maanantai 31. heinäkuuta 2023

TI 01.08.2023 Vastaus Helsingin Sanomien päätoimittajalle

 


Päätoimittaja Laura Saarikoski


Kiitän perusteellisesta vastauksestanne. Suomen kansalaisen perusoikeudet on määriltelty perustuslaissa.

Suomen perustuslaki

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 .


Perustuslain106 §

Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.


Pyydän, että tarkistatte näkemyksenne asian suhteen perustuslain pohjalta. Mielestäni rasismi ei ole Suomessa ongelma ja siksi sen korostunut esilletuominen tiedotusvälineissä on vahingoittanut jo Suomi-kuvaa.


Meillä on Suomessa myös todellisia ongelmia, joista tiedotusvälineet vaikenevat.


Valtiopetos on tosiasia -Suomen taloudellinen lama 1990-luvun alussa

http://valtuustoaloite.blogspot.com/


Olenhuolestunut siitä, että tiedotusvälineet vaikenevat valtiopetoksesta ja siihen liittyvästä SSP-sopimuksesta.

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/dvd-dokumentti-youtubessa.html


LA 01.08.2020 Perusteet sille, että olen oikeassa ja että on syytä epäillä, että Suomen valtion viranomaiset toimivat rikollisesti

http://kalajokinen.blogspot.com/2020/08/la-01082020-perusteet-sille-etta-olen.html


Rikos on tämä


Olen joutunut syyttömänä Suomen valtion kidutusrikoksen kohteeksi. Kidutus on kestänyt nyt yli 27 vuotta. Kidutus on alkanut 11.05.1995 ja jatkuu yhä. Rikos ei ole vanhentunut.


Olen joutunut syyttömänä kärsimään 4 konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion sekä 7 kunnianloukkaustuomiota. Minut on tuomittu 5 kuukauden ehdottomaan vankeuteen Sarianne Ervastin rikostutkintapyynnön seurauksena. Olen menettänyt Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta, yritykseni, omaisuuteni, ihmisarvoni ja minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Olen ollut luottokelvottomana yli 25 vuotta enkä ole voinut harjoittaa yritystoimintaa. En ole saanut esteetöntä rikostutkintaa enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä 26 vuoteen. Minut on pidätetty useita kertoja rikollisten toimesta ja olen joutunut olemaan maan paossa Suomessa, Ruotsissa ja Bulgariassa. Olen joutunut hakemaan poliittista turvapaikkaa Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta Euroopan Unionilta eli oikeuskomisaari Vera Jourovalta sekä Bulgarian presidentiltä. Olen menettänyt terveyteni sairastuttuani syöpään ja korkeaan verenpaineeseen. Syövän onnistuin voittamaan, mutta korkea verenpaine on tuhonnut elimistöäni ja on edelleenkin hengenvaarallisen korkea. Nyt olen sairastunut myös diabetekseen. Minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Tämä on minulle äärettömän vaikea asia.


Juridisesti kysymys on tästä


Rikoslaki 11 luku 4 § (11.4.2008/212)
Törkeä rikos ihmisyyttä vastaan Jos rikoksessa ihmisyyttä vastaan
1) rikos kohdistuu suureen joukkoon ihmisiä,
2) rikos tehdään erityisen raa’alla, julmalla tai nöyryyttävällä tavalla taikka
3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai järjestelmällisesti
ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava 
törkeästä rikoksesta ihmisyyttä vastaan vankeuteen vähintään kahdeksaksi vuodeksi tai elinkaudeksi.
Yritys on rangaistava.


9 a § (4.12.2009/990)

Kidutus

Jos virkamies aiheuttaa toiselle voimakasta ruumiillista tai henkistä kärsimystä
1) saadakseen hänet tai muun henkilön tunnustamaan tai antamaan tietoja,
2) rangaistakseen häntä jostakin hänen tai jonkun muun tekemästä tai tekemäksi epäillystä teosta,
3) pelotellakseen tai pakottaakseen häntä tai muuta henkilöä tai
4) rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, seksuaalisen suuntautumisen, perimän, vammaisuuden, terveydentilan, uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella,
hänet on tuomittava 
kidutuksesta

vankeuteen vähintään kahdeksi ja enintään kahdeksitoista vuodeksi sekä lisäksi viraltapantavaksi.
Kidutuksesta tuomitaan myös virkamies, joka nimenomaisesti tai hiljaisesti hyväksyy alaisensa tai muutoin tosiasiallisessa määräysvallassaan ja valvonnassaan olevan henkilön 1 momentissa tarkoitetun teon.
Yritys on rangaistava.
Tämän pykälän virkamiestä koskevia säännöksiä sovelletaan myös julkista luottamustehtävää hoitavaan henkilöön ja julkista valtaa käyttävään henkilöön sekä viraltapanoseuraamusta lukuun ottamatta julkisyhteisön työntekijään ja ulkomaiseen virkamieheen.


Hyvää kesän jatkoa!


Kalajoki 01.08.2023

Erkki Aho

Merenojantie 9 B 16

85100 Kalajoki

www.erkkiaho.com


MA 31.07.2023 Miksi ministerit eivät vastaa?

 


Miksi ministerit eivät vastaa?


Sisäministeri Mari Rantanen, pyydän vastusta!

http://kalajokinen.blogspot.com/2023/07/sisaministeri-mari-rantanen-pyydan.html


KE 26.07.2023 Syyllistyvätkö perussuomalaisetkin muiden puolueiden tekemien rikosten suojelemiseen? Valtiopetos ja yrittäjien murhat eivät vanhene koskaan!

http://kalajokinen.blogspot.com/2023/07/ke-26072023-syyllistyvatko.html


DVD-dokumentti YouTubessa

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/dvd-dokumentti-youtubessa.html


Kalajoki 31.07.2023

Erkki Aho

Merenojantie 9 B 16

85100 Kalajoki

www.erkkiaho.com


Jakelu: Sisäministeri Mari Rantanen, oikeusministeri Leena Meri, valtionvarainministeri Riikka Purra, eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho.


arto.luukkanen@perussuomalaiset.fi , matti.putkonen@perussuomalaiset.fi , riikka.slunga-poutsalo@perussuomalaiset.fi


lauantai 29. heinäkuuta 2023

SU 30.07.2023 Sodat ovat osa suurvaltapolitiikkaa

 

                                                        Vladimir Putin ( taitelijan näkemys

Rankka lista: Nämä ovat Moskovan käymiä sotia 1945-2017


* 1946 Neuvostojoukot antoivat sotilasapua Mantshuriassa kiinalaiskommunisteille

* 1950 Neuvostoliiton ilmavoimat osallistuivat Korean sotaan

* 1956 Neuvostoliitto miehitti Unkarin

* 1960, 1964 ja 1969 Neuvostojoukot olivat aktiivisia Laosissa

* 1962 Neuvostojoukot olivat osallisina Algeriassa

* 1962 ja 1967 Neuvostojoukot olivat osallisina Jemenissä

* 1965 Neuvostojoukot olivat osallisina Vietnamissa

* 1967-1974 Neuvostojoukot tukivat Egyptiä arabien ja Israelin välisissä sodissa

* 1967 Neuvostojoukot olivat Syyriassa

* 1967, 1975 ja 1984 Neuvostojoukot olivat osallisina Mosambikissa

* 1968 Neuvostojoukot miehittivät Tsekkoslovakian

* 1969 Neuvostojoukot ottivat yhteen Kiinan armeijan kanssa Ussurijoella

* 1970 Neuvostojoukot olivat osallisina Kamputseassa

* 1974 Neuvostojoukot olivat osallisina Bangladeshissa

* 1975-1979 Neuvostojoukot olivat osallisia Angolassa

* 1977 Neuvostojoukot olivat osallisia Etiopiassa

* 1978 Neuvostojoukot olivat osallisia Nicaraguassa

* 1979 Neuvostojoukot miehittivät Afganistanin 10 vuodeksi

* 1982 Neuvostojoukot olivat osallisina Syyriassa ja Libanonissa

* 1987 Neuvostojoukot olivat osallisina Tsadissa

* 1988 Neuvostojoukot olivat osallisina Karabahissa

* 1989 Neuvostojoukot tappoivat 19 ja haavoittivat 291 georgialaista Tbilisissä

* 1991 Neuvostojoukot olivat osallisina Etelä-Ossetiassa

* 1991 Neuvostojoukot tappoivat 15 liettualaista Vilnassa ja hyökkäsivät mielenosoittajien kimppuun muissa kaupungeissa

* 1991 Neuvostojoukot tappoivat seitsemän latvialaista

* 1991 Neuvostojoukot tappoivat kolme Moskovassa

* 1991 Järjestäytymättömät Moskovan lähettämät venäläisjoukot osallistuivat Jugoslavian sotaan

* 1992 Venäjän joukot olivat osallisina Abhasiassa

* 1992 Venäjän joukot olivat osallisina Tadzikistanissa

* 1992 Venäjän joukot olivat osallisina Moldovan Transnistriassa

* 1993 Venäjän joukot tappoivat noin 150 yksistään Moskovassa

* 1994 Venäjän joukot aloittivat ensimmäisen Tsetsenian sodan

* 1999 Venäjän joukot aloittivat toisen Tsetsenian sodan

* 2008 Venäjän joukot hyökkäsivät Georgiaan

* 2014 Venäjän joukot miehittivät Krimin, joka liitettiin Venäjään, ja miehittivät osan Donbassia

* 2015 Venäjän joukot osallistuivat sotaan Syyriassa

Listauksesta puuttuvat esimerkiksi 1962 Kuuban ohjuskriisi ja Moskovan rauhanturvaoperaatiot Sierra Leonessa, Sudanissa, Burundissa, Kosovossa, Bosnia ja Herzegovinassa, Liberiassa, Tsadissa ja Angolassa.


USA on 1945 jälkeen aloittanut 76 sotaa. Niissä on arviolta menehtynyt keskimäärin 450 000 eli yhteensä 34 miljoonaa ihmistä.


1950–1953: Korean sotaan johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan loppuratkaisusta, jossa Japanin vetäytyessä Pohjois-Korea jäi Neuvostoliiton, Etelä-Korea Yhdysvaltain valvontaan. Sotaan osallistui yli 300 000 yhdysvaltalaista.

  • 1964–1973: Myös Vietnamin sota käytiin Neuvostoliiton tukeman pohjoisen ja Yhdysvaltain tukeman etelän välillä. Yhdysvaltalaisia sotilaita osallistui sotaan 2,59 miljoonaa, joista kuoli 58 169 ja 304 000 haavoittui.


Yhdysvaltain sotilassuhteet 2007. Tummansinisellä Natonjäsenmaat, vaaleansinisellä Naton ulkopuoliset liittolaiset ja Taiwan, turkoosilla Naton kanssa ”Partnership for Peace” -sopimuksen (rauhankumppanuuden) solmineet valtiot


Kaikki Yhdysvaltain presidentit viimeisen sadan kahdenkymmenen (120) vuoden ajalta ovat harjoittaneet sotimista. 

Tänä aikana, siis vuodesta 1897 tähän vuoteen 2017, Yhdysvalloilla on ollut 21 presidenttiä.

Näistä 21:stä presidentistä 20 on aloittanut tai jatkanut edeltäjänsä aloittamaa/aloittamia sotia. 

Nämä 20 presidenttiä ovat olleet mukana yhteensä (ainakin) seitsemässäkymmenessä (70)  sodassa, interventiossa, iskussa etc sen sellaisessa.  – 

Tähän lukuun ei ole kaikkein vähäisimpiä kähinöitä edes laskettu mukaan.

Vain yksi presidentti tekee poikkeuksen. Donald John Trump.


LISTA

Yhdysvaltain presidenttien hyväksymät sotatoimet vuosien 1897 – 2017 aikana (120 vuotta).

Presidentit (n:ot 25 – 45), heidän elinaikansa, virkakautensa ja SOTANSA ja muut aseelliset militaariliikkeensä:

25. MCKINLEY, William (1843-1901), virassa 1897-1901, kuoli virassa ollessaan

Espanjan-Amerikan sota 1898,

Filippiiniläis-Amerikkalainen sota 1899-1902

*

26. ROOSEVELT, Theodore (1843-1919), virassa 1901-1908;

Republikaani.

Filipiiniläis-Amerikkalainen sota (Filippiinien itsenäisyystaistelu), joka alkoi edeltäjän aikana, jatkui vielä vuoteen 1902.

Sotilaallinen interventio Hondurasissa 1903 ja 1907,

Sotilaallinen interventio Panamassa 1903,

Sotilaallinen interventio Kuubassa 1906-1909 ja

Sotilaallinen interventio Dominikaanisessa Tasavallassa 1907.

Palkittiin 1906 Nobelin rauhanpalkinnolla hänen soviteltuaan Venäjän-Japanin sodassa.

*

27. TAFT, William Howard (1857-1930), virassa 1909-1913.

Republikaani.

Sotilaallinen interventio jatkui vileä Kuubassa 1906-1909 asti,

Sotilaallinen interventio Hondurasissa ja Nicaraguassa 1909 ja 1912-1925.

*

28. WILSON, (Thomas) Woodrow (1856-1924), virassa 1913-1921;

Demokraatti.

Edeltäjän aikana käynnistyneiden sotilaallisten interventioiden jatkaminen Hondurasissa ja Nicaraguassa.

Interventio Meksikoon1914-1915 ja 1916-1917.

Haitin miehitys 1915-1934 sekä Dominikaanisen tasavallan miehitys 1916-1924.

Ensimmäinen maailmansota 1914-1918 (USA mukaan 1917-1918),

Sotilaallinen interventio Kuubassa 1917-1919.

Yhdysvaltain valtion sotilaallinen tuki Venäjän sisällissodan (valkoisille) 1918-1922.

Kansainliitto.

Palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla 1919

*

29. HARDING, Warren Camaliel (1865-1923), virassa 1921-1923, kuoli kesken kauden.

Republikaani.

Sotilaallisen intervention jatkaminen Nicaraguassa ja Hondurasissa sekä

Haitin ja Dominikaanisen tasavallan miehityksen jatkaminen.

*

30. COOLIDGE, (John) Calvin (1872-1933), virassa 1923-1929, astui edeltäjänsä sijalle virkaan.

Republikaani.

Interventiot Hondurasissa 1924 ja 1925 sekä Kiinassa 1924 ja 1925.

Miehitti Haitia, Dominikaanista tasavaltaa vuoteen 1924, sekä Nigaraguaa 1926-1933.

*

31. HOOVER, Herbert Clark (1874-1964), virassa 1929-1933.

Republikaani.

Jatkoi edeltäjänsä miehityksiä Haitissa vuoteen 1934 ja Nicaraguassa vuoteen 1933.

*

32. ROOSEVELT, Franklin Delano (1882-1945), virassa 1933-1945, kuoli virassa ollessaan.

Demokraatti.

Haitin miehitys jatkui vuoteen 1934 saakka.

Toinen maailmansota, Yhdysvallat mukaan 7.12.1941 alkaen – 1945.

*

33. TRUMAN, Harry S. (1884-1972), virassa 1945-1953;

Demokraatti.

Toinen maailmansota 1941-1945,

Atomipommin pudotus Japaniin; 6.8 Hiroshimaan ja 9.8.1945 Nagasakiin,

Tuki Kreikan konservatiivihallitusta maan sisällissodan aikana1947-1949.

Kylmä sota Neuvostoliittoa vastaan alkoi 1946,

Yhdistynet Kansakunnat YK,

Marshall Plan 1948,

NATO 1949,

Korean sota 1951-1953

*

34. EISENHOWER, Dwight David ”Ike” (1890-1961), virassa 1953-1961,

Republikaani.

Kylmä sota Neuvostoliittoa vastaan jatkui..

Interventio Libanonin kriisissä 1958,

Tuki Taiwania sen taistelussa Kiinan kansanvaltaa vastaan 1958.

*

35. KENNEDY, John Fizgerald (1917-1963), virassa 1961-1963, kuoli virassa ollessaan

Demokratti.

Kylmä sota jatkui..

Perusti YK:n alaiset Rauhanturvajoukot 1961,

Sikojenlahden maihinnousu Kuubassa 1961,

Ydinasesodan uhka Kuuban kriisin aikana 1961.

Sotilaallisen sitoutumisen vahvistaminen Vietnamissa.

Salaiset paramilitaariset operaatiot Etelä- ja Keski-Amerikassa.

*

36. JOHNSON; Lyndon Baines (1908-1973), virassa 1963-1969;,

Demokraatti.

Kylmä sota jatkui…

Sotilaalliset toimet Laosissa 1964-1970 ja Dominikaanisessa tasavallassa 1965,

Eskaloi (1964:stä alkaen) Yhdysvaltojen osallistumisen Vietnamin sotaan 1954-1975

*

37. NIXON, Richard Millahouse (1913-1994), virassa 1969-1974, jätti viranhoidon kesken II kauden.

Republikaani.

Kylmä sota jatkui..

Jatkoi edeltäjänsä aloittamaa sotilaallista interventiota Vietnamissa ja kiihdytti sitä rajuin pommituksin ym.

War on Drugs”/Huumesota 1971,

Nixon Kiinassa 1972,

Détente with U.S.S.R. (Liennytys Neuvostoliiton kanssa),

Yhdysvaltojen joukkojen vetäytyminen Kaakkois-Aasiasta.

*

38. FORD, Gerald Rudolph (1913-2006), virassa 1974-1977, varapresidentin paikalta Nixonin erottua.

Republikaani.

Kylmä sota jatkui,

Tuki Unitan kapinallisia Angolan sisällissodassa.

Vietnamin sodan jatkaminen vuoteen 1975 saakka.

ETYK huippukokous Helsingissä 1975

*

39. CARTER, James Earl Jr. “Jimmy” (1924- ), virassa 1977-1981,

Demokraatti.

Sotilaallinen tuki El Salvadorin hallitukselle sen taistelussa kommunistien tukemia sissijoukkoja vastaan maan sisällissodassa 1977-1992.

Sotilaallinen operaatio yhdysvaltalaisten panttivankien vapauttamiseksi Iranissa 1980.

Camp Davidin sopimus Egyptin ja Israelin välillä 1979

*

40. REAGAN, Ronald Wilson (1911-2004), virassa 1981-1989;

Republikaani.

Sotilaallinen apu Nicaraguan hallitukselle vasemmistolaisten sandinistien torjunnassa vuodesta 1981 alkaen.

Tuki mujahidien taistelutoimia Afganistanissa vuodesta 1983 alkaen.

Sotilaallinen maihinnousu Grenada, Keski-Amerikka, 1983.

Sotilaalliset operaatiot Libanonissa 1983,

Sotilaalliset operaatiot (ilmaiskut) Libyaa vastaan Berliiniläiseen diskoon tehdyn hyökkäyksen jälkeen 1986.

Kylmän sodan loppu 1989 (Neuvostoliiton perestroika ja glasnost),

Tähtien sota –hanke ja kilpavarustelu näännytti Neuvostoliiton hapertuneen kansantalouden.

*

41. BUSH, George H(erbert) Walker (1924- ), virassa 1989-1993,

Republikaani.

Gulf War I (Persianlahden sota) Irakia vastaan 1990

Interventio Liberiassa 1990.

Gulf War II Persianlahden sota, Kuwaitin vapautus 1991.

Jugoslavian interventio NATOn kanssa vuodesta 1992.

Interventio Somaliassa Yhdistyneiden Kansakuntien pyynnöstä vuodesta 1992.

*

42. CLINTON, William Jefferson ”Bill” (1946- ), virassa 1993-2001,

Demokraatti.

Edeltäjänsä aloittaman Somalian operation jatkaminen maaliskuuhun 1994 saakka.

Bushin vieraillessa Kuwaitissa huhtikuussa 1993 juhlistamassa Persianlahden sodan voittoa Kuwaitin viranomaiset pidättivät 17 henkilöä syytettynä yrityksestä murhata Bush autopommilla. Tämä johti siihen, että presidentti Clinton määräsi 26. kesäkuuta 1993 Tomahawk-ohjusiskusta Irakin tiedustelupalvelun päämajaan (Operation Southern Watch).

Ilmahyökkäykset Sudanissa ja Afganistanissa Yhdysvaltojen suurlähetystöihin Keniassa ja Tansaniassa kohdistuneiden terrori-iskujen johdosta 1998.

Sotilaallinen operaatio Desert Fox; ilmahyökkäykset Irakiin 1998.

Persian Gulf War II Irakia vastaan 1999,

Serbian vs. Bosnian sota,

Sotilaallinen väliintulo (ilma-iskut) NATOn kanssa Kosovon sodan aikana 1999.

NATOn laajeneminen.

*

43. BUSH, George W. ”Dubya” (1946- ), virassa 2001-2009,

Republikaani.

Afganistanin sota, Talibania vastaan ja Al Qaedaa vastaan Yhdistyneiden Kansakuntien mandaatilla vuodesta 2001-..

Irakin sota; invaasio ja miehitys 2003…

War on Terror”/sota Terroria vastaan.

Suunniteltuja kohdennettuja tuhoiskuja Pakistanissa (noin 50 tapausta).

*

44. OBAMA, Barack Hussein II, (1961- ), virassa 2009-2017,

Demokraatti.

Edeltäjänsä aloittaman Irakin sodan jatkaminen vuoteen 2011 saakka.

Edeltäjänsä aloittaman Afganistanin sodan jatkaminen vuoteen 2014 saakka.

Pastuhishtanin-Waziristanin sota tai (kuten myös halutaan kutsua) ”Durandin sota” (The War Across the Durand Line”, https://en.wikipedia.org/wiki/Durand_Line

Jatkoi kaikkia edeltäjänsä Georg W. Bushin hallinnon aloittamia sotia.

Ilmaiskut ja laivasto-operaatiot Libyassa Mohammar Gaddafin hallintoa vastaan 2011.

Drones War/Miehittämättömillä ilma-aluksilla tehtyjen tuhoiskujen laajentaminen (yli 500 iskua).

Terrorismin vastaisen sodan jatkaminen ja kiihdyttäminen  (vuodesta 2014).

Palkittiin Nobelin rauhanpalkinolla vuonna 2009.

*

45. TRUMP, Donald John (1946- ), virassa 2017- ..

Republikaani.

No War .


Kommentti

Hieman hämmentävästi näistä 21:stä presidentistä peräti kolme (3) on saanut Nobelin rauhanpalkinnon. 

Nimittäin Theodore Roosevelt, joka oli erityisen hanakka järjestämään ”pieniä voitokkaita sotia”, sekä ensimmäisen maailmansodan rauhanteon vaiheessa uuden suursodan onnistuneesti kylvänyt Woodrow Wilson, sekä huomattavat odotukset virkakaudelleen/kausilleen ladannut Barack Obama, jonka jälki sotatantereilla ei lainkaan ”häpeä” paljon kovempina haukkoina tunnettujen ”saavutusten” rinnalla.

Aivan lopuksi siteeraan professori Matti Klingeä, joka uusimman vuosipäiväkirjansa sivuilla kirjoittaa maaliskuun 26:ntena 2017:

Die Zeit julkaisee kaikkien 1900-luvun ja 2000-luvun amerikkalaispresidenttien kasvokuvat ja lyhyet tiedot siitä, mitä sotia he ovat käyneet. 

Osa on aloittanut, osa ”vain” jatkanut, kukaan ei osoittaudu rauhan rakentajaksi.

Minun mieleeni nousee vain Reagan, joka teki historiallisen sovinnon Gorbatshovin kanssa.  Wilson osallistui heikosti Ensimmäiseen maailmansotaan, yritti sitten perustaa Kansainliiton rauhanjärjestöksi, mutta jälkimaine on pimeä”.


Lisäys:

Laitetaanpä tähän häntään Yhdysvaltain presidenttien järjestynumeroltaan 1. – 24. sodat ja sotilaalliset puuttumiset:

Yhdysvaltain pre-presidentilliset sodat

Kuningas Philipin sota (1675)

Kuningas Williamin sota (1689-1697)

Kuningatar Annen sota 1702-1713)

Jamaseen sota (1715-1716 – Etelä-Carolina Jamasee Tribe)

Kuningas Georgen sota (1744-1748)

Ranskan ja Intian sodat (1754-1763)

*

Presidentit, heidän elinaikansa, virkakautensa ja SOTANSA

1. WASHINGTONGeorge (1732-1799), virassa 1789-1797;

Vallankumoussota 1775-1783

*

2. ADAMS, John (1735-1826), virassa 1797-1801;

No War

*

3. JEFFERSON, Thomas (1743-1826), virassa 1801-1809;

Tripolitan sota 1801-1805

*

4. MADISON, James (1751-1836), virassa 1809-1817;

sota 1812 Iso-Britanniaa vastaan (Mr. Madison´s War),

Sota 1813-1814 edelleen Iso-Britanniaa vastaan (britit polttivat Valkoisen talon ja Kongressin kirjaston)

*

5. MONROE, James (1758-1831), virassa 1817-1825;

Intiaanisodat  1817-1821;

Ensimmäinen Seminolen sota 1817-1818,

*

6. ADAMS, John Quincy (1767-1848), virassa 1825-1829;

No War

*

7. JACKSON, Andrew -“Old Hickory” (1767-1845), virassa 1829-1837;

Black Hawk War 1832,

Toinen Seminolen sota 1835-1842.

*

8. Van BUREN, Martin (1782-1862), virassa 1837-1841;

jatkoi Toista Seminolen sotaa…

*

9. HARRISON, William Henry (1773-1841), virassa 1841.. kuoli kesken kautensa

jatkoi Toista Seminolen sotaa…

*

10. TYLER, John (1790-1862), virassa 1841-1845; tuli virkaan Harrisonin kuoltua.

jatkoi Toista Seminolen sotaa vuoteen 1842.

*

11. POLK, James Knox (1795-1849), virassa 1845-1849;

Meksikon sota 1846-1848.

*

12. TAYLOR, Zachary ”Old Rough and Ready” (1784-1850), virassa 1849-1850 kesken.

*

13. FILLMORE, Millard (1800-1874), virassa 1850-1853

*

14. PIERCE, Franklin (1804-1869), virassa 1853-1857;

Kolmas Seminole sota 1855-1858.

*

15. BUCHANAN, James (1791-1868), virassa 1857-1861;

jatkoi Kolmatta Seminolen sotaa vuoteen 1858.

*

16. LINCOLN, Abraham (1809-0865), virassa 1861-1865, kuoli virassa

Yhdysvaltain sisällissota 1861-1865.

*

17. JOHNSON, Andrew (1808-1875), virassa 1865-1869, nousi varapresidentin paikalta virkaan

*

18. GRANT, Ulysses Simson (Hiram Ylysses) (1822-1877), virassa 1869-1877;

Little Big Hornin taistelu 1876

*

19. HAYES, Rutherford Birchard (1822-1893), virassa 1877-1881.

*

20. GARFIELD, James Abram (1831-1881), virassa 1881, kuoli kesken kauden

*

21.ARTHUR, Chester Alan (1829-1886), virassa 1881-1885

*

22.CLEVELAND, (Stephen) Grover (1837-1908), virassa 1885-1889;

Apashi-sodat Geronimoa vastaan 1876-1886

*

23. HARRISON 2, Benjamin (1833-1901), virassa 1889-1893;

Ensimmäinen yleiseurooppalainen konferenssi 1889

*

24. CLEVELAND, (Stephen) Grover (1837-1908), virassa 1893-1897

*

Lähteitä:

Die Zeit, sunnuntai 26.3.2017, US-PräsidentenDie Feldherren von Washingtonhttp://www.zeit.de/2017/12/us-praesidenten-kriege-uebersicht-donald-trump/seite-3

US Presidents in Chronological Order and Their Wars; a table compiled in an evening of looking things up intermittently elaborated and updated thereafter
by 
Laurie Spiegel ; http://retiary.org/misc_pages/us_presidents_and_wars.html

historiantutkija Veikko Huuska