Peruslähtökohta
– niin perustava ja itsestään selvä, että se usein unohtuu –
on tarkastella palvelua asikkaiden näkökulmasta. Markkinoilla
vallitseva käsitys ratkaisee aina sen, onko palvelu hyvä vai huono,
oikein vai väärin muotoiltu. On siis oivallettava niiden yritysten
ja ihmisten ominaislaatu, joille palveluja tuotetaan. Niiden
ongelmiin, toiveisiin ja erilaisiin tilanteisiin on paneuduttava
syvällisesti.
Kaikessa
ei voi olla hyvä. Jos siihen pyrkii, ei yleens ole oikein hyvä
missään. Sen sijaan on päätettävä, missä haluaa olla hyvä.
Pitää siis rajata toiminta-alueensa voidakseen tulla todella
hyvksi. Onnistuakseen on yritettävä lähteä tietyn asiakasryhmän
tarpeista – siis rajattava jollain tavalla toimintansa – mutta
tultava niissä puitteissa oikein hyväksi.
Useimmat
palvelut muodostavat kokonaisuuden, joissa on useita osia, Palvelua
voidaan kuvailla ydinpalvelun ja liittänäispalvelun käsittein.
Ydinpalvelu on se, mitä ensisijaisesti odotetaan saatava ja mikä on
varsinainen syy palvelu ostamiseen. Kun matkustan junalla jonnekn,
paikasta toiseen siirtyminen on ydinpalvleu. Liitännäispalveluja
ovat kaikki muut matkaan liittyvät palvelut, esim. informaatio,
kohtelu, mukavuus, junatarjoilu jne. Kokonaisvaltainen kokemus
matkasta on palvelun hyvyyden tai huonouden arvioinnin perustana. Jos
kaikki sujuu hyvin, asiakkaat eivät yleensä reagoi mitenkään. Jos
jokin menee huonosti, he reagoivat sitä näkyvämmin. Juuri
kielteiset, poikkeavat asiat huomataan. Hyvistä palveluista on
vaikea saa kitosta, mutta huono palvelu huomataan helposti. Tarvitaan
12 plussaa tasapainottamaan yksi miinus.
Useilla
yrityksillä on samat ydinpalvelut. Tämä kokee esimerkiksi edellä
kuvatun esimerkin matkaa. Itse kuljetus yleensä onnistuu riippumatta
siitä, kukan palvelun tuottaa ( ellei siinä onnistuta, joudutaan
pian pois markkinoilta). Ainakin samassa luokassa ovat hotellin
yleensä ovat samankaltaisia. Viileä ja siisti huone ja hyvä snky
ovat varsin samannäköisiä joka paikassa. Näissä tapauksissa
liitännäispalvelut, kohtelu ja hotellin muu palvelu, muodostuvat
erityisen tärkeiksi. Juuri niiden osalta eri yritysten palvelut
eroavat toisistaan. Liitännäispalvelut ratkaisevat silloin, minkä
yrityksen asiakas valitsee.
Pankkiin
ei mennä siksi, että siellä on mukavaa. Vai temmeko sittenkin
niin? Jos kaksi pankkia toimii vierekkäin ja menemme asioimaan
pankkiin, valitsemme todennäköisesti sen pankin, jossa on erityisen
mukava ja myönteinen kohtelu. Tästä kohtelusta ei ole mainintaan,
missään suoraan ei väitetä, että se sisältyisi palveluun. Joku
saattaa kaikesta huolimatta valita ”ikävämmän” näisä
kahdesta pankista. Ehkä häntä – tämä pätee ainakin joihinkin
asiakasryhmiin – kohdellan siellä erityisen kunnioittavast. Ehkä
palvelupakettin sisältyy statusta – julkilausumattomana. Tärkeintä
on, että kaikki palvelun tuottamiseen osallistuvat todella
ymmärtävät ja tietävät, mistä palvelu koostuu.
Palvelut
eivät siis ole konkreettisia. Ne eivät ole kosketeltavissa eivätkä
näkyvi, ja joskus voi olla vaikea selittää, mistä ne oikeastaan
koostuvat. Tämä korostaa palveluyritysten ja asiakkaan välisten
suhteiden merkitystä niin pienissä kuin suurissakin asioissa.
Konkreettisia tavaroita valmistavissa yrityksissä tuotteet voidaan
nähdä ja käsittää, mutta näin ei ole palveluyrityksessä.
Palvelujen osalta asiakas näkee vain pienen osan palveluistaa tai
yrityksestä. Asiakas näkee siis vain jäävuoren huipun. Näkemänsä
perusteella hän tekee päätelmiä, jotka hänen mielestään
pätevät koko yritykseen. On siis pidettävä huoli siitä, että
jäävuoren huippu ilmaisee mahdollisimman paljon myönteistä
yrityksestä samalla kun on yritettävä saada huippu mahdollisimman
suureksi ja näkyväksi. Vaikka asiakas näkee vain huipun, hän
kokee koko jäävuoren.
Palvleuyrityksissä
kaikki ovat myyjiä. Yksittäinen tavara tai esine ei paljasta,
millaisesta yrityksestä on kyse, vaan sen ilmaisevat kaikki
yrityksen työntekijät. Kaikki antavat itsestään osan yrityksessä,
ja tämä pätee myös työaikana että työajana ulkopuolella, kun
puhutaan työasioista. Nämä seikat yhdessä vaikuttavat
ratkaisevasti siihen, millainen kuva yrityksestä syntyy.