Erkki
Aho
Europarlamentaarikko
Esko Seppänen kirjoittaa Suomen Pankin roolista osuvasti: "
Vahvan markan politiikka oli ideologinen valinta, jonka tueksi
valjastettiin koko tajunnantuotantoapparaatti. Se miten tuo tapahtui,
kirjoitti Lauri Viita jo vuosikymmeniä sitten seuraavalla tavalla:
"Taiteen, tieteen ja uskonnon kolmiyhteisin hurmoskeinoin,
sivistyskoktailein, oli taottu hymyilevän poroporvarin, typerän,
mutta kavalan ja tarmokkaan keräilijäidiootin tueksi niin valtava
variksenpelätinarmeija sisäistä näkemystä, puhdasta järkeä,
ismejä, logioita, tilastotaulukoita, jos jonkilaista käyrää ja
väärää sellainen määrä, etteivät mokoman ihmeen eessä edes
sen loihtijat itsekään voineet muuta kuin antautua, pudottaa
aseensa ja ojentaa kätensä taivasta kohti".
Talouspolitiikan virheet monikertaistuivat liberalisoinnin kanssa. Vahvan markan politiikasta tuli tappava myrkky. Ennen vuoden 1987 eduskuntavaaleja Kalevi Sorsa pani sanan kiertämään, että niiden puolueiden, jotka haluavat vaalien jälkeen hallitukseen, pitää liputtaa vahvan markan politiikan puolesta. Sorsa sai sen politiikan taakse myös sosiaalidemokraattisen ay-liikkeen ja sen johdosta SAK oli hampaaton. Sen johto ei välittänyt 1980-luvun loppuvuosina siitä, että suomalainen raha pakeni maasta ja että tilalle tuli tuontitavaraa syömävelaksi. Uusi puheenjohtaja Lauri Ihalainen oli yliarvotetulle markalle uskollinen. Hän oli valmis ideologian puolesta jopa alentamaan velkaantuneiden ihmisten palkkoja.
Kokoomus tarttui kahden vuosikymmenen oppositioajan jälkeen Sorsan syöttiin ja siltä pohjalta Koivisto nimitti Suomen Pankin johtajan Harri Holkerin sinipunahallituksen. Hän sen teki. Kun vahvan markan politiikan aikana rahaa tuotiin keinottelutarkoituksiin, yhteiskunta salli sen tapahtua. Valvojat eivät valvoneet. Siitä syystä lamasyyllisiä löytyy pankkien ohella Suomen Pankista ja Pankkitarkastusvirastosta.
Vaikka rahahanat avattiin yhdellä kertaa Suomessa, niin ihmisillä oli oikeus odottaa, että se oli viisasta politiikkaa. Mutta kun rahahanat sitten keväällä 1989 pantiin yhtäkkiä kiinni, katkaistiin yhteiskunnallisten toimintojen jatkuvuus. Silloin katkaistiin myös ihmisten tajunnan jatkumo, käsitys siitä mikä oli viisasta ja oikeaa, ei enää toiminut. Kokemusperäistä tietoa siitä, mitä piti tehdä, ei enää ollut. Se, että tehtiin U-käännös ja mentiin äärimmäisyydestä toiseen, loi ihmisiin perusteltua katkeruutta. Markan arvosta oli tullut pyhä lehmä, jota palvoi presidentti Mauno Koiviston johdolla maan koko poliittinen eliitti. Markan palvonnan synodiin kuuluivat SDP:n ja SAK:n johtajat. Ehkä se johtui siitä, että markkaa oli sidottu "demariin", mitä nimitystä valuuttadiilerit käyttivät Saksan markasta.
Talouspolitiikan virheet monikertaistuivat liberalisoinnin kanssa. Vahvan markan politiikasta tuli tappava myrkky. Ennen vuoden 1987 eduskuntavaaleja Kalevi Sorsa pani sanan kiertämään, että niiden puolueiden, jotka haluavat vaalien jälkeen hallitukseen, pitää liputtaa vahvan markan politiikan puolesta. Sorsa sai sen politiikan taakse myös sosiaalidemokraattisen ay-liikkeen ja sen johdosta SAK oli hampaaton. Sen johto ei välittänyt 1980-luvun loppuvuosina siitä, että suomalainen raha pakeni maasta ja että tilalle tuli tuontitavaraa syömävelaksi. Uusi puheenjohtaja Lauri Ihalainen oli yliarvotetulle markalle uskollinen. Hän oli valmis ideologian puolesta jopa alentamaan velkaantuneiden ihmisten palkkoja.
Kokoomus tarttui kahden vuosikymmenen oppositioajan jälkeen Sorsan syöttiin ja siltä pohjalta Koivisto nimitti Suomen Pankin johtajan Harri Holkerin sinipunahallituksen. Hän sen teki. Kun vahvan markan politiikan aikana rahaa tuotiin keinottelutarkoituksiin, yhteiskunta salli sen tapahtua. Valvojat eivät valvoneet. Siitä syystä lamasyyllisiä löytyy pankkien ohella Suomen Pankista ja Pankkitarkastusvirastosta.
Vaikka rahahanat avattiin yhdellä kertaa Suomessa, niin ihmisillä oli oikeus odottaa, että se oli viisasta politiikkaa. Mutta kun rahahanat sitten keväällä 1989 pantiin yhtäkkiä kiinni, katkaistiin yhteiskunnallisten toimintojen jatkuvuus. Silloin katkaistiin myös ihmisten tajunnan jatkumo, käsitys siitä mikä oli viisasta ja oikeaa, ei enää toiminut. Kokemusperäistä tietoa siitä, mitä piti tehdä, ei enää ollut. Se, että tehtiin U-käännös ja mentiin äärimmäisyydestä toiseen, loi ihmisiin perusteltua katkeruutta. Markan arvosta oli tullut pyhä lehmä, jota palvoi presidentti Mauno Koiviston johdolla maan koko poliittinen eliitti. Markan palvonnan synodiin kuuluivat SDP:n ja SAK:n johtajat. Ehkä se johtui siitä, että markkaa oli sidottu "demariin", mitä nimitystä valuuttadiilerit käyttivät Saksan markasta.
Pankkikriisi
ja sen seuraukset
Suomen
Säästöpankki-SSP Oy:n pilkkomissopimus solmittiin 22.10.1993
Suomen valtion ja neljän ns. ostajapankin (SYP, KOP, Osuuspankit ja
Postipankki) välillä. Tässä salaiseksi julistetussa sopimuksessa
sovittiin toimialakohtaiset listaukset yrityksistä, jotka tullaan
viemään konkurssiin, sekä määriteltiin kaatamisperusteet
luottomäärien ja asiakkuuksien pohjalta.
Jos asiakas toimi joillakin seuraavista toimialoista, niin pankeille annettiin vapaus poistaa yritys markkinoilta ja laittaa saatavansa valtion avoimeen pankkitukipiikkiin:
- kiinteistösijoittaminen ja kiinteistösijoittamiseen verrattava kiinteistötoiminta
- muu sijoittaminen
- rakentaminen
- vähittäiskauppa
- hotelli- ja ravintolatoiminta
- vapaa-aikatoiminta
SSP-sopimus solmittiin pääministeri Esko Ahon hallituksen toimesta. Valtionvarainministerinä toimi Iiro Viinanen ja kauppa- ja teollisuusministerinä Mauri Pekkarinen. Nämä kolme ministeriä muodostivat valtioneuvoston ”sisäpiirin”. Suomen 1990-luvun pankkikriisissä ja suuren lamassa toteutettiin Suomen historian suurin omaisuuden ryöstö. Liituraitojen jäljiltä jäi kitumaan 280 000 elinkautista lumevelkavankia, joista 14 500 valitsi lopullisimman ratkaisun. Katkeraa kansaa kasvaa jo kahdessa sukupolvessa. Onko kysymyksessä maanpetos ja kansanmurha?
Ns. Suuren laman aikana kymmenet tuhannet yritykset ajettiin Suomen valtiovallan ja pankkien yhteisillä, salaisilla toimenpiteillä ja sopimuksilla konkurssiin. Merkittävin näistä salaisista sopimuksista on Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n pilkkomissopimus, joka solmittiin 22.10.1993 Suomen valtion ja neljän ns. ostajapankin ( SYP, KOP, Osuuspankit ja Postipankki ) välillä. Tässä sopimuksessa sovittiin toimialakohtaiset listaukset yrityksistä, jotka tullaan viemään konkurssiin, sekä määriteltiin kaatamisperusteet luottomäärien ja asiakkuuksien pohjalta seuraavasti: ”Siirrot per 31.12.1994. Sellaisilta ilmeisiltä riskiasiakkailta olevat saamiset,
jotka täyttävät seuraavat kriteerit:
a) vuoden 1994 aikana päättyneen tilikauden tilinpäätöksen perusteella laskettu kokonaispääoman tuotto on negatiivinen ja omavaraisuusaste on alle 5 %; jos yritysasiakkaan vuoden 1994 aikana päättyneen tilikauden tilinpäätöksen perusteella laskettu kokonaispääoman tuotto on negatiivinen tai omavaraisuusaste on alle 5 %, ratkaisee jäljempänä mainittu tarkastustoimikunta sen, onko kyseessä ilmeinen riskiasiakas, jonka saamiset on siirrettävä omaisuudenhoitoyhtiön vastattavaksi; tai
b) asiakas toimii, asiakkaan päätoimialan mukaan luokiteltuna, jollakin seuraavista toimialoista - kiinteistösijoittaminen ja kiinteistösijoittamiseen verrattava kiinteistötoiminta, muu sijoittaminen, rakentaminen, vähittäiskauppa, hotelli- ja ravintolatoiminta, vapaa-aikatoiminta ja asiakkaan saamiset ylittävät 5 milj. mk ja on todennäköistä, että saaminen muuttuu 31.3.1995 mennessä järjestämättömäksi tai 31.12.1995 mennessä luottotappioksi tai
c) asiakkaalta on vähintään 5 milj. mk:n saaminen, joka erääntyy maksettavaksi viimeistään 31.12.1997 ja jonka viimeinen lyhennyserä on vähintään 80 % saamisen alkuperäisestä määrästä.
Tasavallan presidentti, entinen Suomen Pankin pääjohtaja Mauno Koivisto, Suomen Pankin johtaja Markku Puntila, Suomen Pankin pääjohtaja Rolf Kullberg, pääministeri Harri Holkeri ja valtiovarainministeri Erkki Liikanen ovat vastuussa siitä, että Suomen Pankin näin harjoittama raha-valuutta- ja finanssipolitiikka kärsivät täydellisen epäonnistumisen pääomamarkkinoiden vapauttamisen yhteydessä 1980-luvun loppupuolella. (Kouri)
Pankkitarkastusvirasto ja sen seuraaja Rahoitustarkastus eivät muutenkaan valvoneet pankkien toimia. Valtiovalta olisi voinut tukea suoraan ”valuuttaluottoa” ottaneita yrityksiä, mutta päättikin tukea pankkeja - laki valtion vakuusrahastosta ( 379/1992 ) säädettiin voimaan 30.4.1992.
Yrityksiä kaadettiin massamuotoisesti toimialakohtaisesti konkurssiin
Käytännössä kaataminen toteutettiin seuraavasti:
Kun yrityksille vyörytetyt valuuttakurssitappiot olivat nostaneet luottokannan 1,5 -kertaiseksi, pankit ryhtyivät vaatimaan lisävakuuksia. Kun tästä väistämättä seurasi maksuhäiriöitä, pankit ”konvertoivat valuuttaluotot” markkaluotoiksi markan alimmalla arvolla, ja ryhtyivät nopeassa tahdissa irtisanomaan massamuotoisesti luottoja. Konkurssin jälkeen tehtiin mittatilaustyönä erikoistilintarkastuksia, joihin tietyt tilintarkastusyhteisöt olivat erikoistuneet. Tilintarkastuksissa käytettiin yrityksen kirjanpitoa ja tunnuslukuja totuuden vastaisesti. Tilintarkastuksilla haluttiin antaa se kuva, että konkurssiin haettu yritys oli taloudellisessa katastrofissa - maksukyvytön ja ylivelkainen - ja siten konkurssi oli ”ansaittu”, perusteltu ja aiheellinen. Toiseksi haluttiin yrittäjästä luoda sellainen kuva, että hän oli tehnyt laittomia toimia velkojia pettääkseen, ja siten rikollinen. Yrittäjien leimaaminen rikollisiksi kuului kaavioon, koska syyllisyys haluttiin vierittää yrityksilleen luottoja ottaneiden yrittäjien niskaan. Siten todelliset syylliset - valtiovallan ja pankkien edustajat - pääsivät kuin koira veräjästä.
Koiviston vaatimus
Tasavallan presidentti Mauno Koivistopiti 6.5.1992 Oikeuspoliittisen seminaarin, jossa hän tosiasiallisesti otti oikeuslaitoksen hallintaansa esittämällä voimakasta arvostelua Korkeinta oikeutta kohtaan, joka oli juuri antanut velalliselle myönteisen päätöksen ns. peruskoron korotusjutussa. Koiviston vaatimuksena oli, että oikeusistuimissa pankkien tulee aina voittaa asiakkaansa. Seurauksena oli, että USA:n oikeusjärjestelmässä jo 1980-luvulta sovellettu luotonantajavastuu, ”lender liability” on Suomen oikeuskäytännössä täysin tuntematon jo käsitteenä, ja ennen kaikkea, käytännössä Suomen oikeuslaitos poikkeuksetta törkeästi laiminlyö heikomman osapuolen suojaamisen.
Oikeudenkäymiskaaren uudistuksen ( 595/1993 ) myötä saatavien oikeudellinen perintä uudistettiin radikaalisti siten, että velallisensuoja poistettiin. Pankkien ei enää tarvinnut liittää alkuperäisiä velkakirjoja/muita saamistodisteita haastehakemuksen liitteeksi. Haastehakemuksen vastustaminen tehtiin käytännössä mahdottomaksi. ”Kokenut” kansliahenkilökunta (merkonomit, oikeustieteen opiskelijat) sai oikeuden antaa yksipuolisia velkomustuomioita. Lopputuloksena on ollut kymmeniä tuhansia väärin perustein annettuja velkomustuomioita.
Jos asiakas toimi joillakin seuraavista toimialoista, niin pankeille annettiin vapaus poistaa yritys markkinoilta ja laittaa saatavansa valtion avoimeen pankkitukipiikkiin:
- kiinteistösijoittaminen ja kiinteistösijoittamiseen verrattava kiinteistötoiminta
- muu sijoittaminen
- rakentaminen
- vähittäiskauppa
- hotelli- ja ravintolatoiminta
- vapaa-aikatoiminta
SSP-sopimus solmittiin pääministeri Esko Ahon hallituksen toimesta. Valtionvarainministerinä toimi Iiro Viinanen ja kauppa- ja teollisuusministerinä Mauri Pekkarinen. Nämä kolme ministeriä muodostivat valtioneuvoston ”sisäpiirin”. Suomen 1990-luvun pankkikriisissä ja suuren lamassa toteutettiin Suomen historian suurin omaisuuden ryöstö. Liituraitojen jäljiltä jäi kitumaan 280 000 elinkautista lumevelkavankia, joista 14 500 valitsi lopullisimman ratkaisun. Katkeraa kansaa kasvaa jo kahdessa sukupolvessa. Onko kysymyksessä maanpetos ja kansanmurha?
Ns. Suuren laman aikana kymmenet tuhannet yritykset ajettiin Suomen valtiovallan ja pankkien yhteisillä, salaisilla toimenpiteillä ja sopimuksilla konkurssiin. Merkittävin näistä salaisista sopimuksista on Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n pilkkomissopimus, joka solmittiin 22.10.1993 Suomen valtion ja neljän ns. ostajapankin ( SYP, KOP, Osuuspankit ja Postipankki ) välillä. Tässä sopimuksessa sovittiin toimialakohtaiset listaukset yrityksistä, jotka tullaan viemään konkurssiin, sekä määriteltiin kaatamisperusteet luottomäärien ja asiakkuuksien pohjalta seuraavasti: ”Siirrot per 31.12.1994. Sellaisilta ilmeisiltä riskiasiakkailta olevat saamiset,
jotka täyttävät seuraavat kriteerit:
a) vuoden 1994 aikana päättyneen tilikauden tilinpäätöksen perusteella laskettu kokonaispääoman tuotto on negatiivinen ja omavaraisuusaste on alle 5 %; jos yritysasiakkaan vuoden 1994 aikana päättyneen tilikauden tilinpäätöksen perusteella laskettu kokonaispääoman tuotto on negatiivinen tai omavaraisuusaste on alle 5 %, ratkaisee jäljempänä mainittu tarkastustoimikunta sen, onko kyseessä ilmeinen riskiasiakas, jonka saamiset on siirrettävä omaisuudenhoitoyhtiön vastattavaksi; tai
b) asiakas toimii, asiakkaan päätoimialan mukaan luokiteltuna, jollakin seuraavista toimialoista - kiinteistösijoittaminen ja kiinteistösijoittamiseen verrattava kiinteistötoiminta, muu sijoittaminen, rakentaminen, vähittäiskauppa, hotelli- ja ravintolatoiminta, vapaa-aikatoiminta ja asiakkaan saamiset ylittävät 5 milj. mk ja on todennäköistä, että saaminen muuttuu 31.3.1995 mennessä järjestämättömäksi tai 31.12.1995 mennessä luottotappioksi tai
c) asiakkaalta on vähintään 5 milj. mk:n saaminen, joka erääntyy maksettavaksi viimeistään 31.12.1997 ja jonka viimeinen lyhennyserä on vähintään 80 % saamisen alkuperäisestä määrästä.
Tasavallan presidentti, entinen Suomen Pankin pääjohtaja Mauno Koivisto, Suomen Pankin johtaja Markku Puntila, Suomen Pankin pääjohtaja Rolf Kullberg, pääministeri Harri Holkeri ja valtiovarainministeri Erkki Liikanen ovat vastuussa siitä, että Suomen Pankin näin harjoittama raha-valuutta- ja finanssipolitiikka kärsivät täydellisen epäonnistumisen pääomamarkkinoiden vapauttamisen yhteydessä 1980-luvun loppupuolella. (Kouri)
Pankkitarkastusvirasto ja sen seuraaja Rahoitustarkastus eivät muutenkaan valvoneet pankkien toimia. Valtiovalta olisi voinut tukea suoraan ”valuuttaluottoa” ottaneita yrityksiä, mutta päättikin tukea pankkeja - laki valtion vakuusrahastosta ( 379/1992 ) säädettiin voimaan 30.4.1992.
Yrityksiä kaadettiin massamuotoisesti toimialakohtaisesti konkurssiin
Käytännössä kaataminen toteutettiin seuraavasti:
Kun yrityksille vyörytetyt valuuttakurssitappiot olivat nostaneet luottokannan 1,5 -kertaiseksi, pankit ryhtyivät vaatimaan lisävakuuksia. Kun tästä väistämättä seurasi maksuhäiriöitä, pankit ”konvertoivat valuuttaluotot” markkaluotoiksi markan alimmalla arvolla, ja ryhtyivät nopeassa tahdissa irtisanomaan massamuotoisesti luottoja. Konkurssin jälkeen tehtiin mittatilaustyönä erikoistilintarkastuksia, joihin tietyt tilintarkastusyhteisöt olivat erikoistuneet. Tilintarkastuksissa käytettiin yrityksen kirjanpitoa ja tunnuslukuja totuuden vastaisesti. Tilintarkastuksilla haluttiin antaa se kuva, että konkurssiin haettu yritys oli taloudellisessa katastrofissa - maksukyvytön ja ylivelkainen - ja siten konkurssi oli ”ansaittu”, perusteltu ja aiheellinen. Toiseksi haluttiin yrittäjästä luoda sellainen kuva, että hän oli tehnyt laittomia toimia velkojia pettääkseen, ja siten rikollinen. Yrittäjien leimaaminen rikollisiksi kuului kaavioon, koska syyllisyys haluttiin vierittää yrityksilleen luottoja ottaneiden yrittäjien niskaan. Siten todelliset syylliset - valtiovallan ja pankkien edustajat - pääsivät kuin koira veräjästä.
Koiviston vaatimus
Tasavallan presidentti Mauno Koivistopiti 6.5.1992 Oikeuspoliittisen seminaarin, jossa hän tosiasiallisesti otti oikeuslaitoksen hallintaansa esittämällä voimakasta arvostelua Korkeinta oikeutta kohtaan, joka oli juuri antanut velalliselle myönteisen päätöksen ns. peruskoron korotusjutussa. Koiviston vaatimuksena oli, että oikeusistuimissa pankkien tulee aina voittaa asiakkaansa. Seurauksena oli, että USA:n oikeusjärjestelmässä jo 1980-luvulta sovellettu luotonantajavastuu, ”lender liability” on Suomen oikeuskäytännössä täysin tuntematon jo käsitteenä, ja ennen kaikkea, käytännössä Suomen oikeuslaitos poikkeuksetta törkeästi laiminlyö heikomman osapuolen suojaamisen.
Oikeudenkäymiskaaren uudistuksen ( 595/1993 ) myötä saatavien oikeudellinen perintä uudistettiin radikaalisti siten, että velallisensuoja poistettiin. Pankkien ei enää tarvinnut liittää alkuperäisiä velkakirjoja/muita saamistodisteita haastehakemuksen liitteeksi. Haastehakemuksen vastustaminen tehtiin käytännössä mahdottomaksi. ”Kokenut” kansliahenkilökunta (merkonomit, oikeustieteen opiskelijat) sai oikeuden antaa yksipuolisia velkomustuomioita. Lopputuloksena on ollut kymmeniä tuhansia väärin perustein annettuja velkomustuomioita.
Björn
Wahlroos pääkonna?
SYP kauppasi 1990-luvun vaihteessa asiakkailleen miljardeittain valuuttakoriluottoja. Valuuttaa tungettiin markkinoille. Samaan aikaan pankki kaatoi suurilla operaatioilla markkaa kohti devalvaatiota, jonka pankki tiesi aiheuttavan valuuttaluottoja ottaneille asiakkailleen kasapäin konkursseja.
SYP kauppasi 1990-luvun vaihteessa asiakkailleen miljardeittain valuuttakoriluottoja. Valuuttaa tungettiin markkinoille. Samaan aikaan pankki kaatoi suurilla operaatioilla markkaa kohti devalvaatiota, jonka pankki tiesi aiheuttavan valuuttaluottoja ottaneille asiakkailleen kasapäin konkursseja.
Aktiv
Hansa Oy ja C&A Finland Oy ostivat 31.3.2000 ministeri Suvi Anne
Siimeksen allekirjoittamalla kauppakirjalla Arsenal
omaisuudenhoitoyhtiöiden 12,2 miljardin markan saatavat 5 %:lla
todellisesta arvosta eli 600 miljoonalla markalla. Ongelmaluottoja
oli noin 60 000 kappaletta.
Nyt näitä saatavia ulkomainen perintäyhtiö perii täydestä arvosta korkealla korolla suomalaisilta kansalaisen kuolemaan saakka ja eduskunnan päätöksellä vielä senkin jälkeen eli kuolinpesältä.
Erikoista kauppakirjassa on se, että ministeri myi nämä ongelmaluotot, vaikka Arsenal Oy:llä oli oma toimiva johto. Kauppasopimukseen sisältyy vielä ns. korvausklausuuli, jonka mukaan jos sopimus puretaan, niin koko kauppasumma laukeaa maksettavaksi. Tämä korvausklausuuli on perustuslain vastainen. Velallisille ei kuitenkaan annettu mahdollisuutta selvitä veloistaan tuolla 5 %:n summalla.
Helsingin Sanomien 1.4.2000 uutisen mukaan osa lainoista oli jo maksettu ja siis perintäkelvottomia.
Nyt näitä saatavia ulkomainen perintäyhtiö perii täydestä arvosta korkealla korolla suomalaisilta kansalaisen kuolemaan saakka ja eduskunnan päätöksellä vielä senkin jälkeen eli kuolinpesältä.
Erikoista kauppakirjassa on se, että ministeri myi nämä ongelmaluotot, vaikka Arsenal Oy:llä oli oma toimiva johto. Kauppasopimukseen sisältyy vielä ns. korvausklausuuli, jonka mukaan jos sopimus puretaan, niin koko kauppasumma laukeaa maksettavaksi. Tämä korvausklausuuli on perustuslain vastainen. Velallisille ei kuitenkaan annettu mahdollisuutta selvitä veloistaan tuolla 5 %:n summalla.
Helsingin Sanomien 1.4.2000 uutisen mukaan osa lainoista oli jo maksettu ja siis perintäkelvottomia.
Velkasuhteen
perusta on velkakirja – miksi niitä ei palauteta velalliselle
maksun jälkeen?
Taistelen
paitsi omista oikeuksistani - myös 600 000 ulosottovelallisen, 400
000 maksuhäiriömerkinnästä taistelevan, 660 000 köyhyydessä
elävän, 110 000 alaikäisen köyhyydessä elävän, 1 250 000 alle
EU köyhyysrajan elävän suomalaisen puolesta.
Varautuiko
hallitus perussuomalaisten erottamiseen?
Kalajoki
Vuoden
2018 merkittävimmät urheilusuoritukset Kalajoen urheilussa ova
olleet joukkueurheilussa JHT:n Suomi-sarjan mestaruus jääkiekossa
ja yksilötasolla Jukka Kauppilan suoritukset sekä
paraolympiapuolella Tuomo Himangan suoritukset.
Jukka
Kauppila
Jukka
Kauppila on liikkunut töihin juosten lähes päivittäin. Hän on
juossut Tuiran kodistaan Torikadun verotoimistoon hieman
kiemurrellen, joten matkaa on tullut noin viisi kilometriä. Sama
toistuu päivän päätteksi. Siinä välissä Jukka
Kauppila johtaa
yli 300 hengen organisaatiota Pohjois-Suomen toimiston
verojohtajana.Vaikka Kauppilan olemus huokuu huippukuntoisuutta, hän
ounastelee, että harvat hänen alaisistaan tietävät tarkkaan hänen
juoksuharrastuksestaan. Vuonna 2012 Jukka Kauppila kiristi Euroopan
mestariksi Puolassa – toki 55-vuotiaiden sarjassa.Verojohtajalla on
kymmenkunta EM- ja MM-mitalia vetaraanisarjoista
Ihmisen
ruumiin rappeutuminen
alkaa kolmikymppisenä. Myös juoksijan vauhti hidastuu iän myötä
vääjäämättömästi, vaikka treeni olisi kuinka laadukasta
tahansa.
Kauppila
ei tee poikkeusta, mutta pieni fysiologinen ihme hän on, sillä
miehen askeltahti hyytyy huomattavasti verrokkiryhmää hitaammin.
– Ikääntyessä
nopeuden väheneminen on rajua. Se on luonnonlaki, Kauppila sanoo.
Kun
mies ei enää päässyt Ouluhallissa 3 000:ta metriä kymmeneen
minuuttiin, hän ihmetteli, miten ihmeessä se on mahdollista. Muut
voisivat lähinnä äimistellä, miten on mahdollista, että
kuusikymppinen pystyy juoksemaan 3 000 metriä kymmeneen minuuttiin.
Treenaaminen
on äärimmäisen helppoa, hän toteaa.
– Pitää
riittävän monipuolisesti rasvata eri ominaisuuksia ja antaa
elimistölle riittävästi aikaa sopeutua eli levätä, hän
kiteyttää.
Kauppila
juoksee vuodessa noin 3 600 kilometriä. Arkena lenkit aloittavat ja
päättävät työpäivän, lauantaina on yleensä vauhtijuoksun tai
-leikittelyn aika ja sunnuntaina ohjelmassa on parin tunnin pitkä
hidasvauhtinen lenkki.
– Määrät
ovat selvästi pienemmät kuin monilla muilla parhailla MM- ja
EM-tasolla.
Kauppilan
yksi salaisuus voi olla se, ettei hän ole juossut itseään
fyysisesti ja henkisesti piippuun. Vaikka Kauppila on liikkunut koko
ikänsä, veteraanikilpailut hän aloitti vasta viisikymppisenä.
SM-maastoista
Imatralta vuonna 2007 Jukka Kauppilalle kultaa M50-sarjassa.
Junkkareiden Jukka Kauppila on saavuttanut kolme mitalia veteraaniyleisurheilun Pohjoismaiden mestaruuskisoissa Ruotsin Huddingessa vuonna 2009. Mitalit tulivat 50-vuotiaiden sarjassa seuraavasti; Kultaa 10 000 metrillä, hopeaa 1500 ja 5000 metrillä. |
5000 metriä: 17.15,06 Pärnu 23.8.2017 M60 SE
10 km maantiellä: 35.40 Oulu 23.9.2017 M60 SE
Puolimaraton: 1.19.18 Pieksämäki 1.10.2017 M60 SE
Jukka Kauppila vei 10 kilometrin SE:n Veikko Hassiselta, jonka SE oli 36.09 ja juostu 22.8.1999 Teuvalla. Veikko Hassisella on myös 10 000 metrin SE ajalla 36.23,3 ja minun tiedossani ei ole, että Kauppila olisi alittanut syksyllä tätä. Jos olen väärässä, niin kommenttia vain tai viesti sähköpostiin. Kauppilan nykykunnolla 10 000 metrin ennätyskin kyllä kaatuisi. Puolimaratonin SE:n Kauppila vei Kauko Kuninkaalta, jonka entinen SE oli 1.20.37 ja juostu 30.4.2011 Haminassa.
Aikaisempia SE:iä löysin Jukka Kauppilalta 10 kilometrin juoksusta maantiellä sarjassa M55 ja tämä edelleenkin voimassa oleva ennätys on 34.17 ja juostu 21.4.2013 Muhoksella. Sisäradalta on myös kaksi voimassa olevaa ennätystä sarjasta M55: 1500 metriä 4.28,80 2.3.2013 Helsingistä ja 3000 metriä 9.28,62 19.3.2013 San Sebastianista. Tästäkin kommenttia, jos muitakin aikaisempia ennätyksiä löytyy.
Kalajoen
Junkkarien Jukka Kauppila kilpaili Hessenin kiihkeänä vaalipäivänä
2018 Frankfurtin maratonilla voittaen 60-vuotiaiden sarjan selvällä
erolla ajalla 2.49,28. Toiseksi ehtinyt Norjan Vidar Ellefsen jäi
runsaat kaksi minuuttia. Jukan aika on kaikkien aikojen toiseksi
paras suomalaistulos 60-vuotiaissa; nopeammin on juossut vain hän
itse.
Hessenin
vaalipäivä oli tuulinen, juostessa ei tarvinnut hikoilla, eikä
läträtä juomapisteissä. Aloitin varovasti ja lisäsin vauhtia
myötätuuliosuudella kympin paikkeilla. Lopun vastatuuliosuus oli
uuvuttava, kertoi Jukka. Junkkarien maratontilastossa on viisi kolmen
tunnin alittajaa: Erkki Ojala 2,29,32 (1984), Tapani Kärjä 2.31,51
(2015), Jukka Kauppila 2.44,04 (2007), Jukka-Pekka Ojala 2.55,57
(2009) ja Kari Ojala 2.59,39 (2014).Jukka
Kauppila aika alitti 60-vuotiaiden maratonin Erkki
Lempisen
2.8.1986 Malmössä juoksema SE-ajan 2.51.05.
Kalajoen Junkkarien Jukka Kauppila saavutti Madridin EM-kilpailuissa M60 -sarjan pronssia sekä puolimaratonilla että 10 kilometrin maantiejuoksussa. Puolimaratonilla kirjattiin erinomainen aika 1.20,06 ja kympillä 36.19. Kisat olivat puolentoista vuorokauden sisällä. Mitalien lisäksi muistoksi jäivät kipeät koivet. Mitalit olivat lujassa kuten arvata saattoi. Tarkeni hyvin, erityisesti kympillä, Jukka kertoi.Kalajoen Junkkarit juhli seuran urheilijoiden vahvaa EM-kisavuotta menestyneiden urheilijoiden kukitustilaisuudella. Seuralle on tullut tänä vuonna EM-kisamenestystä viiden urheilijan voimin ratakelauksesta, yleisurheilusta sekä painon- ja voimanostosta. Ratakelaaja Tuomo Himanka, painonnostaja Jani Heikkinen, yleisurheilija Jukka Kauppila, painonnostaja Satu Niemelä ja voimanostaja Piia Valkonen ovat tuoneet EM-kisoista seitsemän mitalia Suomeen.
Parayleisurheilun
EM-kisojen finaalissa Berliinissä viidenneksi kelannut Tuomo Himanka
viettää paljon aikaa Oulu-hallissa.– Kelaan
5–6 päivänä viikossa. Voimaharjoittelua on 3–4 päivänä.
Mahdollisimman monipuolinen harjoittelu on tärkeää. Lisäksi
fysioterapia on minulla tärkeässä roolissa, totesi ensimmäisistä
yleisen sarjan EM-kisoista palannut nuorten maailmanmestari.
Romanian
EM-kisoissa Bukarestissa 11:nneksi nostanut Jani Heikkinen on uuden
edessä. Hän edusti Suomea uransa ensimmäisissä MM-kisoissa.
Turkmenistanin kisat toivatmukaan myös uudet painorajat ja Heikkinen
siirtyy 105-kiloisista 109-kiloisiin.
– Painorajojen
muutos on minulle eduksi. Painan nyt 104–105 kiloa. Voin ottaa 4–5
kiloa lisää painoa ja minun ei tarvitse vielä siirtyä
superraskaaseen sarjaa. Muutos on voimassa jo Turkmenistanin
MM-kisoissa, koska ne ovat Tokion olympiakarsintoja, sanoo Heikkinen.
Satu
Niemelä nosti Euroopan mestariksi N50-sarjassa Unkarin Budapestissa.
Kultainen nosto oli ikäryhmän Euroopan ennätys.
Tässä
tuloksia Jukan juoksuista vuosilta 2005-2015
JHT
2017-18 Suomi-sarjan mestarit
JHT
Maalilaulu.mp4
Alueuutiset
Vuokatti
Ski Teamia edustava sieviläinen Miska Poikkimäki antoi
viikonloppuna hyvät näytöt nuorten MM-kisavalintoihin. Poikkimäki
voitti Pyhäjärven Honkavuoren hiihtojen yhteydessä käydyissä
katsastuskisoissa 20-vuotiaiden vapaan hiihtotavan kympin ja oli
toinen perinteisen 15 kilometrillä. Sunnuntain vapaan kisassa hän
hiihti paremman ajan kuin miesten sarjan voittanut Kouvolan Lauri
Lepistö.
Miska
Poikkimäki piti parasta vauhtia Honkavuoren hiihdoissa
Kotimaan
uutiset
Pääministeri
Juha
Sipilä (kesk.)
muistuttaa uudenvuodentervehdyksessään, että vihapuheen
viljeleminen on Suomessa rikos
Sipilä
uudenvuodentervehdyksessään: Vihapuheen viljeleminen on rikos
Mielipide
pääministeri Sipilän puheesta: Rikoslaissa
ei ole määritelty vihapuhetta. Suomi on tätä nykyä
maa, missä hoidetaan vain sairaan politiikan tuomia oireita,
parantamatta itse sairautta. Saati potilasta. Suomi on
valtamedioineen oikea epätasa-arvon aarrearkku omalle
kantaväestölleen. Täällä piilotellaan sekä hyssytellään
vierasperäistä rikollisuutta tekijöineen, ettei vaan kukaan
loukkaantuisi. Ja leimataan päälle sitten kokonainen kansakuntamme
rasisteiksi.
No, onneksi meillä on sentään vielä rikollisuudesta tilastot tukenamme. Suomessa presidenttikin kykenee avaamaan suunsa vain silloin, kun pikku Valtteri jää bussipysäkille. Mutta sanaakaan ei häneltä tule silloin, kun lapsi joko murhataan raa'asti tai raiskataan.
No, onneksi meillä on sentään vielä rikollisuudesta tilastot tukenamme. Suomessa presidenttikin kykenee avaamaan suunsa vain silloin, kun pikku Valtteri jää bussipysäkille. Mutta sanaakaan ei häneltä tule silloin, kun lapsi joko murhataan raa'asti tai raiskataan.
Suomessa
nousee meteli kirkkoherrojakin myöten vain silloin, kun pyöräteline
lentää muslimien ikkunasta sisään. Mutta pikkulasten
raiskausringeistä silti aina vain vaietaan.
Ja
tässä maassa täytyisi sitten vielä tavallisen kansalaisenkin
tukkia turpansa kun on vihainen,
tai muuten se tukitaan...
tai muuten se tukitaan...
Vuoden
2011 kaivoslain keskeinen valmistelija, silloinen kauppa- ja
teollisuusministeri Mauri
Pekkarinen sanoo,
että laki on parempi kuin aiempi kumottu.
Mauri
Pekkarinen oli kritisoidun kaivoslain keskeinen valmistelija: "Uusi
laki paransi erittäin merkittävästi naapureiden, maanomistajan ja
kunnan oikeuksia"
”Sisäministeri
Kai Mykkänenesitti heräävänsä tilanteeseen vasta nyt ja vaati
poliisijohdolta tilannekuvan poliisilaitoksittain tutkintakynnyksen
kehityksestä. Tosiasiassa ministeri on itse lakaissut maaseudun
”maton alle”. Mykkänen on ollut varsin hyvin tietoinen kaikista
asiaan liittyvistä ongelmista jo pitkään. Maakuntien
kansanedustajat, allekirjoittanut mukaanluettuna, ovat tällä
hallituskaudella tuoneet tätä vakavaa viestiä ministerille satoja
kertoja. Myös harvaan asutun maaseudun asiantuntijaryhmä sekä
parlamentaarinen työryhmä ovat omalla tahollaan tätä viestiä
ministerille vieneet. Turhaan”, Kärnä kirjoittaa Puheenvuoron
blogissaan.
Kärnä
muistuttaa rkp:n puheenjohtajan, kansanedustaja Anna-Maja
Henrikssonin elokuussa asiasta tekemästä kirjallisesta
kysymyksestä.
Henriksson kysyi, miten hallitus aikoo varmistaa, että
poliisitoimella on riittävät resurssit, jotta kansalaisia voidaan
kohdella yhdenvertaisesti ja jotta heidän oikeusturvansa ei heikkene
ja mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta useammat
poliisit hakeutuisivat rikostutkijoiden virkoihin.
Kai
Mykkäselle suorat sanat poliisien tilanteesta: ”Ollut varsin hyvin
tietoinen kaikista asiaan liittyvistä ongelmista jo pitkään”
Erkin
kommentti: Mielestäni ex-kansanedustaja Kärnän syyttely asiassa on
aika erikoista, sillä hän itse ei kansanedustaja ole ryhtynyt
riittävin toimiin asiassa jotta asioiden tila olisi muuttunut.
Kaikki kansanedustajat ovat olleet tietoisia Suomen valtion
rikollisesta toiminnasta ainakin lähettämieni kymmenien tai jopa
satojen sähköpostiviestien perusteella. On syytä epäillä, että
kaikk1 kansanedustajat ja ministerit ovat syyllistynnet rikoslain 15
luvun 10 § ja 11 §:n vastaisiin tekoihin.
10
§ (24.7.1998/563)
Törkeän
rikoksen ilmoittamatta jättäminen
Joka
tietää joukkotuhonnan, joukkotuhonnan valmistelun, rikoksen
ihmisyyttä vastaan, törkeän rikoksen ihmisyyttä vastaan,
hyökkäysrikoksen, hyökkäysrikoksen valmistelun, sotarikoksen,
törkeän sotarikoksen, kidutuksen, kemiallisen aseen kiellon
rikkomisen, biologisen aseen kiellon rikkomisen,
jalkaväkimiinakiellon rikkomisen, Suomen itsemääräämisoikeuden
vaarantamisen, maanpetoksen, törkeän maanpetoksen, vakoilun,
törkeän vakoilun, valtiopetoksen, törkeän valtiopetoksen,
raiskauksen, törkeän raiskauksen, törkeän lapsen seksuaalisen
hyväksikäytön, murhan, tapon, surman, törkeän pahoinpitelyn,
ryöstön, törkeän ryöstön, ihmiskaupan, törkeän ihmiskaupan,
panttivangin ottamisen, törkeän tuhotyön, törkeän terveyden
vaarantamisen, ydinräjähderikoksen, kaappauksen, 34 a luvun
1 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun terroristisessa
tarkoituksessa tehdyn rikoksen, törkeän ympäristön turmelemisen
tai törkeän huumausainerikoksen olevan hankkeilla eikä ajoissa,
kun rikos vielä olisi estettävissä, anna siitä tietoa
viranomaiselle tai sille, jota vaara uhkaa, on tuomittava, jos rikos
tai sen rangaistava yritys tapahtuu, törkeän
rikoksen ilmoittamatta jättämisestä sakkoon
tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. (30.12.2015/1718)
Törkeän
rikoksen ilmoittamatta jättämisestä ei kuitenkaan tuomita
rangaistukseen sitä, jonka olisi rikoksen estämiseksi täytynyt
antaa ilmi nykyinen tai entinen aviopuolisonsa taikka nykyinen
avopuolisonsa, sisaruksensa, sukulaisensa suoraan ylenevässä tai
alenevassa polvessa taikka se, johon hänellä on vastaavanlainen
parisuhteeseen tai sukulaisuuteen rinnastuva läheinen
suhde. (12.6.2015/735)
Rikoksentekijän
suojeleminen
Joka
saatuaan tietää rikoksen tehdyksi edistämällä rikoksentekijän
pakoa tai hävittämällä todisteita estää tai yrittää estää
rikoksentekijän saattamista vastuuseen rikoksesta, on tuomittava
rikoksentekijän
suojelemisesta sakkoon
tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Mitä
1 momentissa säädetään, ei koske rikokseen osallista eikä 10 §:n
2 momentissa mainitussa suhteessa rikoksentekijään olevaa henkilöä,
eikä rikosta, josta ei säädetä ankarampaa rangaistusta kuin kuusi
kuukautta vankeutta.
Rikosoikeuden
professori Matti Tolvanen pitää Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen
sisäistä ohjetta lainvastaisena.
Helsingin
Sanomat uutisoi
eilen saaneensa haltuunsa Itä-Uudenmaan poliisin sisäisen ohjeen
vuodelta 2014:
”Tutkinnanjohtajien vastuulla on, että jutut jäävät pääsääntöisesti esikäsittelyyn”. Tämä tarkoittaa toisin sanoen, että poliisi jättäisi suuren osan rikosilmoituksista aktiivisesti tutkimatta.
Näillä rikoksilla tarkoitetaan niin sanottuja massarikoksia, joista määrätään pieni sanktio. Sellaisia ovat esimerkiksi pyörävarkaus tai myymälävarkaus. Ohjetta perustellaan poliisien resurssipulalla.
”Tutkinnanjohtajien vastuulla on, että jutut jäävät pääsääntöisesti esikäsittelyyn”. Tämä tarkoittaa toisin sanoen, että poliisi jättäisi suuren osan rikosilmoituksista aktiivisesti tutkimatta.
Näillä rikoksilla tarkoitetaan niin sanottuja massarikoksia, joista määrätään pieni sanktio. Sellaisia ovat esimerkiksi pyörävarkaus tai myymälävarkaus. Ohjetta perustellaan poliisien resurssipulalla.
Poliisin
ohje jättäisi ison osan rikosilmoituksista tutkimatta –
professori: voi johtaa rikosten lisääntymiseen
Adressissa
jo 46 327 allekirjoitusta 30.12.2018. Hyvä!
Adressi
globaalin massamaahanmuuttosopimuksen hylkäämiseksi
Myymälöitä
on auki seitsemällä paikkakunnalla.Toys'R'Us-ketjun
asiakaspalvelusta kerrotaan, että avoinna Suomessa on kaikkiaan
kahdeksan liikettä. Vantaalla on auki kaksi liikettä, ja
Helsingissä, Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Oulussa, Raisiossa
sekä Lempäälässä kussakin yksi.
Pietarilaisen uutissivuston Fontankan mukaan Venäjän ja Suomen välisellä rajalla on ollut sunnuntaina satojen autojen jonoja.
Venäläiset
haluavat viettää uudenvuoden pyhät Suomessa, ja samalla
alennusmyynnit kiinnostavat monia. Kaupan liiton tilastojen mukaan
venäläiset ostavat ylivoimaisesti eniten elintarvikkeita Suomessa
asioidessaan. Hyvänä kakkosena tulevat astiat ja vaatteet.
Viime
vuonna 3,1 miljoonaa venäläistä matkusti Suomeen. Lähes kaksi
kolmesta oli ostosmatkoja ja alle viidennes lomamatkoja.
Venäläiset
rynnivät Suomeen uudenvuoden viettoon - rajalla jopa 4,5 tunnin
jonot
Suomen maaperällä käydään ensi keväänä erikoiset sotaharjoitukset, sillä niitä johtaa Yhdysvallat.Harjoituksen tavoitteena on testata muun muassa tieto- ja johtamisjärjestelmien yhteensopivuutta. Useita viikkoja kestävään harjoitukseen on osallistumassa 19 maata ja Nato. Harjoitus kulkee nimellä Bold Quest.
Eduskunnan
puolustusvaliokuntaa on informoitu harjoituksesta ja sen kokonaiskuva
on selvillä, mutta jotakin puuttuu.
Lähes
20 eri maan sotilaita vyöryy Suomeen ensi keväänä – Yhdysvallat
johtaa massiivista harjoitusta Suomen maaperällä
Ulkomaan uutiset
Kiina
tehostaa valvontaa, mutta aukottomaan digitaaliseen diktatuuriin on
vielä matkaa Uudenaikaisen teknologian käyttö jatkaa ja täydentää
vahvaa yhteiskunnallisen valvonnan perinnettä Erilaiset
luottorekisterit, kanta-asiakkuudet ja älylaitteiden kaupalliset
sovellukset takaavat sen, että yksityishenkilöistä kertyy
länsimaissa ulkopuolisille toimijoille paljon tietoa. Kiinassa tähän
voidaan lisätä myös kansalaisten poliittisen luotettavuuden
arviointi.
Kiina
tehostaa valvontaa, mutta aukottomaan digitaaliseen diktatuuriin on
vielä matkaa
Venäjän
presidentin Vladimir
Putinin mukaan
Venäjä on edelleen valmis vuoropuheluun Yhdysvaltojen kanssa.
Kremlin mukaan Moskova on valmis neuvottelemaan, mutta on ollut
useita epäonnistuneita yrityksiä huippukokouksen järjestämiseksi.
Putin:
Venäjä on edelleen valmis vuoropuheluun Yhdysvaltojen kanssa
Venäjä
on lennättänyt 30 äärijärjestö Isisin jäsenen lasta pois
Irakista Venäjälle. Lasten vanhemmat ovat joko kuolleet
taisteluissa tai he ovat vangittuina, joten lapset on siirretty
asumaan Venäjälle.
Kuolleiden
ja vangittujen Isis-jäsenten lapsia on lennätetty Venäjälle
Pohjois-Korean
johtaja Kim
Jong-un haluaa
tavata entistä säännöllisemmin Etelä-Korean presidentin Moon
Jae-innin kanssa
keskustellakseen Korean niemimaan ydinaseriisunnasta.
Kim
lähestyi lähestyi Etelä-Korean johtajaa kirjeitse. Asiasta kertoi
Moonin toimisto sunnuntaina.
Pohjois-Korean
johtaja lähetti kirjeen Etelä-Korean presidentille – haluaa
tavata entistä säännöllisemmin
Ympäri
Eurooppaa tuntematonta alkuperää olevien sairauksien
esiintymistiheys on kasvanut 14 prosentista 26 prosenttiin
Massamaahanmuutto
ei ole ainoastaan uhka mitä tulee terrorismiin, yleiseen
turvallisuuteen, kulttuurin vaalimiseen ja rasitteisiin, mikä
kohdistuu sosiaaliturvajärjestelmään. Sillä vaarannetaan myös
koko terveydenhuoltojärjestelmä.
Tartuntataudit
lisääntyneet vuodesta 2015 - "Laittoman maahanmuuton
aiheuttama riski hirvittävä"
Talousuutiset
Palkansaajalle
tulorekisteri tuo lähinnä uuden paikan omien tulojen seurantaan.
Eniten muutos työllistää palkanmaksajia.Tulorekisteri
tulee käyttöön vuoden vaihtuessa. Kaikkien palkanmaksajien on
ilmoitettava tiedot maksetuista palkoista rekisteriin. Tämä koskee
myös kotitalouksia, jotka ovat palkanneet siivoojan tai
lastenhoitajan työsuhteeseen.
Vuonna
2020 rekisteriin lisätään myös tiedot maksetuista eläkkeistä ja
etuuksista.
Tulorekisteri
aloittaa vuodenvaihteessa – näin se vaikuttaa palkkojen ja
etuisuuksien saajiin
Urheilu-uutiset
26.12.
Tshekki - Sveitsi ja
2-1
27.12.
Kanada - Tanska
14-0
Venäjä
- Tanska
4-0
28.12.
Sveitsi - Kanada
2-3
29.12.
Tshekki - Venäjä
1-2
Tanska
- Sveitsi
0-4
30.12.
Kanada - Tshekki
5-1
31.12.
Sveitsi - Venäjä 03.00
Tanska
- Tshekki 23.00
01.01.
Venäjä - Kanada 03.00
27.12.
USA - Slovakia
2-1
Suomi
- Ruotsi
1-2
28.12.
Slovakia - Ruotsi
2-5
Suomi
- Kazakstan
5-0
29.12.
Kazakstan - USA
2-8
30.12.
Slovakia - Suomi
1-5
Ruotsi
- USA ja
5-4
31.12.
Kazakstan - Slovakia 05.30
01.01.
Ruotsi - Kazakstan 01.30
USA
- Suomi
TV2
05.30
Kanada
3 3 0 22- 3 9
Venäjä
2 2 0 6- 1 6
Sveitsi
3 1 2 7- 5 4
Tshekki
3 1 2 4- 8 2
Tanska
3 0 3 0- 22 0
LOHKO
B, VICTORIA
Ruotsi
3 3 0 12- 7 8
USA
3 2 1 14- 8 7
Suomi
3 2 1 11- 3 6
Slovakia
3 0 3 4- 12 0
Kazakstan
2 0 2 2- 13 0
World
Juniors 2019: Slovakia vs Finland - Highlights | HD
World
Juniors 2019: Slovakia vs Sweden - Highlights | HD
World
Juniors 2019: Canada vs Switzerland - Highlights | HD
World
Juniors 2019: Russia vs Denmark - Highlights | HD
World
Juniors 2019: Sweden vs USA - Highlights | HD
World
Juniors 2019: Canada vs Czech Republic - Highlights | HD
World
Juniors 2019: Denmark vs Switzerland - Highlights | HD
World
Juniors 2019: Finland vs Kazakhstan - Highlights | HD
WJC
2019: Canada vs Denmark - Highlights | HD
World
Juniors 2019: Kazakhstan vs USA - Highlights | HD
WJC
2019: Czech Republic vs Switzerland - Highlights | HD
WJC
2019: USA vs Slovakia - Highlights | HD
World
Juniors 2019: Czech Republic vs Russia - Highlights | HD
Norway
vs Russia
- Women's 10 km
Sergey
Ustiugov is back - 15 km
Miehet,
15 km (v)
1.
Sergei Ustjugov RUS 30.34,1
2.
Simen Hegstad Krüger NOR + 12,2
3.
Aleksandr Bolshunov RUS + 21,9
4.
Andrei Melnitshenko RUS + 27,4
5.
Didrik Tönseth NOR + 28,0
6.
Clement Parisse FRA + 30,1
7.
Denis Spitsov RUS + 33,7
8.
Calle Halfvarsson SWE + 43,0
9.
Florian Notz GER + 44,9
10.
Martin J. Sundby NOR + 45,2
----------------------------
47.
Ristomatti
Hakola FIN + 1.47,2
63.
Lauri
Vuorinen FIN + 2.11,5
- Matti Heikkinen FIN + 3.31,7
1.
Johannes H. Kläbo NOR 1.16,8
2.
Richard Jouve FRA + 8,0
3.
Lucas Chanavat FRA + 13,2
4.
Sindre B. Skar NOR + 16,3
5.
Emil Iversen NOR + 18,6
--------------------------------------
33.
Lauri
Vuorinen FIN + 1.06,1
40.
Ristomatti
Hakola FIN + 1.06,5
NAISET,
TILANNE 2/7
1.
Natalia Neprjajeva RUS 25.12,8
2.
Jessica Diggins USA + 23,6
3.
Ingvild F. Östberg NOR + 28,3
4.
Julia Belorukova RUS + 35,2
5.
Krista
Pärmäkoski FIN + 44,0
--------------------------------------
46.
Laura
Mononen FIN + 2.56,8
50.
Susanna
Saapunki FIN + 3.04,2
- Anne Kyllönen FIN + 3.42,7
Antti
Aalto selvisi
kohtuullisen hyvin mäkiviikon avauksesta ja Oberstdorfin vaikeasta
hyppykelistä. Hän pelastui ensimmäisen kierroksen
pudotuskilpailusta jatkoon vain 0,1 pisteellä, mutta kohensi
toisella kierroksella sijoitustaan kahdella pykälällä 22:nneksi.
Antti
Aalto taiteili Oberstdorfin takatuulessa 22:nneksi: "Alku oli
vähän hankala, mutta hyppy parani koko ajan"
KalPa
kohtaa Sveitsissä pelattavan Spengler-cupin loppuottelussa Kanadan.
Kuopion
KalPa teki historiaa etenemällä myöhään sunnuntai-iltana
Spengler-cupin finaaliin. Kyseessä on historian ensimmäinen kerta,
kun suomalainen seurajoukkue pelaa maailman vanhimman
seurajoukkueturnauksen loppuottelussa.
Kuopion KalPa jysäytti suomalaispaukun Sveitsissä! Eteni historiallisesti loppuotteluun Kanadaa vastaan
Kuopion KalPa jysäytti suomalaispaukun Sveitsissä! Eteni historiallisesti loppuotteluun Kanadaa vastaan
Maailmalla
tapahtuu
Russian
Roads - Worst Roads In The World
Russian
Roads - Worst Roads In The World 2017 Episode 3
Yle
Areena
Jere
Lehtinen #26
Kanadalaisen
hockeyn alkujuuret ja ammattilaisliigojen synty
Minna
Parikka
Youtube-videot
Ilomantsin
suurvoitto 1944
Tappaja,
Jääkäri, Everstiluutnantti Nikke Pärmi
Leerer
Saal: Juncker nennt Europaparlament "lächerlich"
Huhu
Kamera da bin ich - Juncker hat trotz Brexit offensichtlich gute
Laune
Jean-Claude
Juncker - the best!
Mielipiteet
Kun
työttömät on nujerrettu, niin seuraavaksi ovat vuorossa ilmeisesti
eläkeläiset. Heidän tulonsa ovat laskeneet jo yli
20 vuoden ajan,
ja köyhyysrajan alapuolella heistä elää 470 000. Tästä
taitetusta eläkeindeksistä syytetään ihan oikeutetusti Paavo
Lipposen johtamaa hallitusta, mutta jostain syystä yksikään
hallitus sen jälkeen ei ole asiaa korjannut.
Ei
korjaa tulevaisuudessakaan, kuten tulemme näkemään. Hyvissä ajoin
ennen sosiaaliturvan kokonaisuudistusta tulemme näkemään paljon
uutisia siitä, miten kalliiksi hyödyttömät eläkeläiset tulevat
yhteiskunnalle. Kalliiksi tulevat osoittautumaan myös sairaat,
lapset, koululaiset ja opiskelijat. Lyhytnäköiset hyvätuloiset
tulevat innostumaan aiheesta niin paljon, että poliitikot saavat
heiltä kaiken tarvitsemansa tuen hyvinvointiyhteiskunnan
alasajamiseen.
Yhteiskunnan
elätit
Asiaa
pitää tarkastella EU:n kannalta. Sieltä päin katsottuna
suomalainen ruoka ja viljelijä on eriskummallinen poikkeus, jota ei
tarvitse ymmärtää tai tukea. Brysselin korkeuksista suomalainen
tuottaja on vähän kuin lainsuojaton tai ulkomuseon hoitaja, jonka
toimintaa pitää voida rajoittaa ja ajaa alas.
Hyvänä
esimerkkinä tästä EU:n ”talonpojan tappolinjasta” oli
EU-neuvottelujen tyly ja armoton prosessi. EU:n neuvottelijat kävivät
suomalaisten päälle armottomasti kreikkalaisen Theodore Pangaloksen
johdolla.
(https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/66003-nain-kreikka-yritti-jyrata-suomen-kavi-paalle-kuin-panssarivaunu).
Pangalos
ärvelsi neuvotteluja gansteri-menetelmällä, joka pelotti
sivistyneisiin tapoihin ja kahvikuppien kilinään tottuneita
suomalaisia virkamiehiä. Pangaloksen erikoisuutena oli johtaa
suomalaisten pelottelua viskipullo kädessä ja keskeyttelemällä
suomalaisia, jotka sitten nöyrtyivät painostuksen edessä.
Sosialisti
Pangalos oli öykkäri mutta hänet haluttiin tähän työhön koska
tiedettiin miten tärkeä maatalous oli Suomelle. Pangalos toimi EU:n
todellisten etujen ajajana. Hänen tarkoituksena oli musertaa
suomalaiset aluksi niin, etteivät nämä toimisi omien kansallisten
etujensa puolesta. Neuvottelujen viime vaiheessa EU komensi paikalle
”hyvän kytän” – saksalaisen Klaus Kinkelin, joka sitten sai
siloteltua joitain ehtoja paremmiksi.
Arto
Luukkanen: Maanviljelijät ahdingossa – peukuta puimuria!
Räikein
tällainen tapaus on
valtioneuvoston sote-uudistusta
markkinoiva video ,
joka avasi uuden oven mainonnan maailmassa. Kansalle halutaan
synnyttää mielikuva loogisesta ja johdonmukaisesta politiikasta,
vaikka sote-uudistuksen sisältö on asiantuntijoillekin hyvin
epämääräinen kokonaisuus. Viesti on yhtä kaikki selvä: Juha
Sipilä tarvitsee
tukeasi, ja arvatenkin hallituskauden edessä häämöttävä päätös
on saanut hänet tarttumaan epätavallisiin keinoihin. Kampanjassa
voi haistaa ripauksen epätoivoakin.
Aleksis
Salusjärven kolumni: Mainosvideo sote-uudistuksesta on hurmaava
fiasko, jossa on selvät klassikon ainekset
Tämä
sota on jo hävitty. Meille käy huonommin kuin Amerikan
intiaaneille. Amerikan valloitus poikkesi Euroopan valloituksesta
sikäli, että Amerikkaan muuttaneet eurooppalaiset joutuivat itse
tekemään työt (Afrikasta tuotuja orjia hyväksikäyttäen). Mutta
nyt me elätämme tänne tulijat ja samalla autamme heitä
valloittamaan Euroopan. Amerikan intiaanit sentään yrittivät
pistää hanttiin tuhoamistaan. Me nöyristelemme ja kysymme, mitä
muuta vielä haluatte.
Turvapaikanhakijat
kulkevat sosiaaliturvan perässä. Siksi he eivät mene Venäjälle,
Serbiaan eikä muihin ei-EU-maihin. EU-maista Baltian maissa,
Puolassa, Unkarissa, Tsekissä ja Slovakiassa on vain vähän
turvapaikanhakijoita. Espanja, Italia, Kreikka ja Malta ovat
läpikulkupaikkoja, joista tullaan pohjoisen höllälompakkoisiin
maihin Saksaan ja pohjoismaihin.
Meidän
täytyy auttaa–
olen samaa mieltä. Meidän tulee auttaa päättäjiämme
ymmärtämään, mistä on kyse. Aloitetaan ymmärrys antamalla
jokaiselle ministerille pakkoluettavaksi Elon laskuoppi.
Nykyisen
elämänmuodon Eurooppa on jo menetetty
https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2017/09/04/nykyisen-elamanmuodon-eurooppa-on-jo-menetetty/
Vuonna
2018 kauan odotettu ja kaivattu muutosaalto lainehti voimakkaasti
Euroopan valtioissa. Puola, Unkari, Tshekki, Slovakia, Itävalta ja
Italia olivat aallonharjalla. Näissä maissa kansallista
päätösvaltaa ja kansallista kulttuuria arvostavat kansanliikkeet
pääsivät valtaan. Myös muissa maissa tapahtui vahvaa etenemistä.
Vuosi
2019 tulee olemaan vielä suurempien muutosten vuosi. Vedenjakajana
ovat EU:n parlamenttivaalit. Niiden keskeisimpänä asiakysymyksenä
tulee olemaan hallitsemattoman maahanmuuton estäminen ja jo
tapahtuneiden haitallisten seurausten minimointi. Siksi
eurooppalaiset kansat heräävät arjen todellisuuteen, ja se näkyy
vaalien tuloksessa. EU-parlamentti saa aivan uudenlaisen
koostumuksen. Kohti liittovaltiota luovineen EU-paatin purjeet
reivataan uudelleen. Paatti pysähtyy ja kääntyy myötätuulessa
toiseen suuntaan.
Muutosvyöry
Euroopassa vain kiihtyy vuonna 2019
Kotimaan
matkailu
Pääkaupunkiseudun
välittömässä läheisyydessä sijaitseva Nuuksio tarjoaa nähtävää
kesällä ja talvella
Aivan
Helsingin
lähistöllä; Espoon,
Kirkkonummen
ja Vihdin
väliin jäävä Nuuksion kansallispuisto on keskeisen sijaintinsa
tähden eurooppalaisittain harvinainen. Puisto sijaitsee vain 30 km
päässä Helsinki Airport -lentokentältä, Kehä III:n
pohjoispuolella Turunväylän (valtatie 1) ja Vanhan Porintien
(valtatie 2) välissä. Helsingin keskustasta ajaa Nuuksioon n. 45
min, ja mm. helpon saatavuutensa tähden Nuuksiossa vieraileekin
vuosittain lähes 1000 000 ulkoilijaa. Se on myös partiolaisten
suosima kesäleirikohde sekä koko perheen ajanviettopaikka, sillä
keskellä kaunista luontoa sijaitsee myös mm. poropuisto,
frisbee-rata, kotakylpylä ja puiston tuntumassa Pohjois-Espoossa
vielä laskettelukeskuskin. Kansallispuiston matkailuyritykset
palvelevat luonnossa viihtyvien matkailijoiden lisäksi yrityksiä
kokoustiloineen ja kursseineen sekä juhla- ja ateriapalveluilla
korkeatasoisissa ravintoloissa.Nuuksio
tarjoaa paljon nähtävää
Ruissalon
saari sijaitsee Varsinais-Suomessa,
vain lyhyen ajomatkan päässä Turun
keskustasta. Se on tuttu saari jokaiselle, joka on matkustanut
Turusta länteen matkustajalautalla, purjeveneellä tai muulla
vesikulkuneuvolla. Laivaväylä kulkee nimittäin aivan saaren
ohitse.
Saarelle saatiin kiinteä yhteys mantereelta Turusta vuonna 1852. Matkailija voi hypätä bussiin Turun kauppatorilta, tai polkea pyörätietä pitkin vaikka saaren toiselle puolelle asti. Autoileville vierailijoille on kansanpuiston laidassa tilava parkkialue, ja sieltä on yhteys myös luontopoluille.
Päiväretken tai piknikin teemalla kansanpuistoon tai Saaronniemeen suuntaavan kannattaa varata mukaan eväät sekä viltti, sillä varsinkin luonnossa viihtyvälle on nähtävää paljon. Saaressa on 20 km luontopolkureitistöjä, joilla kulkiessa matkailija voi rentoutua kalloilla merta katsellessa tai jalopuiden ja niittykasvillisuuden kauneudessa. Ruissalo kuuluu Natura 2000 -suojelualueisiin.
Saarelle saatiin kiinteä yhteys mantereelta Turusta vuonna 1852. Matkailija voi hypätä bussiin Turun kauppatorilta, tai polkea pyörätietä pitkin vaikka saaren toiselle puolelle asti. Autoileville vierailijoille on kansanpuiston laidassa tilava parkkialue, ja sieltä on yhteys myös luontopoluille.
Päiväretken tai piknikin teemalla kansanpuistoon tai Saaronniemeen suuntaavan kannattaa varata mukaan eväät sekä viltti, sillä varsinkin luonnossa viihtyvälle on nähtävää paljon. Saaressa on 20 km luontopolkureitistöjä, joilla kulkiessa matkailija voi rentoutua kalloilla merta katsellessa tai jalopuiden ja niittykasvillisuuden kauneudessa. Ruissalo kuuluu Natura 2000 -suojelualueisiin.
Lapin
tunturit ja vaarat, suo- ja erämaa-alueet sekä joet kanjoneineen ja
rotkolaaksoineen tarjoavat vaeltajalle ja retkeilijälle upeita
elämyksiä mm. 12-800 km mittaisina polkuina ja retkeilyreitteinä.
Mielenkiintoisia 35-40 km kesäreittejä ovat mm. itä-Suomessa
Nuorttin retkeilyreitti ja Ruijanpolku sekä Piilolan
kulttuurihistoriallinen polku Suomen ja Norjan rajamailla. Koko
perheen kanssa matkaileville sopii mainiosti retkeilyalueet
etelä-Lapissa Rovaniemen lähistöllä sekä pohjoisempi Inarin
retkeily- ja Natura-alue. Kalastaville retkeilijöille, melojille
sekä koskenlaskijoille on Lapissa paljon kirkasvetisiä ja kalaisia
järviä sekä koskia kuohuineen mm. Simojoen, Inarijärven tai
Raudanjoen melontareiteillä. Suosituimpia vaellusreittejä ovat
Länsi-Lapissa Hetta-Pallas -vaellusreitti, Itä-Lapin alueilla Pieni
ja iso Karhunkierros, Nuorttin retkeilyreitti, Ruijanpolku sekä
Pyhä-Luosto -reitti ja pohjoisimmassa Lapissa retkeilijöille
Piilolan polku, Sevetti-Pulmankin vaellusreitti, Kevon reitti sekä
Kalottireitti.
Ulkomaan
matkailu
10
Top Tourist Attractions in the USA - Travel Video
10
Best Places to Visit in Florida - Travel Video
10
Best Places To Visit In The Caribbean
Musiikki
Merry
Christmas and Happy New Year ! 2019
André
Rieu - The Second Waltz
Il
Divo - Hallelujah (Alelujah) (Live)
Loppukevanneykset
Russia:
Putin scores five times in hockey game on Red Square
Euroopan
mestaruudet ja olympiamitali jäävät varjoon, kun Eeles Landström
puhuu 63 vuotta kestäneestä avioliitostaan ja syksyllä
edesmenneestä Ulla-vaimostaan.
Ääni
sortuu, kun Eeles
Landström, 86, kertoo vaimonsa lokakuisesta
siunaustilaisuudesta ja omasta puheestaan siellä.
Eeles
Landström kertoo hänen ja edesmenneen Ulla-vaimonsa rakkaustarinan:
”65 vuotta sitten tunsin, että tässä on tuleva vaimoni”
Tavallisessa
köyhässä romaniperheessä varttuneesta pojasta tuli Suomen
tunnetuin lavatähti. Sitten seurasi romahdus, diagnoosi ja aivan
uusi elämänvaihe.
Köyhän
romaniperheen pojasta tuli yksi Suomen suurimpia tähtiä – sitten
miehen ura romahti syystä, joka olisi pitänyt ymmärtää jo paljon
aiemmin
Kuntoilu
Tv2
Jumppa - Vyötäröjumppa 1
Keskivartalotreeni
Tasapainojumppa
1
Liikunta
ja terveys
Verenpaine
156/ 101 , pulssi 53 , Paino ? kg. Jumppa 10 /5400 min, kuntosali
0/8885 min, kävely 0/1255 km , uinti 0/42000 m, pyöräily 0/3580 km
Tämä
vuosi on ollut elämäni vaikein vuosi. Olen joutunut kärsimään
Suomen valtion rikollisesta toiminnasta jo 23 vuotta. Olen joutunut
olemaan Kalajoen kaupungin syrjinnän kohteena jo 35 vuotta. Olen
voitanut syöpätaisteluni – ainakin toistaiseksi. Avioero oli
minulle todella vaikea asia. Samoin sairaan, vanhan isän häätö
omasta kodistaan oman lapsen toimesta on ollut minulle äärettömän
vaikea asia. Jos vitutukseen olisi voinut kuolla, niin olisin
varmasti kuollut.