisjärvi riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Juha Myllylahti kertoo.
Koiran omistaja oli ollut treenaamassa koiraansa pian alkavaa hirvijahtia varten, kun sudet hyökkäsivät koiran kimppuun.
Suurpetojen aiheuttamat koiravahingot
http://www.suurpedot.fi/suurpedot-ja-me/vahingot/koiravahingot.html 2010-luvulla sudet ovat aiheuttaneet vuosittain noin 30–50 kappaletta koiravahinkoja viranomaisten ylläpitämän riistavahinkorekisterin mukaan. Kaikki tapaukset eivät kuitenkaan tule viranomaisten tietoon. Tapaukset jakautuvat susien tappamien tai vahingoittamien koirien osalta karkeasti jakaen puoliksi metsästystilanteissa ja puoliksi kotipihoilla tapahtuneisiin vahinkoihin.
Kartta paljastaa tarkat sijainnit, missä sudet ovat tappaneet koiria – Pääkaupunkiseudulla lähin susihyökkäys on tapahtunut Porkkalassa
Vuodesta 2010 lähtien Suomessa on raportoitu 325 tapausta, joissa susi on tappanut koiran. Kokosimme koordinaatit karttaan, josta löydät näiden petovahinkojen tapahtumapaikat.
Miten vaarallinen susi on? – Tutkija vastaa; Perusasiat on syytä pitää mielessä
Tutkijan mukaan susi on petoeläin, mutta ei vaarallisin niistä. Joillekin susi on uhanalainen metsäneläin, joillekin vaarallinen peto. Kinastelu susista leimahtaa aika ajoin ja kiteytyy yleensä siihen, onko susi ihmiselle vaarallinen.
Mutta lähtökohta on, että onhan susi vaarallinen
Se on petoeläin. On selkeää faktaa, että susi tappaa elääkseen muita saaliseläimiä.
Toisin kuin karhu, susi ei voi käyttää myös kasvisravintoa.
Toki suden vatsalaukusta voi löytyä kaikenlaista, mutta se on ihan minimaalista. Susi on puhtaasti eläinperäisen ravinnon käyttäjä.
Perusasiat on syytä pitää mielessä
Nämä ovat petoeläimiä ja on mahdollista, että sellaista sattuu. Mutta todennäköisyys on pieni, että ihminen joutuu tukalaan tilanteeseen, vahingoittuu tai jopa kuolee.
Viime vuosina susihavainnoista on uutisoitu taajaan ja suden on sanottu käyneen tuttavallisemmaksi ja rohkeammaksi.
Mikä tässä itse asiassa on muuttunut, on se, että susi on levittäytynyt alueille, joissa sitä ei viime vuosikymmeninä ole ollut.
Ja kun susi tulee etelään, jossa asutusta on tiheästi, ihan varmasti susi tulee havaittua. Siitä tulee mielikuva, että susia on paljon ja ne tulevat ihmisten pihapiiriin.
Perinteisesti susia on ollut lähinnä Itä-Suomessa ja sieltä Pohjanmaalle ulottuvalla kaistaleella.
Susikanta on kuitenkin levinnyt länsirannikkoa etelään. Varsinais-Suomessa on useita laumoja ja niitä majailee myös esimerkiksi Tampereen ja Jyväskylän välisellä alueella.
Omalla reviirillään liikkuessaan susi saattaa kulkea läheltä ihmisasutusta.
Se ei tarkoita, että eläin olisi etsimässä saalista. Tutkija sanoo, ettei Suomessa enää ole niin laajoja erämaita, että susi voisi kiertää kaikki ihmisen alueet.
Jos susi tulee toistuvasti pihapiiriin, voi miettiä mikä sitä houkuttaa.
Susi kävi maatalon pihassa usein öisin
Mietittiin siinä yhdessä mitä tekijöitä pihapiirissä on. Kävi ilmi, että siellä oli lintuja varten talipalloja, eli eläimen ihraa. Susi oli käynyt hakemassa talit pois.
Sudella ei ole luontaisia vihollisia, jollei ihmistä lasketa sellaiseksi. Kaikki Suomen suuret petoeläimet ovat luonnossa ravintoketjun huipulla.
Jos mietitään Suomen neljää suurpetoa, kyllä karhu on niistä selkeästi vaarallisin. Suuri yleisö vain ei sitä sellaiseksi miellä.
Susi toki toimii laumassa ja on myös vaarallinen, mutta yhteenottoja ihmisen kanssa on selvästi vähemmän kuin karhulla
Susien aiheuttamat koiravahingot
https://www.youtube.com/watch?v=o_NMPjw_RMc&t=7s
Tohmajärvi-Värtsilän pihasudet
https://www.youtube.com/watch?v=pys_Vn3PG58
Susi pyöri minuuttikaupalla Juhan kintereillä
https://www.youtube.com/watch?v=OeDg71ofSAY
Susien uhrit
https://www.facebook.com/groups/1538159686428221/
Susikeskustelu käy jälleen kuumana – kansanedustajan mukaan "hurtat" aiheuttavat ongelmia: "Pitää säätää laki, että pihaan tulevat saa lopettaa heti"
Susikeskustelu roihahti jälleen, kun MTV kertoi eilen tapauksesta, jossa susilauma oli tappanut koiran. Samalla koiran omistaja oli ampunut yhden susista.
Tällä hetkellä tapauksessa tutkitaan törkeän metsästysrikoksen mahdollisuutta.
Eduskunnan susikeskustelu 18.11.2020
https://www.youtube.com/watch?v=bbU265bg96w
Kansalaisaloite - Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen
https://www.youtube.com/watch?v=qpjKlQJAcQY
Jari Koskela: Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen
https://www.youtube.com/watch?v=coVMPwDYTcg
Mauri Peltokangas perussuomalaiset : susikeskustelu
https://www.youtube.com/watch?v=_kLnJ-DYXiA
Susien kannanhoidollinen metsästys Suomessa!
https://www.youtube.com/watch?v=MOobUQNBMRU
Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/7047
Aloitteen sisältö
Kansalaisaloitteessa
esitetään, että valmistellaan laki, joka luo puitteet suden
kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseksi. Lisäksi lain tulee
mahdollistaa nykyistä luotettavampi suden kannanarviointi, suden
lajipuhtaus ja määrittää valtakunnallisesti yhtenäiset
toimintatavat uhkaa tai vaaraa aiheuttavien susien poistamiseen.
Valmisteltavaan lakiin esitetään sisällytettäväksi:
Suden
kannanhoidollinen metsästys on voitava aloittaa maassamme talvella
2020–2021. Parhaillaan istuvalla kannanhoidollisen metsästyksen
työryhmällä on oltava toimintakyky ja riittävät resurssit
määrittää perustelut metsästyksen aloittamiselle;
Uusi
DNA-tunnistustekniikka (neljänteen sukupolveen asti) on oltava
käytössä vuoden sisällä, jotta suden lajipuhtaus voidaan
varmistaa;
Luonnonvarakeskuksen tulee aloittaa susien pannoitukset
uudelleen kevättalvella 2021 sekä kehittää pantojen laitteistoa
ja ohjelmistoa siten, että paikannustarkkuus ja paikkatiedon
ajantasaisuus palvelee tutkimustarpeiden lisäksi mahdollisimman
hyvin myös metsästyskoirien ja tuotantoeläinten suojaamista;
Uhkaa
tai vaaraa aiheuttaviin susiin tulee voida puuttua nykyistä
tehokkaammin. Päivitetyssä suden kannanhoitosuunnitelmassa
määritellyt viranomaisten toimivastuut ja käytänteet eli kentälle
annettava ohjeistus on jalkautettava mahdollisimman nopeasti
yhtenäiseksi koko maassa;
Korkein hallinto-oikeus hyväksyi
maaliskuussa 2020 aiemmin Varsinais-Suomessa yleisen turvallisuuden
perusteella myönnetyn poikkeusluvan perustelut. Lain valmistelussa
on huomioitava nämä hyväksytyt perustelut, jotta lupaharkintaa on
helpompi toteuttaa;
Valitettaessa kannanhoidolliseen metsästykseen
myönnetystä luvasta sekä uhkaa tai vaaraa aiheuttavan suden
poistamiseen myönnetystä luvasta valitus tulee käsitellä lain
velvoittamana nopeasti. Mikäli lupa jää valituksen jälkeen
voimaan, luvan on oltava käytettävissä metsästyksellisesti
riittävän pitkään.
Perustelut
Kansalaisaloitteen
tarkoitus on turvata maaseudulla asuminen, ihmisten ja kotieläinten
turvallisuus, elinkeinon harjoittaminen ja suojella
kansainvälisestikin ainutlaatuista, uhanalaisuusluokituksessa
silmälläpidettäväksi määriteltyä metsäpeurakantaamme. Lisäksi
on välttämätöntä turvata suomalainen, ainutlaatuinen
metsästyskulttuuri, johon olennaisena osana kuuluu etäällä
ohjaajasta itsenäisesti työskentelevien metsästyskoirien avulla
metsästäminen.
Kannanhoidollisen metsästyksen tavoitteena
on susikannan säätely yhteiskunnallisesti siedettävälle tasolle,
vähentää vahinkoja metsästyskoirille ja kotieläimille sekä
pitää sudet ihmisarkoina, poissa ihmisasutuksesta.
Kannanhoidollinen sudenmetsästys on tutkitusti paras tapa hoitaa
susikantaa kontrolloidusti, laillisesti sekä susialueella asuvia
ihmisiä huomioivalla tavalla.
Maa- ja metsätalousministeriön
asettaman ja parhaillaan käynnissä olevan suden kannanhoidollisen
metsästyksen suunnittelu ja määrittely -hankkeen tulee löytää
perustelut, joilla kannanhoidollisia poikkeuslupia voidaan
myöntää.
Korkeimman hallinto-oikeuden 19.3.2020 päätös
suden poikkeuslupien laillisuudesta Pohjois-Savossa edellyttää,
että tieteellistä näyttöä kannanhoidollisen sudenmetsästyksen
perusteeksi tarvitaan. Kannanhoidollisen metsästyksen suunnittelu-
ja määrittelytyöryhmän työssä on huolehdittava, että kaikki
tarpeellinen aiheesta saatavilla oleva ja ajantasainen tutkimusnäyttö
on päätöksenteon perusteena. Tämä tutkimusnäyttö oli KHO:n
Pohjois-Savon poikkeuslupia koskevassa päätöksessä keskeisiltä
osin vanhentunut ja puutteellinen.
Suomen susikannasta
tarvitaan aiempaa parempaa tietoa kannanhoidollisen metsästyksen
vaikutusten seuraamiseksi. Tähän tarvitaan DNA-tunnistusmenetelmään
pohjautuvaa tutkimustietoa Ruotsin ja Norjan
tapaan.
Luonnonvarakeskuksella on oltava riittävät resurssit
susikannan luotettavaan arviointiin ja tarpeelliset laitteistot
nopean, nykyistä kattavamman DNA-analyysin tekemiseksi susien määrän
osoittamiseen ja koirasusien eli susihybridien nykyistä parempaan
tunnistamiseen. Koirasudet tulee voida haitallisena vieraslajina
poistaa susikannasta, mihin tarvitaan toimivat käytännön
menettelyohjeet.
DNA-menetelmän käytön lisäämisen myötä
huolehditaan samalla maamme susikannan lajipuhtauden ja
sukusiittoisuuden seurannasta. Koirasusi (susihybridi) on luokiteltu
kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Koirasudeksi luokitellaan
suden ja koiran risteymät aina neljänteen sukupolveen asti.
Suomen
susikannan arviointiin tulee saada lisää ymmärrettävyyttä ja
läpinäkyvyyttä. Kanta-arviointiprosessiin tulee saada mukaan
havainnoitsijoiden ja tutkimuslaitoksen lisäksi kolmas, ulkopuolinen
taho todentamaan kaikkien varmistettujen susihavaintotietojen
päätyminen osaksi kanta-arviota.
Susien GPS-pantatieto on
metsästäjille arvokasta susien liikkumisesta saatavan tiedon
osalta. Se on tärkeää myös metsästyskoirien suojaamiseksi ja
susivahingon välttämiseksi.
Viranomaisten toimivastuut uhkaa
tai vaaraa aiheuttavien susien poistamisessa on määritelty
päivitetyssä suden kannanhoitosuunnitelmassa. Viranomaisten
käytännöt ovat kuitenkin erilaisia eri puolilla Suomea.
Viranomaisten toimintatapojen on oltava yhteneväiset koko maassa.
Katkera kapina: Pohjalaisten susijahti johti kohuun ja kuolemaan
Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus alkoi 2. lokakuuta käsitellä Perhon yli vuoden takaista susijahtia valmisteluistunnolla. Törkeästä metsästysrikoksesta on syytteessä jahtiin osallistuneet 15 miestä. Syyttäjä vaatii heille ehdollista vankeusrangaistusta ja sakkoa törkeästä metsästysrikoksesta. Lisäksi syytetyt tulee tuomita vähintään kuuden vuoden metsästyskieltoon. Suomen Kuvalehti kävi Keski-Pohjanmaalla, kun jahdista oli tullut valtakunnan uutinen. Juttu on julkaistu ensimmäistä kertaa SK:ssa 7/2013.
Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä Ekin ahdistus kasvoi yli äyräiden. Puoli yhdeltä laukaus kajahti navetan takana pellolla. Taina oli mennyt tuntia aikaisemmin nukkumaan. Perheen 18-vuotias poika juoksi heti paikalle ja soitti hätänumeroon.
”En minä sitä osannut aavistaa, ainahan Eki meni noihin aikoihin iltatarkastukselle. Oliko miettinyt tätä jo siellä putkassa, vai napsahtiko nyt vain jotain päässä?”
Poliisi toi Ekin verisen lakin seuraavana päivänä. Luovutetut aseet ovat yhä takavarikossa.
”Enkä niitä tarvitse takaisin. Enkä ole siellä navetan takana vielä käynyt. Ehkä se pitää vielä tehdä.”
Avioliitto oli hyvä, Taina sanoo.
”Kyllä minä tästä olisin jo ajat sitten lähtenyt, jos olisin ollut lähteäkseni. Niin paljon on yhdessä kestetty, ja olisi kestetty vieläkin. Kirjeen hän jätti, jossa kertoi että rakasti meitä yli kaiken, ja pyysi anteeksi. Se tuntui hyvältä, että sai jonkun selityksen.”
Eki jätti jälkeensä toisenkin kirjeen, jonka vaimo vakuuttaa aidoksi. Se on Halsuan metsästysseuralle osoitettu poliittinen kannanotto. Sen hän pyysi saattamaan julkisuuteen, koska ”mä lähden nyt autuaammille metsästysmaille”. Suomen Kuvalehti on saanut tutustua alkuperäiseen kirjeeseen. Vahvoilla, selkeillä harakanvarpailla se kehottaa syyttämään vihreitä ja EU:ta tästä kaikesta.
”Tää kaikki johtakoon siihen että minä oon todella se ennakkotapaus eikä susi.”
Eki haudattiin Halsualla viikko sitten. Hautajaisista tuli hiljainen mielenosoitus. Siihen osallistui 150–200 henkilöä. Se on paljon Halsualla, jossa on 1 250 asukasta. Siellä ja Perhossa vallitsee nyt koko yhteisön kattava sokki ja kapinatunnelma, asukkaat kertovat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti